Kapihttal 4. Oahpuid sisaváldin

Ulbmil

Dokumeanta galgá sihkkarastit ahte Sámi allaskuvlla oahpuid sisaváldimis lea alla kvalitehta.

Doaibmaguovlu

Dát dokumeanta guoská ollislaččat Sámi allaskuvlla oahpuid sisaváldima hálddašeapmái ja čilge oktasaš osiid mat gullet dán bargui. Ph.D-oahpu sisaváldimii ii guoskka dát dokumeanta, dát čilgejuvvo sierra kapihttal 12. Prosedyrat ja rutiinnat mat gusket dán bargui leat gávdnamis oahppohálddahusa siidduin Sámi allaskuvlla ruovttusiiddus.

Lágat ja njuolggadusat mat gusket Sámi allaskuvlla oahpuid sisaváldima hálddašeapmái.

Čuovvovaš lágat ja njuolggadusat regulerejit Sámi allaskuvlla oahpuid sisaváldima hálddašeami:

Oahpposajiohcamiid meannudeapmi lea juhkkon gaskkal oahppohálddahusa ja Sámi allaskuvlla sisaváldinlávdegottiid. Jus eaŋkil sisaváldimiidda orru eará ovddasvástádusjuohku eambbo heivvolaš, de sáhttá sierra ortnet ja sierra njuolggadusat šiehtaduvvot. Seamma guoská oahpuide mat fállojit ovttasbargun eará ásahusaiguin.

Oahppohálddahusa ovddasvástádus lea:

  • Ohcanproseassa, Sámi allaskuvlla oahpuid almmuheapmi báikkálaš sisaváldimis ja báberohcamiid registreren.
  • Oktasaš sisaváldima oahpuid dieđiheapmi.
  • Buot duođaštusaid vuostáiváldin, dárkkisteapmi ja vurkkodeapmi.
  • Árvvoštallat oppalaš lohkangelbbolašvuođa ja dán registreret studeantahálddašanvuogádahkii (FS:ii).
  • Ohcalit sisabeassanvuođu váilevaš duođaštusaid ja registreret váilevašvuođaid studeantahálddašanvuogádahkii (FS:ii).
  • Skánnet duođaštusaid mat sáddejuvvojit dokumeantaarkiivii FS:ii.
  • Oahpposajifálaldagaid sádden ja muđui sáddet vástádusaid oahpposajiohcamiidda. Fálaldagaid vástádusaid registreren.
  • Oahpporievtti juohkin.

Fágagođiid ovddasvástádus lea:

  • Mearridit dievasmahtti sisabeassangáibádusaid Sámi allaskuvlla sisaváldinnjuolggadusaid ja eará guoskevaš njuolggadusaid ja lágaid siskkobealde.
  • Evttohit fágabargiid lahttuid sisaváldinlávdegottiide Sámi allaskuvlla sisaváldinnjuolggadusaid vuođul.
  • Mearridit oahpuid oahpposajiid meari.

Sámi allaskuvlla oahpuid sisaváldin oppalaččat

Ohccit galget deavdit guoskevaš sisabeassangáibádusaid jus galget váldot sisa studeantan.

Ohccit eará davviriikkalaš riikkain leat maid kvalifiserejuvvon beassat studeantan oahpuide Norggas jus sis lea joatkkaskuvlla oahppu mii addá vuoigatvuođa beassat universitehtaide ja allaskuvllaide iežaset ruovtturiikkas.

Ohccit geain lea oahppoduogáš eará riikkain go davviriikkalaš riikkain ja ohcet beassat oahpuide Sámi allaskuvllas, galget dokumenteret máhtu dárogielas ja eŋgelasgielas lassin ohppui mii addá oppalaš lohkangelbbolašvuođa Norggas NOKUT:a GSU-listtu vuođul. Sii galget ohcat guoskevaš oahpuide báikkálaš sisaváldima dahje oktasaš sisaváldima bokte.

Sisaváldima gárvvisteapmi

Buot ohcciide galgá, nu guhkas go vejolaš, vástádus mannat oktanis. Dát mearkkaša ahte maiddái ohccit geat eai beasa ohppui ja ohccit geat leat vuordinlisttus galget oažžut vástádus oktanis singuin geat ožžot oahpposajifálaldaga.

