Kapihttal 2. Prográmmaid ja oahppoovttadagaid kvalitehtasihkkarastin

Ulbmil

Dokumeanta galgá sihkkarastit allakvalitehtat hálddašeami allaskuvlla oahppofálaldagain, gos sihke departemeanta, NOKUT ja allaskuvlla gáibádusat ja mearrádusat váldojit vuhtii.

Doaibmaguovlu

Dokumeanta guoská buot dábálaš oahppoprográmmaide ja –ovttadagaide Sámi allaskuvllas. Gáibádusaide, mearrádusaide ja ávžžuhusaide oahpuid, oahppoovttadagaid, oahppoprográmmaid, oahpposurggiid ja jahkeoahpuid álggaheamis, heaittiheamis ja rievdadeamis. Dát guoská maid oahppoovttadagaid čilgehusa ja oahppo-/fága-/prográmmaplánaid sisdoalu gáibádusaide. PhD-oahppu lea čilgejuvvon sierra kapihttalis.

Vejolaš báikkálaš kvalitehtasihkkarastin prosedyrat ja rutiinnat oahpuid, oahppoovttadagaid ja oahppoprográmmaid leat čilgejuvvon sierra.

Lágat ja njuolggadusat

Oahppoovttadagaid ja oahppoprográmmaid hálddašeami Sámi allaskuvllas regulerejit čuovvovaš lágat, láhkaásahusat ja mearrádusat:

Doahpagat

Sámi allaskuvlla oahput lea organiserejuvvon jogo oahppoprográmman dahje oahppoovttadahkan.

Oahppoprográmma lea oahppu mas lea čilgejuvvon sisdoallu fága- dahje oahppoplánas, mii loahpahuvvo eksámenin dahje grádain.

Oahppoovttodat lea oassi oahpus/oahppoprográmmas/ grádas mii loahpalaččat árvvoštallo Sámi allaskuvlla eksámen ja loahpalaš árvvoštallan njuolggadusaid mielde. Unnimus ovttodat mii dohkkehuvvo oassin oahpus, oahppoprográmmas dahje grádas.

Oahppoplána lea fágalaš sisdoalu plána oahpuin mat eai leat rámmaplána vuođul. Fágaplána fas lea fágalaš sisdoalu konkretiseren oahpuin mat leat rámmaplánaid vuođul.

Ovddasvástádusjuohku

Oahppofálaldagaid hálddašeamis lea ovddasvástádus juhkkon gaskkal allaskuvlastivrra, dutkan- ja oahppostivrra ja gođiid. Vuollelis bohtet ovdan váldočuoggát mat gusket oahpuid hálddašeapmái ja kvalitehtasihkkarastimii.

Allaskuvlastivrras

  • Lea ovddasvástádus láidestit ja jođihit allaskuvlla barggu oahppodoaimmaid kvalitehtasihkkarastimiin
  • Lea ovddasvástádus mearridit láhkaásahusaid mat gusket oahppodoaimmaide
  • Lea ovddasvástádus mearridit oahppoprográmmaid álggaheami ja heaittiheami, dákko bokte maiddái sihkkarastit ahte buot eavttut leat devdon oahpuid álggaheami oktavuođas
  • Lea stivrenovddasvástádus Sámi allaskuvlla oahpuin (mearridit ja čuovvolahttit mihtuid, boađusgáibádusaid, stivrensignálaid, fágaovdáneami, strategiija, vuoruheami ja resurssageavaheami).

Dutkan- ja oahppostivra (DOS)

  • Doaibmá ráđđeaddin ja mearrideaddjin stivrra delegašuvnna vuođul
  • Lea ovddasvástádus mearridit biddjojit go almmuhuvvon oahput johtui
  • Galgá sihkarastit kvalitehta ja kvalitehtasihkarastinortnegiid Sámi allaskuvlla oahpuide guoskevaš doaimmain
  • Mearrida dárkileabbo kvalitehtamihtuid ja ortnegiid daid iešguđet kvalitehtadimenšuvnnaide mat gusket oahpuide
  • Galgá gozihit fágalaš birrasa, oahppobirrasa ja doarjjadoaimmaid kvalitehta
  • Mearrida ja ođasmahttá árvvoštallanvuogádaga- ja ortnegiid mat leat oassin kvalitehtasihkarastinvuogádagas.
  • Mearrida oahpuid ja oahppoprográmmaid vuođđomeriid, oahppomodeallaid ja prográmmaid, ođđa fága- ja oahppoplánaid ja buot fágalaš ođastemiid mat gullet oahpuide
  • Mearrida eará oahpuid dohkálašvuođa oassin ásahusa iežas oahppoprográmmaide (vrd. U/A lága § 3-4)
  • Galgá guorahallat oahppodoaimmaid álgoálbmotásahusaid gáibádusaid vuođul

Fágagoađit

  • Leat fágalaš ráđđeaddit oahpahusáššiin
  • Plánejit oahpuid ja oahpahusa bargoresurssaid mielde
  • Galget čatnat oktii dutkama ja oahpahusa ja bearráigeahččat ahte oahpahus lea dutkanvuđot
  • Čuovvut mearrádusaid ja áigemeriid mat gusket kvalitehtasihkkarastimii ja oahpuid hálddašeapmái
  • Ráhkadit fága-, oahppo- ja prográmmaplánaid goađi oahpuide guoskevaš gáibádusaid vuođul ja dákko bokte sihkkarastit ja doalahit buori fágalaš kvalitehta
  • Čađahit ja čuovvolahttit oahppoovttadagaid ja prográmmaid árvvoštallamiid
  • Ovddidit fága-, oahppo- ja prográmmaplánaid rievdadusaid meannudeapmái
  • Dohkkehit lohkanmeriid
  • Goahtejođiheaddjis lea ovddasvástádus čuovvolahttit ja ovddidit kvalitehtasihkkarastinbargguid iežas fágagoađis.

