Oza čavčča oahpuide
Hás don ozat? Dá lea maid mii fállat:
Čakčat 2018:
Boazodoallu:
Oahpu áigumuš lea guorahallat bohcco guohtumuša, guohtuma ja guođoheami sihke boazosámi máhttovuođu ja iešguđet fágasurggiid lahkonanvuogi bokte.
Siiddastallama ja boazodoalu hálddašeami oahpus oahpásmuvvat guovttelágán vuohkái lahkonit boazoságaide, ja movt dán guovtti vuogi gávnnadeapmi lea.
Duodji:
Heive erenoamážit daidda, geain lea iežaset fitnodat dahje leat plánen cegget dakkára. Dat heive maiddái doarjjafágan duodje- ja hábmenbachelora studeanttaide.
Oahpus ávkkástallat ee. čuolmmaidčoavdinmetodaiguin, mat fállet studentii reaidduid plánemii, hábmemii ja duddjomii. Oahpus suokkardallat hutkáivuođa duddjonproseassas.
Oahpus čiekŋuda duodjeárbevirrui ja dan bajásdoallamii ja ealáskahttimii.
Journalistihkka:
Oahpat viššalit snuoggat ja šattat čeahppi čállit ja áŋgir filbmet dahje govvet. Šattat earenoamáš čeahppi geavahit sosiála mediaid ja ráhkadit filmmaid. Sámi mediaásahusat dárbbašit du gelbbolašvuođa ja hutkáivuođa.
Pedagogihkka:
Guovtti modula oahppu. Goappašiin lea matematihkka ja didaktihkka. Modulain lea oppalaš geahčasteapmi matematihka oahpahussii ja oahppamii árbevirolaš máhtu ja eamiálbmotkultuvrraid vuođul.
Oahpahusgiella lea dárogiella ja čujuhusa dieđut oahpu birra leat dárogillii.
Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 1.-7. ceahki master vuodju álgooahpahusa erenomášvuođaide. Oahpaheaddjeoahpuin dus lea sihkkaris boahtteáigi, gos ihkinassii orošit. Olahat máŋggabealat gelbbolašvuođa.
Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.-10. ceahki master váldo oahpahusfágas. Lagamusat sámegielas. Váldofáttát leat sámegiela erenomášvuođat ja didaktihkka.
Joatkkaoahppu oahpaheddjiide. Suomagiella 2 lea maiddái čiekŋudeapmi suomagiella nubbingiellan ja amasgiellan didaktihkkii.
Sámi servodat:
Háliidat go buoridit dutkan- ja akademalaš čállindáidduid? De álgge dán ohppui!
Oahpus galgá studeanta oažžut nana vuođđoipmárdusa sámiid ja eará álgoálbmogiid filosofalaš idéain ja áigeguovdilis áššiin.
Oahpus oaččut obbalaš álgooahpu Sámi oskkolašvuođa historjjá ja dálá áiggi birra.
Beroštatgo sámi kultuvrras, servodagas, historjjás ja daid gaskkusteamis? De lea dát oahppu dutnje!
Dát lea formála oahppu árbevirolaš máhtu dokumentašuvnnas ja gaskkusteamis.
Sámegiella:
Studeanta oahpásmuvvá davvisámegiela paradigmáhtalaš ja morfologalaš čilgenvugiide. Dat mearkkaša ee. ahte studeanta oahppá čilget ja buvttadit sátnehámiid giellaoahpaid sojahanminsttariid vuođul.
Oahpu maŋŋá studeanta ipmirda oppalaččat, makkár mearkkašupmi njálmmálaš ja čálalaš girjjálašvuođa teavsttain leamaš ja lea Sámi servodagain ja kultuvrras.
Oahpu ollislaš sisdoallu leat davvisámi njálmmálaš ja čálalaš giela gaskavuođatsihke dálá áiggi ja ovdalaš áiggiid.
Go leat čađahan gielladiehtaga ja fonetihka oahpu, de máhtát guovddáš doahpagiid ja máhtát geavahit daid sámegiela giellamateriála lingvisttalaš analyseremis ja jietnadatčállimis.
Sámi allaskuvla fállá sámegiela álgooahpu álggahalliide, geat eai máhte hupmat eaige čállit sámegiela.
Dát oahppu lea joatkkaoahppu Davvisámegiella praktihkalaš dilis - álgooahpu 1.oassái. Go čađahat Davvisámegiella praktihkalaš dilis 2. oasi, de sáhtát joatkit Sámegiela lohkanbadjeohppui.
Oahppu fátmmasta gielladutkama, sosiolingvistihka, báikenammadutkama ja eamiálbmotgirjjálašvuođa dutkama.
Dát oahppu addá studeanttaide vuođđodieđuid ja dáidduid sámegielas ja sámi girjjálašvuođas.
Oahppu addá viiddis dieđuid ja áddejumi diehtagiid vuođđoságastallamiin ja dieđateorehtalaš vuolggasajiin ja geahčastagain earenoamážit servodat- ja humanisttalaš diehtagiin.
Prográmma addá gelbbolašvuođa sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dieđalaš dutkamii ja bargguide mat gáibidit alimus dási áššedovdamuša dáin surggiin.
Oahppu fállá teorehtalaš geahčastaga, mainna lágiin eamiálbmotdiehtu leat čatnagasas kolonialisttalaš ja dekolonialisttalaš diskurssaide ja mo sámedutkan lea oassi dán konteavsttas.
Veahkehit ja movttiidahttit čállit nákkosgirjji sámegillii hárjehusaid ja bagadallama vehkiin.
Bures boahtin Sámi allaskuvlii!