Váiddameannudeapmi

Buot ohccit geat eai leat kvalifiserejuvvon oahpuide ja ohccit geat leat šaddan vuordinlistui sáhttát hálddašanlága § 24, 2. lađđasa, 3. čuoggá vuođul bivdit mearrádusa oažžut vuođuštuvvot golmma vahkku siste dan rájes go leat ožžon vástádusa. Sii sáhttet maiddái váidit mearrádus, vrd. Hálddašanlága § 28. Váidináigemearri lea maŋemusat 3 vahkku dan rájes go leat ožžon vástádusa oahpposajiohcamii, vrd hálddašanláhka § 29.

Oktasaš sisaváldin (Samordna opptak)

Áigemearri dieđihit oahpuid Oktasaš sisaváldimii lea 1. beaivvi juovlamánus jagi ovdal sisaváldima. Allaskuvlla stivra mearrida makkár prográmmaoahput galget fállojuvvot ja dasto maiddái dieđihuvvot Oktasaš sisaváldimii.

Buot bachelordási prográmmaoahpuide Sámi allaskuvllas lea sisaváldin Oktasaš sisaváldima bokte. Dáidda oahpuide sáhttá ohcat dušše Oktasaš sisaváldima ruovttusiiddu bokte guoskevaš áigemeriid siskkobealde. Váldosisaváldin dahkko suoidnemánus juohke jagi. Oahput mat eai leat dievvan váldosisaváldimii sáhttet almmuhuvvot Oktasaš sisaváldima “ledige studieplasser” bokte. Dát rahppo maŋŋel váldosisaváldima.

Vuođđooahpuid sisabeassannjuolggadusat, earret reálagelbbolašvuođa árvvoštallan ja oahpuid sisabeassangeahččaleamit, leat ollislaččat mearriduvvon departemeantta Forskrift om opptak til høyere utdanning bokte. Oahppohálddahus ovddasvástida ohcamiid, mat bohtet Oktasaš sisaváldima bokte, meannudeami. Reálagelbbolašvuođa árvvoštallama dahká sisaváldinlávdegoddi ja sisabeassangeahččalemiid fas fágasuorgi.

Oktasaš sisaváldin ovddasvástida buot oahpposajifálaldagaid sáddema ja oahpposajiohcamiid hilguma, maiddái reálagelbbolašvuođaohcciide ja ohcciide geat ohcet oahpuide main lea sisabeassangeahččaleapmi.

Báikkálaš sisaváldin

Buot oahput maidda lea báikkálaš sisaváldin galget almmuhuvvot allaskuvlla báikkálaš sisaváldima bokte ja oahpposajiohcan dáidda oahpuid galgá registrerejuvvot doppe. Ohccit geat iešguđet sivaid geažil eai sáhte ohcat dán bokte, galget váldit oktavuođa Sámi allaskuvlla oahppohálddahusain: studieadm@samiskhs.no.

Báikkálaš sisaváldima ohcanvuogádat rahppo dábálaččat 1. beaivvi guovvamánus oahpuide main lea álgin čakčalohkanbajis ja 1. beaivvi golggotmánus oahpuide main lea álgin giđđalohkanbajis.

Sisabeassanvuođu duođašteapmi

Oahpposajiohcamiidda mat bohtet Oktasaš sisaváldima bokte gávdnojit áigemearit ja prosedyrat oktasaš sisaváldima ruovttusiidduin.

Ohcamiin báikkálaš sisaváldimii galget duođaštusat biddjot ohcamii dahje sáddejuvvot jođánepmosit maŋŋel ohcama registrerema ja maŋemusat ovdal ohcanáigemearri manná. Oahppohálddahus sádde oktasaš muittuhusa ohcciide ovdal ohcanáigemearri manná. Váldonjuolggadus lea ahte dušše duođaštusat oahpuin, barggus jna. mat eai leat loahpahuvvon ovdal ohcanáigemearri manná sáhttet sáddejuvvot maŋŋel. Ohccit oahpuide maidda gáibiduvvo alit oahppu galget sáddet árvosátneduođaštusaid mat čájehit makkár eksámenat leat čađahuvvon ovdal ohcanáigemeari. Duođaštusat mat duođaštit loahpahuvvon oahpu galgá leat sáddejuvvon ja boahtán Sámi allaskuvlii ovdal oahpposajifálaldat sáhttá addot.