Allaskuvladirektevra oahppohálddahusa bokte

  • Fágalaš árvvoštallama vuođul ovddidit allaskuvlastivrii áššiid ja mearrádusárvalusaid mat gusket mearridit oahppoprográmmaid ja oahpposurggiid álggaheami ja heaittiheami, dákko bokte árvvoštallat leatgo guoskevaš gáibádusat NOKUTis, departemeanttas ja allaskuvllas devdojuvvon
  • Ráhkadit oppalašgeahčastagaid, suokkardemiid ja statistihkaid vuođđun allaskuvlla jođihangotti ja stivrra oahpuid vuoruheami ja ovdáneami bargui
  • Ođasmahttit dieđuid main boahtá ovdan makkár grádaid, oahpuid ja oahpposurggiid allaskuvla fállá áiggis áigái
  • Ovttas fágasurggiin almmuhit allaskuvlla oahppokataloga allaskuvlla ruovttusiidui
  • Ođasmahttit ja almmuhit dokumeantta mii čilge oahpuid hálddašeami departemeantta, NOKUTa ja ásahusa iežas mearrádusaid ja gáibádusaid vuođul.

Allaskuvlla oahppofálaldagaid kvalitehtasihkkarastin oppalaččat

Allaskuvlastivrras lea oppalaš stivrenovddasvástádus fágaovddideapmái ja allaskuvlla oppalaš resurssageavaheapmái. Lea dárbbašlaš čađat árvvoštallat allaskuvlla oahpuid oppalaš viidodaga.  Balánsa gaskkal oahppofálaldagaid viidodaga ja jierpmálaš resurssageavaheami oahpahankapasitehtas lea hástalus. Oahppoprográmmaid rekruteren ja olggosgolut bures kvalitehtasihkkarastojuvvon oahpuid fállama oktavuođas, berre váldot vuhtii.  

Ođđa prográmmaid ja oahpposurggiid ásaheapmi vástideaddji geahpideami haga mielddisbuktá ahte oahpahussii guoski resurssat hágganit vástideaddjin. Dát lea earenoamáš hástaleaddji go ođđa oahppoprográmmat eai leat vurdojuvvon rekruteret ođđa studeantajoavkkuid allaskuvlii, muhto mielddisbuktá ahte šaddá eambbo siskkáldas gilvu seamma studeanttaid alde. Allaskuvlastivra berre ge váruhit ahte oahppoprográmmaid, oahpuid ja oahpposurggiid ásaheapmi ii mielddisbuvtte hágganan resurssageavaheami dahje ahte bálddalas fágabirrasat huksejuvvojit máŋgga goahtái.

Akkrediteren ja fágalaš fápmudusat

Norggas leat golbma váldokategoriija ásahusaide mat leat akkrediterejuvvon alit ohppui:

Allaskuvla, dieđalaš allaskuvla ja universitehta. Dáidda kategoriijaide leat addon iešguđet lágán fágalaš fápmudusat. Allaskuvllain lea fápmudus ásahit ođđa oahppofálaldagaid bachelordási rádjai. Bachelordásis bajás ferte ásahus ohcat dohkkeheami NOKUT:is.

Seamma viiddis gáibádusat oahppofálaldagaide gustojit beroškeahttá ásahuskategoriijas. Lea dehálaš ahte allaskuvllas leat buorit rutiinnat ja njuolggadusat oahpuid ja oahppoovttadagaid kvalitehtasihkkarastimii, sihke oahpuid ásaheami ja dálá oahpuid árvvoštallama ja kvalitehtasihkkarastima bokte.

Viidásit lea nu ahte NOKUT sáhttá boahtit dárkkistit ja dahje/árvvoštallat juohke oahppofálaldaga juolluduvvon akkreditereme reviderema várás (vrd. Departemeantta Forskrift om kvalitetssikring og kvalitetsutvikling i høyere utdanning og fagskoleutdanning). Dát mearkkaša ahte NOKUT sáhttá vaikko goas boahtit árvvoštallat ásahusa oahpuid, maiddái eaŋkiloahpuid. Dákkár bearráigeahču ulbmil lea oažžut čielggasin gokčet go oahppofálaldagat guoskevaš kvalitehtagáibádusaid. NOKUT:a Forskrift om tilsyn med utdanningskvaliteten i høyere utdanning lea vuođđun dása. Árvvoštallamis NOKUT árvvoštallá devdojuvvojit go guoskevaš gáibádusat oahppoplánaid sisdoalus ja struktuvrras, fágasuorggis mii lea čadnojuvvon oahppoprográmmaide, infrastruktuvrras, internašunaliserema ortnegiin ja riikkaidgaskasaš ovttasbargguin relevánta fágasurggiin ja maiddái kvalitehtasihkkarastimis. Maiddái fágalaš dássi ja dokumenterejuvvon bohtosat árvvoštallojuvvojit.

NOKUT:a oahppfálaldagaid bearráigeahččan galgá dáhpáhuvvat rutiinnaid vuođul, muhto sáhttá maiddái biddjot johtui jus čájehuvvo ahte kvalitehta orru hedjoneame. 2012s sisafievrridii NOKUT ođđa bearráigeahččan modealla, mas ásahuvvon oahpuid bearráigeahččan lea organiserejuvvon njealji oassái: kárten, čilgen, dialoga, ovdánahttin ja revideren. NOKUT sávvá dáinna lágiin oažžut fuomášumi  ođđa oahpuid akkrediteremis ásahuvvon oahpuid bearráigehččui, ja dáinna lágiin dagahit ahte bearráigeahčus biddjo eambbo fuomášupmi oahppokvalitehtii ja studeanttaid oahppanjoksosiidda.

Dutkanvuđot oahppu

Buorre čanastat ja oktavuohta gaskkal oahpu ja dutkama lea dehálaš sihke studeanttaid, fágabargiid, ásahusa ja servodaga dárbbuid ektui. Jus studeanttat dovdet ahte sii vásihit unnán dutkama oahpus, de sáhttá dát čuohcat ovdamearkka dihte oahppanjoksosiid olaheapmái ja dutkama rekruteremii. Alitoahpu našunála máhtolašvuođa meroštallama njuolggadusain leat dutkanbohtosiid ja –metodaid dovdan ja dieđalaš jurddašanmálle oahppan dehálaš oasit. 

Universitehta ja allaskuvlalága ja NOKUT:a bearráigeahččoláhkaásahusa (tilsynsforskrift) vuođul lea Sámi allaskuvllas geatnegasvuohta fállat oahpuid main lea doarvái čanastat dutkamii, fágalaš ja/dahje dáiddalaš ovdánahttinbargui, heivehuvvon oahpuid dássái, viidodahkii ja iešvuhtii. Dát lea maid vuođđuduvvon Sámi allaskuvlla strategiijaplánii.

Dutkanvuđot oahppu sáhttá leat iešguđet lágán. Oahpuin sáhttá leat sisdoallu dutkanvuđot, oahpahusas sáhttet guovddážis leat dutkanproseassat ja dieđalaš jurddašanvuogit, oahpahus sáhttá lágiduvvot nu ahte studeanttat aktiivvalaččat leat mielde digaštallame dutkanvuđot sisdoalu ja studeanttat sáhttet leat oassin guorahalli oahppanproseassain. Ávžžuhuvvo ahte oahpuin leat oassin elemeanttat buot namuhuvvon vugiin. Praktihkalaččat sáhttá dutkanvuđot oahppu leat oahppu gos oahpahusa vuođđun lea dutkanbohtosiid ođđaseamos bohtosat, oahpahus lea čadnon dutkanbirrasii dahje ahte oahpahusas deattuhuvvo hárjehallat geavahit dieđalaš metodaid ovttas dutkiiguin. 

Maiddái oahpu birrasis sáhttet leat oahpaheaddjit ja earát geat aktiivvalaččat dutket, lohkanmeari ektui sáhttá oahpahusa vuođđun leat dutkama ođđaseamos bohtosat ja studeanttaide sáhttá oahpahit guottuid mat ráhkkanahttet váldit vuostá ođđa oahpu ja máhtu ja dáiddu digaštallat ja čoavdit čuolmmaid.

Kvalitehtasihkkarastima barggus leat studeantaárvvoštallamat earenoamáš mávssolaččat. Dás sáhttá iskat man dutkanvuđot oahput maid allaskuvla fállá leat, gokko lea unnán čanastat gaskkal oahpu ja dutkama ja maid sáhttá buoridit. Dán vuođul berre ráhkaduvvot raporta gos evttohuvvojit buoridandoaimmat ja jurdagat mo sisafievrridit dutkama oahpuide.

Alitoahpu našunála máhtolašvuođa meroštallama njuolggadusat

Alitoahpu našunála máhtolašvuođa meroštallama njuolggadusat čilgejit máhtu ja dieđu, gálggaid ja oppalaš gelbbolašvuođa mii vurdojuvvo buot kandidáhtain go leat gárven oahpu addon dásis. Olahusaid graderen dahkko árvosátneskálain. Dásit leat bachelor, master ja PhD. Máhtolašvuođa meroštallama njuolggadusat leat huksejuvvon nu ahte galgá leat progrešuvdna dásis dássái.

Dehálaš mihttu njuolggadusaiguin lea čielggasin dahkat studeanttaide maid sii galget oahppat, addit čielgaset dieđuid oahpuid birra bargoeallimii/earáide ja addit kandidáhtaide kvalifikašuvnnaid mat leat eambbo heivehuvvon bargoeallima gáibádusaide. Njuolggadusaid bargu sáhttá maiddái leat metodalaš lávki oahpuid kvalitehtasihkkarastima struktureremis.

Njuolggadusat fátmmastit buot oahpuid, sihke teorehtalaš vuđot akademalaš oahpuid, dáiddalaš oahpuid ja profešuvdnaoahpuid. Njuolggadusaid formuleremat leat oppalaččat ja dáid lea dehálaš heivehit ja dulkot fágalaš oktavuhtii. Dát lea fágalaš/fágapedagogalaš reflekšuvdna ja ovdánahttinproseassa man vuođđun lea oahpu fágalaš ollislašvuohta, iešvuohta ja identitehta. Dát bargu galgá leat vuođđuduvvon fágasuorgái, mas hálddahus lea doarjjan.

Njuolggadusat leat čadnon oahppoprográmmaid dássái. Oahppoovttadagat galget gehččojuvvot ovttas oahppoprográmmain mas leat oassin. Oahppoovttadagaid oktiibidjan galgá vuđolaččat árvvoštallojuvvot ja vuođđun dása galget leat oahppoprográmma oppalaš oahppanjoksosat. Oahppoovttadaga ovddasvástideaddji galgá dán dihte máhtti muitalit mo ovttadat lea relevánta ja mo dát mielddisbuktá ahte studeanta olaha oahppoprográmma oppalaš oahppanjoksosiid. Oahppoprográmma oahppanjoksosat leat bajimusas ja stivrejit prográmma ovttadagaid oahppanjoksosiid. Prográmmain main lea stuorra válljenmuni oassi ferte vuđolaččat árvvoštallat makkár ovttadagas/ovttadagain leat galget njuolggadusaid bajimus gáibádusat.

Guovddáš hástalusat sisafievrridanbarggus leat gávdnat govttolaš balánssa detáljadásis. Dát mearkkaša man spesifihkka dahje oppalaččat berre prográmma oahppanjoksosiid defineret. Berre maiddái dárkilit árvvoštallat makkár pedagogalaš metodat leat vuohkkasat studeanttaide oahppanjoksosiid olaheapmái ja makkár árvvoštallanvuogit galget adnot go árvvoštallá leatgo oahppanjoksosat olahuvvon.

Njuolggadusat galget leat vuođđun oahppoprográmmaid hábmemis.

Departemeanta lea mearridan ahte 2012 loahpas galget njuolggadusat sisafievrriduvvon buot alitoahppoásahusain. Allaskuvllas lea leamaš sierra proseassa dán barggus.

Juohke oahppoprográmmii galgá formulerejuvvot okta ollislaš oahppanjovssus, mas čilgejuvvo máhttu ja diehtu, gálggat ja oppalaš gelbbolašvuohta. NOKUT čilge dán ná mearkkašumis Forskrift om tilsyn med utdanningskvaliteten i høyere utdanning: “Go galgá dušše okta ollislaš oahppanjovssus hábmejuvvot juohke oahppoprográmmii, mearkkaša dát ahte vejolaš spesialiseremat galget addit seamma oahppanjoksosa». Nu mo namuhuvvon presisere NOKUT ahte galgá leat oktavuohta gaskkal ovttadagaid oahppanjoksosiid ja prográmma ollislaš oahppanjoksasa. Dát mearkkaša ahte ovttadagat mat eai atte prográmma ollislaš oahppanjoksosa galget fállojuvvot sierra oahppun dahje oassin eará oahpuin.