Oahpposajit sáhttet gáibidit ahte ohccit geat váldojit sisa buktet originála duođaštusaid vuosttaš lohkanbajis. Jus buktá duođaštusaid mat eai leat albma, de váido politiijaide ja fáhtehallo ráŋggáštusláhkii § 182 (straffeloven § 182).

Ohccit geat ohcet báikkálaš sisaváldima vuogádaga bokte ožžot dieđu e-boastta bokte maŋŋel go ohcan lea registrerejuvvon. E-boasttas leat dieđut duođaštusaid sáddema birra.

Sisaváldinvuođu duođaštusaid vurkkodeapmi

Allaskuvla galgá vurkkodit buot duođaštusaid mat gusket oahppoduođaštusaide, dát mearkkaša buot duođaštusaid mat leat vuođđun oahpuid sisaváldimii (oahppoduođaštusat, árvosátnečállosat, bargoduođaštusat ja eará mii guoská sisabeassama árvvoštallamii) ja maiddái duođaštusaid mat gusket sisaheivehanáššiide.

Oahppohálddahus ovddasvástida oahpuide sisaváldima guoskevaš duođaštusaid vurkkodeami, earret Ph.D oahpuid sisaváldima duođaštusaid. Ohcamiid meannudeami oktavuođas galget duođaštusat skánnejuvvot dokumeantavuorkái FS:s.

Duođaštusat main leat sensitiiva persovnnalaš dieđut eai galgga vurkejuvvot FS:ii. Jus lea dárbu vurkkodit dákkár duođaštusaid, de galget dát vurkkoduvvot ePhortes.

Sisaváldin reálagelbbolašvuođa vuođul

Láhkaásahusat ja mearrádusat

Universitehta ja allaskuvlalága § 3-6 nuppi lađđasa vuođul, sáhttá allaskuvla addit ohcciide geat leat 25 jagi dahje boarrásit guoskevaš sisaváldinjagi oahpposaji, jus sis lea reálagelbbolašvuođa bokte dárbbašlaš gelbbolašvuohta guoskevaš ohppui.

Sisaváldin reálagelbbolašvuođa vuođul lea spiehkastat oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusas. Árvvoštallan lea regulerejuvvon forskrift om opptak til høyere utdanning § 3-1 bokte. Ohccit geain lea oppalaš lohkangelbbolašvuohta eai sáhte ohcat sisabeassama oahpuid reálagelbbolašvuođa vuođul.

Ohccit geain lea olgoriikka duogáš sáhttet ohcat sisabeassama reálagelbbolašvuođa vuođul seamma eavttuiguin ja árvvoštallojuvvot seamma kriteriaid vuođul go Norgga ohccit.

Oppalaččat

Reálagelbbolašvuođa árvvoštallan dahkko oahpposajiohcamiin mat leat boahtán guoskevaš áigemeriid siskkobealde. Báikkálaš sisaváldimis ii galgga dát ádjánit guhkit go 6 vahkku.

Reálagelbbolašvuohtan lohkko máhttu ja gelbbolašvuohta maid ohccit lea háhkan bargama, bálkátkeahtes barggu, organisašuvdnabarggu, oahpu dahje eará vuogi vuođul. Oppalaš árvvoštallama vuođul galgá ohcci gelbbolašvuohta árvvoštallojuvvot guoskevaš oahpu ektui. Juohke ásahus mearrida ieš mii addá reálagelbbolašvuođa oahpuide. Seamma sorttat oahpuin sáhttet dán dihte leat iešguđet lágán gáibádusat reálagelbbolašvuhtii ja árvvoštallamat dahkko ovtta oahppoásahusas eai gusto nuppi ásahusas.