Hárjehallan oahpuin – gáibádusat hárjehallanšiehtadusaide, kvalitehtasihkkarastimii ja árvvoštallamii

Lea ráhkaduvvon čilgehus mo kvalitehtasihkkarastit hárjehallama.

NOKUT:a bearráigeahččoláhkaásahusa (Forskrift om tilsyn med utdanningskvaliteten i høyere utdanning) § 7.3 vuođul gáibiduvvo ahte oahpuin main lea hárjehallan galgá sihke fágasuorggis ja olggobealde hárjehallanbagadalliin leat doarvái vásáhus hárjehallamiin. Viidásit galgá hárjehallan leat láhččojuvvon nu ahte studeanta galgá sáhttit olahit mearriduvvon oahppanjoksosiid.

Oahpuin main hárjehallan lea oassin galget leat čálalaš šiehtadusat gaskkal oahppoásahusa ja hárjehallanbáikki. Mihttun dáinna lea sihkkarastit áššiid main lea dadjamuš studeanta hárjehallama čađaheapmái ja viidásit sihkkarastit govttolaš bargojuogu gaskkal oahppoásahusa ja hárjehallanbáikki. Hárjehallanbáikki fágalaš gelbbolašvuohta ja infrastruktuvra galgá kvalitehtasihkkarastojuvvon ovdal šiehtadus dahkko.

Hárjehallanšiehtadusat leat gáibiduvvon NOKUT:a Forskrift om tilsyn med utdanningskvaliteten i høyere utdanning, § 7.1 vuođul. Čuovvovaš oasit berrejit leat mielde šiehtadusas: 

  • Hárjehallanáigodaga oahppanjoksosat ja gáibádusat hárjehallanáigodaga ceavzimii
  • Hárjehallanbáikki ja oahppoásahusa ovddasvástádus ja bargu
  • Studeanttaid čuovvolahttima doaimmaid reguleren
  • Gáibádusat olggobealde hárjehallanbagadalli gelbbolašvuhtii ja kapasitehtii
  • Eará vejolaš áššit main lea dadjamuš hárjehallanáigodaga čađaheapmái.

Hárjehallama árvvoštallan lea čilgejuvvon sierra dán dokumeanttas. Árvvoštallamat galget sihkkarastit ahte buot beliin vižžojuvvojit duođaštuvvon dieđut, earenoamážit studeanttaid oahppanjoksosiid ektui.

Oahpuid álggaheapmi

Sámi allaskuvllas lea fápmudus álggahit ođđa prográmmaoahpuid bachelordásis. Masterdási oahpuid galgá NOKUT dohkkehit ovdal álggahuvvot.

Ođđa prográmmaoahpuid álggaheami dohkkeha allaskuvlastivra. Stivra mearrida makkár prográmmaoahput galget álggahuvvot čuovvovaš oahppojagi. Allaskuvlastivra lea juolludan dutkan- ja oahppostivrii fápmudusa dohkkehit prográmmaplánaid. Unnit oahppoovttadagaid álggaheami dohkkeha dutkan- ja oahppostivra oahppoplána dohkkehemiin.

Prográmmaplána

Prográmmaplána galgá leat dohkkehuvvon dutkan- ja oahppostivrras. Dát galgá leat hábmejuvvon allaskuvlla málle mielde, maid dutkan- ja oahppostivra lea dohkkehan.

Ođđa oahpuid álggaheami oktavuođas lea dehálaš čielggadit mo plánejuvvon oahppu heive allaskuvlla strategiijaplánii ja mihtuide. Galgá maid čielggaduvvot mo fágabiras mii galgá čadnot ohppui deavdá NOKUT:a gáibádusaid mat bohtet ovdan Forskrift om tilsyn med utdanningskvaliteten i høyere utdanning. 

NOKUT definere fágabirrasa leat olbmot geat leat oassin oahpu plánemis ja organiseremis. Fágabirrasa oktiibidjan, sturrodat ja čohkkejuvvon gelbbolašvuohta galgá leat heivehuvvon oahpu sisdollui, vurdojuvvon studeantalohkui ja oahpu oahpahusdárbui, ja galgá leat doarvái sihkkarastit dutkama ja fágalaš ovdánahttinbarggu mii dáhpáhuvvá. Oahpuide main lea hárjehallan lea gáibádus ahte fágabirrasis ja olggobealde hárjehallanbagadalliin lea vásáhus hárjehallamis.

NOKUT:a bearráigeahččoláhkaásahusa (tilsynsforskrift) vuođul galget goađit galle årsverk leat čadnon juohke oahppoprográmmii. Mearriduvvon proseantaoassi årsverkain galget leat olbmot geain lea hovedstilling allaskuvllas. Dáin galgá mearriduvvon oasis leat unnimusat førstestillingskompetanse guovddáš osiin prográmmas. Goađit galget maiddái máhttit čilget makkár oktavuohta lea gaskkal fágabirrasa dutkama ja ovdánahttinbarggu ja prográmma fágalaš sisdoalu ja dási.

NOKUT:a bearráigeahččoláhkaásahusas čilgejuvvo lagabui makkár gáibádusat leat fágabirrasii. NOKUT:a ohcciidgiehtagirjjiin čilgejuvvojit detáljat. Ávžžuhuvvo ahte fágabiras oahpásmuvvá dáiguin. Dáppe gávdno earret eará tabealla mainna sáhttá čilget kvantitatiivvalaččat fágabirrasa čanastaga prográmmii mii galggašii akkrediterejuvvot: 

Bargoviidodat:
Goađit galget čilget prográmma vurdojuvvon bargoviidodaga. NOKUT:a eavttuid vuođul galgá goahti čilget mo láhččojuvvo dilli ollesáigge bargui prográmmas nu ahte studeanttat dihtet mii sis vurdojuvvo. NOKUT ávžžuha ahte dát čilgehus dahkko álkin ja čorgadin. Goađit galget čilget falle diimmu lágiduvvon oahpahus prográmmas lea ja galle diimmu lea vurdojuvvon ahte studeanttat barget iešheanalaččat ja ráhkkanit eksámeniidda. Oahpuin mat bistet máŋga jagi galgá dát leat čilgejuvvon juohke jahkái. NOKUT lea bidjan vuođđun ahte vurdojuvvon bargoviidodat ovtta oahppojagis lea 1500-1800 bargodiimmu (ECTS vuođul).

Sámi allaskuvllas lea okta oahppojahki oktiibuot 40 vahkku, earret beassášluomu (18 vahkku čakčalohkanbajis ja 22 vahkku giđđalohkanbajis). Lea lunddolaš atnit vuođđun ahte ollesáiggestudeanta galgá bargat iežas oahpuin sullii 38-42 diimmu vahkkui olles oahppojagis. Dát mearkkaša ahte studeanta bargá gaskkal 1520-1680 bargodiimmu juohke oahppojagi. Jus rehkenastá ahte ollesáiggestudeanta bargá 40 diimmu vahkkui, de mearkkaša dát ahte son bargá 1600 diimmu juohke oahppojagi. Go jurddaša ahte ovtta oahppojagis leat 60 oahppočuoggá ollesáiggestudeanttain, de mearkkaša dát ahte 1 oahppočuoggá dahká birrasiid 26-27 bargodiimmu ja ahte 10 oahppočuoggá dahká 260-270 bargodiimmu.  

ECTS vuođđun lea bargoviidodat maid studeanttat fertejit atnit vuođđun vai olahit mearriduvvon oahppanjoksosiid. Vurdojuvvon bargoviidodat sáhttá dán dihte leat iešguđet lágán oahpus ohppui. Dán dihte lea dehálaš ahte fágasuorgi čilge studeanttaide makkár bargoviidodat lea vurdojuvvon juohke oahpus. Dát sáhttá dahkkot ovdamearkka dihte oahppoplánas dahje diehtojuohkimis studeanttaide.

Barggut mat sáhttet leat oassin bargoviidodaga rehkenastimis:

  • Logaldallamat ja eará lágiduvvon oahpahus
  • Bagadallan
  • Joavkobarggut
  • Iešheanalaš barggut, eksámeniidda ráhkkaneamit
  • Joavkobarggut
  • Prošeaktabarggut
  • Mátkkit
  • Hárjehallan
  • Eksámenat

Infrastruktuvra:

Oahpuin main gáibiduvvojit earenoamáš rusttegat dahje lanjat galget dárbbašlaš rusttegat ja lanjat árvvoštallojuvvot. Dás galgá maid árvvoštallojuvvot man muddui studeanttaid sihkarvuohta ja muđui oahppobiras lea váldon vuhtii.

Teknihkalaš ja hálddahuslaš bálvalusat galget leat heivehuvvon prográmmii ja studeantalohkui. Galgá sihkkarastojuvvot ahte studeanttain leat doarvái DGT-bálvalusat. Gođii lea ovddasvástádus dieđihit DGT-ossodahkii fágalaš rievdadusaid ja eará dilálašvuođaid mat gusket DGT-ossodahkii ja dáid bálvalusaide.

Girjerádjosa bálvalusat galget leat álkit gávdnamis ja olámuttos ja galget čuovvut prográmma fágalaš sisdoalu ja dási. Gođiin lea ovddasvástádus dieđihit ja ovttasbargat girjerádjosiin fágalaš rievdadusain ja eará vejolaš dilálašvuođain mat gusket girjerádjosii ja dán bálvalusaide.

Rekruteren:

Goađit galget čilget vurdojuvvon studeantalogu ja studeantarekruterema dohkálaš oahppobirrasa huksema ja doalaheami ektui ja maiddái goađi resursadili ektui.

Sisaváldinkapasitehta ja oahpposajit:

Goađit galget rehkenastit sisaváldinkapasitehta ja árvvoštallat leago dárbu mearridit galle oahpposaji oahpus lea. Kapasitehta galgá árvvoštallojuvvot oahpahanresurssa, oahpahuslanjaid, rusttegiid dárbbu ja juohke oahpu bušeahta ektui. Sisaváldinkapasitehta galgá árvvoštallojuvvot olles prográmma ektui. Sisaváldinkapasitehta ferte maiddái gehččojuvvot goađi ja ásahusa ollislaš studeantalogu ektui.

Kvalitehtasihkkarastin:

Galgá oanehaččat čilgejuvvot mo prográmma kvalitehtasihkkarastojuvvo ja mo dát galgá ovdánahttojuvvot allaskuvlla oahppodoaimmaid kvalitehtasihkkarastima ektui. Ođđa oahpuid álggaheami ja oahpuid ovdánahttima/rievdama oktavuođas galgá earenoamážit fokuseret fágalaš sisdoalu kvalitehtasihkkarastimii (fágalaš dássi, progrešuvdna jna.).

Dutkan:

Goađit galget čilget mo oahpus lea dohkálaš čanastat dutkamii, fágalaš ja/dahje dáiddalaš ovdánahttinbargui oahpu dási, viidodaga ja earenoamášvuođa ektui.

Internašunaliseren:

Goahti galgá čilget makkár internašunaliserenvejolašvuođat oahpus lea.

Ruhtadeapmi:

Goahti galgá čilget mo oahpu álggaheapmi ja oahppu ruhtaduvvo. Dákko bokte čilget galgá go leat siskkáldas ruhtadeapmi vai leago dárbu lassiruhtadeapmái. Oahpuide main ii leat siskkáldas ruhtadeapmi galgá bušeahtta ráhkaduvvot ja ovdanbuktot.

Olggobealde ruhtaduvvon oahpuin galgá goahti sihkkarastit ahte bušeahtta ja šiehtadusat hálddašuvvojit dohkálaččat. Sihke ruhtadanvuohki ja ruhtadanproseanta galgá boahtit ovdan.

Oahppoplánaid sisdoalu gáibádusat

Tabeallas/málles vuollelis oidno mii galgá leat oassin fága-/oahppoplánas. Dás oidno makkár gáibádusaid departemeanta, NOKUT ja allaskuvla leat bidjan. Buot fága-/oahppoplánat galget deavdit dáid gáibádusaid. Oahppoprográmmaide maid našunála rámmaplánat regulerejit bohtet dáid gáibádusat vel lassin.

Siskkáldas prosedyračilgehusain boahtá ovdan makkár dieđut FS:ii galget biddjot sisa ja mo dát dahkko.

Bákkolaš oasit Sámi allaskuvlla prográmma-, oahppo- ja fágaplánain

OAHPPOOVTTADAGA NAMMA

Oahppoovttadaga namma sámegillii ja dárogillii ja eŋgelasgillii (loahppaduođaštusa várás)

OPPALAŠ DIEĐUT OAHPU BIRRA

  

Oahppoovttadaga koda ja dássi

Oahppoovttadagain galget leat ovttadatkodat. Kodas lea bustávvat ja logut. Bustávvat lea fága nama oanádus. (omd SAM = sámegiella). Ovttadagain dasto leat nummarat gaskkal 000 - 600, fágalaš dási mielde.  

000-oahppoovttadagat leat álgooahput. 100-oahppoovttadagat leat vuosttaš ja nubbi jahki bachelordásis. 200-oahppoovttadagat leat bachelordási čiekŋudeamit dahje spesialiseren. 300-oahppoovttadagat leat masterdásis oahput dahje spesialiseren. 600-oahppovttadagat leat joatkkaoahput.

Plána evttoheaddji árvvoštallá man dási oahppoovttadat lea, ja oahppohálddahus dan vuođul ráhkada koda.

Viidodat

Galle oahppočuoggá addá ovttadat?

Omd. 10 oahppočuoggá/ 10 studiepoeng/

10 ECTS credits

Oahpu lágideapmi

Gos ja mo oahppu lágiduvvo? Leago luohkkálanjas, interneahta bokte, lávdaduvvon vai eará ládje? Vai sihke ja?

Oahppoprográmma gullevašvuohta

Makkár oahppoprográmmain lea dát oassin

Dákko čilge jus oahppoovttadat/fága lea muhtun oahppoprográmmas oassin omd:

a. Sámegiela ja girjjálašvuođa bacheloras bákkolaš oassi, dahje/ja

b. Omd. sáhttá oassin eará bachelorprográmmain, omd. doarjjafágan/válljenfágan

Sisabeassangáibádusat

Leat go erenoamáš sisabeassangáibádusat dábálaš sisabeassangáibádusaid lassin?

Čuovvovaš teaksta lea dábálaš: Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga) dahje realagelbbolašvuohta. Lassin galgá  sámegiela máhttu vuosttaš- dahje nubbingiellan joatkkaskuvllas dahje vástideaddji (omd. sámegiela lohkanbadjeoahppu).  Studeanttas lea maid vejolašvuohta duođaštit iežas sámegiela lohkangelbbolašvuođa sierra sisabeassangeahččaleami bokte.

Jus lea oassin oahppoprográmmas ja ii leat rabas eará studeanttaide, de sáhttá atnit čuovvovaš teavstta:

Oahppoovttadat lea rabas dušše (oahppoprográmma namma) studeanttaide. Čujuhuvvo oahppoprográmma sisabeassangáibádusaide.

Oahpahusgiella

Dákko čilge makkár gillii oahpahus lágiduvvo. Dábálaččat lea sámegiella oahpahusgiella. Jus eará gielat geavahuvvojit,de galgá boahtit ovdan oahppoplánas.

Sisdoallu

Čilget konkrehtalaččat mii fága/oahppoovttadaga/modula sisdoallu lea.

Dás galgá maid čájehit mo sámi/eamiálbmot perspektiiva lea váldon vuhtii.

Ii berre nu guhkes teaksta.

Oahppanjoksosat/ (learning outcomes)

Oahppoplánain galgá formuleret oahppanjoksosiid, áinnas dainna lágiin ahte das čilgejuvvo makkár máhttu ja diehtu,  gálggat ja gelbbolašvuohta studeanttas leat maŋŋel go lea čađahan ovttadaga.

Máhtolašvuođa meroštallama njuolggadusat gustojit vuosttažettiin oahppoprográmmaide, muhto oahppoovttadagaid oahppanjoksosat galget doarjut prográmma oahppanjoksosiid.

Oahppanjoksosa galgá lea vejolaš iskat.

Oahppanjoksosat galget fátmmastit buohkaid geat leat ceavzán oahpu. Olahusaid dássi graderejuvvo árvosániiguin.

Máhttu ja diehtu maid studeanta galgá leat háhkan. Studeanttas galgá leat ipmárdus ee. teoriijain, fáktain, doahpagiin, prinsihpain, teknihkain, prosedyrain ja metodain, ja son galgá daid máhttit ovdanbuktit.

Gálggat geavahit máhtu ja dieđu maid lea háhkan čoavdin dihte čuolmmaid ja bargguid. Sáhttet leat iešguđetlágan gálggat, sihke kognitiiva, praktihkalaš, hutkás ja gulahallan.

Oahppanjoksosiid hábmemis galgá atnit vearbbaid, omd. dovdat, čilget, muitalit, heivehit, atnit, suokkardahttit, čoavdit, árvvoštallat. Berre atnit dušše ovtta vearbba juohke oahppanjoksosii.

Sáhttá atnit veahkkin Bloom kognitiiva taksonomiija mas leat guhtta váldodási (mielddus 3).

Oahpahan- ja oahppanvuogit

Makkár oahpahan-/oahppanvuogit geavahuvvojit oahpus?

Oahpahan- ja oahppanvuogit galget doarjut oahppoovttadaga oahppanjoksosiid olaheami.

Gáibádusat beassat eksámenii

Dákko čilge makkár bargoeavttut dahje gáibádusat leat ovdal studeanta beassá čađahit eksámena fágas/oahppoovttadagas. Nu go

  • hárjehallamat
  • geatnegahtton barggut
  • Oahpahusoasálastin
  • eará geatnegahtton doaimmat
  • eará?

Bargogáibádusaid ektui galgá boahtit ovdan gii dat lea gii mearrida ahte deavdá go studeanta gáibádusaid beassat eksámenii (dábálaččat oahppokoordináhtor).

Eksámen

- Makkár eksámenvuogit oahppoovttadagas leat iskan dihte oahppojoksosiid?(Ovttaskas/joavkoeksámenat omd. njálmmálaš eksámen, čálalaš skuvlaeksámen, ruovttueksámen jnv.)

- jus lea ruovttueksámen/prošeaktabargu, de galgá eksámenáigodat boahtit ovdan (5 beaivve, vahkku, guokte vahku jnv.).

- makkár árvvoštallanvuohki eksámenis (A-F vai ceavzán/ii ceavzán)

Jus oahppoovttadagas leat máŋga oasseeksámena:

 - makkár oasseeksámenat leat oahppoovttadagas?(Ovttaskas/joavkoeksámenat omd. njálmmálaš eksámen, čálalaš skuvlaeksámen, ruovttueksámen jnv.)

- man ollu deaddu guđege oasseeksámenis loahppaárvosátnái (omd 1/3 ja 2/3 dahje 25 % ja 75 % jnv.).

- makkár árvvoštallanvuohki eksámenis (A-F vai ceavzán/ii ceavzán). Go leat máŋga oasseeksámena, de fuomáš ahte ii sáhte kombineret A-F ja ceavzán/ii ceavzán árvvoštallanvugiid, galgá geavahit dušše nuppi árvvoštallanvuogi.

- jus oasseeksámeniin eaktun ahte galgá ceavzán vuosttas oasse-eksámena ovdal go beassá nuppi oasseeksámena váldit, galgá dat boahtit ovdan ja namuhuvvot guđe oasseeksámenii dat guoskkaha.

Fuomáš: Bargogáibádusaid ii dárbbaš dán čuoggás namuhit, dat bohtet ovdan "gáibádusat beassat eksámenii" čuoggás. 

Lea go privatisttain vejolaš váldit dán fága/fáttá?

Dákko čilgejuvvo leago privatisttain vejolašvuohta váldit oahpu. (Omd. eai láve didáktalaš fágat oahpaheaddjeoahpuin rabas privatisttaide, ja go rusttegat gáržžidit nugo omd. journalistaoahpus ja duojis)

Geahča muđui U/A lága § 3-8 (2).

Kvalitehtasihkkarastin

Čujuhuvvo SA kvalitehtasihkkarastinnjuolggadusaide, ja makkár vejolašvuođat/geatnegasvuođat studeanttain leat árvvoštallat Sámi allaskuvlla oahppofálaldagaid ja bálvalusaid kvalitehta.

Čuovvovaš teaksta lea dábálaš:

Čujuhuvvo SA kvalitehtasihkkarastinvuogádahkii ja dasa makkár vejolašvuođat ja geatnegasvuođat studeanttain lea árvvoštallat Sámi allaskuvlla oahppofálaldagaid ja bálvalusaid kvalitehta.

Studeantadásis oahppu árvvoštallojuvvo evaluerenčoahkkimis ja studeanttat devdet árvvoštallanskovi oahpu loahpahettiin. Ásahusdásis oahppu árvvoštallojuvvo studeantaárvvoštallamiid, eksámenraporttaid, sensorraporttaid ja fágaraportta vuođul.

Lohkanmearri

Lohkanmearri ođastuvvo ja dohkkehuvvo dárbbu mielde. Lohkanmearri hábmejuvvo dihto vuogi mielde, gč. mildosa nr. 1.

 

Oahppoprográmmaid rievdadeapmi

Dutkan- ja oahppostivra meannuda ja dohkkeha rievdadusaid oahppoplánain. Dása lea seamma prosedyra ja áigemearit go oahppoplánaid dohkkeheami bargui. Jus gođiin lea ovttasbargu oahpu ektui, de galget buot goađit leat ovttaoaivilis rievdadusaid ektui. Jus ii leat ovttaoaivilvuohta, de mearrida dutkan- ja oahppostivra ášši.

Dutkan- ja oahppostivra lea juolludan dutkan- ja oahppostivrra jođiheaddjái dohkkehit smávit rievdadusaid oahpuin. Mii lea smávit rievdadus ferte árvvoštallojuvvot sierra juohke áššis. Ovdamearkka dihte sáhttet dát leat rievdadusat mat eai mielddisbuvtte ahte studeanttaid vuoigatvuođat unnot, ahte oahppoáigi guhkku dahje ahte eksámenvuogit rivdet studeanttaide geat leat jo álgán ohppui jna. Jus rievdan mielddisbuktá ahte šaddá dárbu eambbo resurssaide dahje jus oahppu rievdá nu ahte šaddá earán go manin álggos lei dohkkehuvvon, de galget rievdadusat ovddiduvvot dutkan- ja oahppostivrii.

Oahpuid heaittiheapmi

Allaskuvla sáhttá ieš mearridit heaittihit oahpuid maid eai leat ohcan akkrediterejuvvot NOKUT:is ja ožžon lobi departemeanttas álggahit. Dákkár oahpuid heaittiheami mearrida dutkan- ja oahppostivra. Jus lea prográmma maid NOKUT lea akkrediteren ja departemeanta dohkkehan ahte álgá, de ferte allaskuvla ohcat departemeanttas lobi heaittihit prográmma. Dákkár oahpuid heaittiheapmi mearriduvvo allaskuvlastivrras ovdal ohcan sáddejuvvo NOKUT:ii.

Oahpu heaittiheami oktavuođas galgá guoskevaš goahti árvvoštallan ja čilgen makkár váikkuhusat heaittiheamis leat studeanttaide geat leat álgán ohppui, muhto eai leat vuos gárven oahpu. Árvvoštallamis galgá boahtit ovdan mo studeanttaid fágalaš beroštumit váldojit vuhtii.

Dábálaččat lea nu ahte studeanttas guhte lea váldon sisa dihto prográmmii lea riekti gárvet oahpu prográmma-/oahppoplána vuođul mii lei fámus go sisaváldin dahkkui ja progrešuvnna vuođul mii dás boahtá ovdan. Berre váldot vuhtii ahte studeanttat sáhttet maŋŋonit oahpuin. Studeanttain sáhttá leat riekti permišuvdnii buozanvuođa, eará earenoamáš ákkaid, mánnáoažžuma dihte jna. Dát mearkkaša ahte studeanttain lea vuoigatvuohta beassat gárvet oahpu unnimusat guokte jagi maŋŋel normerejuvvon oahppoáiggi. Goađit galget fállat sihke oahpahusa ja eksámeniid oahppoplána vuođul dán áigodagas.

Earret dán ii leat vejolaš addit oppalaš mearrádusaid mat gusket oahpuid heaittiheapmái. Goađit galget árvvoštallat njuolggadusaid heaittiheami oktavuođas. Vuođđun dása galgá leat oppalaš árvvoštallan sisaváldon studeanttaid ektui.

Allaskuvlla oahpuid dárkkisteapmi

Oassin systemáhtalaš kvalitehtasihkkarastimis galget fágagoađit dađistaga dárkkistit oahppoovttadagaid ja prográmmaid ja árvvoštallat leago dárbu rievdadit dáid. Lea dárbu geahččat oahpuid servodaga gelbbolašvuođa dárbbu ektui ja studeanttaid oahpposávaldagaid ektui. Rievdadeamit prográmma-/oahppoplánain galget boahtit ovdan fágaraporttain.

Oahpuid viidásit ovdánahttinbarggus ávžžuhuvvot goađit čuovvovaš eavttuid atnit vuođđun:

  • allaskuvlla ja goađi strategalaš vuoruheamit
  • oahppo- ja dutkandoaimmaid oktavuođat
  • goađi ja allaskuvlla resursadilli
  • NOKUT:a eavttut ja dásit akkrediterejuvvon oahpuide
  • Allaskuvlla eavttut oahpuid dárkkisteamis.

Allaskuvlla oahppoovttadagat galget leat heivehuvvon oahppoprográmmaide nu ahte studeanttaide fállojuvvo doarvái fágalaš govdodat ja čiekŋudeapmi juohke oahppoprográmmas. Ovttadagat galget maid árvvoštallojuvvot relevánssa ja buori resursageavaheami ektui.

Plánaid dohkkeheapmi

Allaskuvlastivra lea Dutkan- ja oahppostivrii addán fápmudusa dohkkehit oahpuid ja oahppoprográmmaid vuođđomeriid, oahppomodeallaid ja prográmmaid, ođđa fága- ja oahppoplánaid ja buot fágalaš ođastemdiid mat gullet oahpuide.

Goahtejođiheddjiin lea ovddasvástádus su goađi oahppoplánaide. Goahtejođiheaddji nammada koordináhtora gii ráhkada dahje ođasmahttá plána. Oahppohálddahusas lea hálddahuslaš doarjjadoaibma oahppoplánabargguid ektui.

Oahppojagi álgima ovdal sádde oahppohálddahus muittuhusa koordináhtoriidda ahte prográmma-/oahppo-/fágaplánat galget dohkkehuvvon ovdal oahppojagi álgima ja sádde oahppoplánamálle oktan láidehusain koordináhtorii (O:\Fága- ja oahppoplánat\Oahppoplánamála oktan láidehusain). Oahppohálddahus bidjá áigemeari goassái plána galgá gárvvis ja sáddejuvvot hálddahussii.

Go plána boahtá hálddahussii dohkkeheapmái, de hálddahus ráhkkanahttá ášši dutkan- ja oahppohálddahussii siskkáldas prosedyraid vuođul:

Dutkan- ja oahppostivra lea juolludan goahtejođiheddjiide fápmudusa goađi lohkanmeriid dohkkehit. Oahppohálddahus meannuda dán siskkáldas prosedyra vuođul.

Jus plána dahje lohkanmearri ii dohkkehuvvo, de addo diehtu plána/lohkanmeari ovddideaddjái ahte plána ii leat dohkkehuvvon. Dát meannuduvvo dasto siskkáldas prosedyraid vuođul.

Go plána/lohkanmearri lea dohkkehuvvon, de hálddahus addá dieđu plána/lohkanmeari ovddideaddjái, vurke dohkkehuvvon plána/lohkanmeari mearriduvvon vuorkái ja sádde lohkanmeari girjerádjosii.

Dutkan- ja oahppostivra lea dutkan- ja oahppostivrra jođiheaddjái addán fápmudusa dohkkehit smávit rievdadusaid plánain. Go plána dohkkehuvvo mearrádusnotáhtain de ovddiduvvo ášši diehtoáššin dutkan- ja oahppostivrii. Diehtu addo ovddideaddjái ja plána vurkejuvvo mearriduvvon vuorkái oktan mearrádusnotáhtain.

Lohkanmeriid dohkkeheapmi

Lohkanmearri lea oassi oahppoplánas, muhto sáhttá dohkkehuvvot sierra. Jus leat smávit rievdadusat, de sáhttá goahtejođiheaddji dohkkehit, dutkan- ja oahppostivrra mearrádusa áššis DOS 89/13 vuođul.

Lohkanmearit sáhttet rievdaduvvot gitta 6 mánu ovdal eksámena. Oanehisáiggeoahpuid lohkanmearri ii galgga šat rievdadit maŋŋel go oahppu lea álgán.

 

Áigemearit

Áigemearri

Čilgehus

Almmuhuvvo NOKUT:a ruovttusiidui

Áigemearri ohcat masteroahpu akkrediterejuvvot

Geassemánnu

Allaskuvlastivra mearrida boahtte jagi oahppoprográmmaid

15.10./15.5.

Giđa/čavčča plánaid ja lohkanmeriid ovddidit dohkkeheapmái

 

 

Kvalitehtasihkkarastin:

  1. Ulbmil ja huksehus
  2. Aktevrrat ja ovddasvástádusjuohku
  3. Kvalitehtadimenšuvnnaid mihtut
  4. Evalueremat
  5. Oahppokvalitehta analysa
  6. Bargo- ja ovddasvástádusjuohku kvalitehtasihkkarastimis ja oahpuid hálddašeamis

 

Oahppodoaimmaid kvalitehtagiehtagirji
Filesize: 1226 KB