Sámi allaskuvla mearrida ieš, departemeantta mearriduvvon njuolggadusaid siskkobealde, siskkáldas njuolggadusaid ja gáibádusaid gelbbolašvuođa duođašteapmái. Dát addá vejolašvuođa mearridit fágalaš unnimus gáibádusaid ja/dahje gáibádusaid relevánta bargoduogáža ektui reálagelbbolašvuođa ohcciide iešguđet oahpuide. Fágalaš unnimusgáibádusain galgá leat relevánsa guoskevaš ohppui ja eai sáhte biddjot garraset njuolggadusat reálagelbbolašvuođaohcciide go eará ohcciide. Jus dákkár gáibádusat biddjojit, de galgá dán birra dieđihuvvot guoskevaš oahpu vuolde allaskuvlla ruovttusiiddus. Fágalaš gáibádusat galget leat devdon jogo cevzojuvvon oasseeksámeniiguin joatkkaskuvllas dahje eará vástideaddji oahpuin, bargoduogážiin, bálkátkeahtes bargguin dahje eará vugiin.

Dohkkehuvvon reálagelbbolašvuohta lea molssaeaktu kvalifiseret oahpuide. Oahpus leat oktasaš gáibádusat studeanttaide, beroškeahttá sisabeassanvuođus. Reálagelbbolašvuođa dohkkehemiin mii mieđihit ahte ohcci nagoda gárvet oahpu normerejuvvon áigái dábálaš bargoáŋgiruššamiin.

Dohkkehuvvon reálagelbbolašvuohta dihto ohppui ii automáhtalaččat atte oahpposajifálaldaga.

Reálagelbbolašvuođaohcciid árvvoštallama bargojuohku

Oahppohálddahus ovddasvástida:

  • Ohcamiid vuostáiváldima ja registrerema
  • Duođaštusaid vuostáiváldima ja registrerema
  • Ohcciid formála gelbbolašvuođa árvvoštallama oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusaid ja earenoamáš sisabeassangáibádusaid ektui
  • Ohcciid gelbbolašvuođa árvvoštallama fágalaš unnimusgáibádusaid ja/dahje relevánta bargoduogáža ektui, jus dákkárat leat mearriduvvon dihto oahpuide
  • Sáddet listtuid koordináhtoriin main boahtá ovdan geat leat ožžon oahpposajiid
  • Áššemeannudit áššiid sisaváldinlávdegoddái
  • Doaibmat čállin sisaváldinlávdegoddái
  • Oahpposajiohcamiid vástádusa sáddema reálagelbbolašvuođa ohcciide

Fágasuorggi ovddasvástádus:

  • Buot fágalaš árvvoštallamat
  • Árvvoštallat sisabeassangeahččalemiid
  • Árvvoštallat sisabeassanjearahallamiid ovttas sisaváldinlávdegotti ovddasteddjiin

Sisaváldinlávdegoddi ovddasvástida:

  • Árvvoštallat reálagelbbolašvuođaohcciid gelbbolašvuođa gáibádusaid ektui mat leat oahpu čađaheapmái
  • Árvvoštallat sisabeassanjearahallama ovttas fágasuorggi ovddasteddjiin
  • Reálagelbbolašvuođaohcciid rangeren

Oahppoovttadagaid sisaváldin

Sisaváldin oahppoovvtadagaide lea fálaldat ohcciide geat eai hálit lohkat gráda dahje geain eará sivaid geažil ii leat vejolaš ja áigumuš čuovvut oahppoprográmma. Oahppoovttadagaid studeanttat fertejit deavdit dábálaš sisabeassangáibádusaid Sámi allaskuvllas. Sisabeassangáibádus oahppoovttadagade lea dábálaččat oppalaš lohkangelbbolašvuohta dahje reálagelbbolašvuohta. Áššemeannudeapmi oahppoovttadagaid sisaváldimis dahkko ollislaččat oahppohálddahusas, earret reálagelbbolašvuođa ohcciid ohcamat. Dáid mearrida sisaváldinlávdegoddi.

Privatisttat

Privatistavuoigatvuohta (vrd. § 3-10 iuniversitehta ja allaskuvlaláhka) mielddisbuktá ahte son guhte deavdá gáibádusaid sisabeassamii ja eará gáibádusaid mat leat oahppoovttadaga ja oahpu eksámena váldimii, sus lea vuoigatvuohta váldit eksámena vaikko eai leatge váldon sisa guoskevaš oahppoovttadahkii dahje ohppui. Privatisttat galget máksit geahččalemiid ovddas maid váldet. Privatistadivvaga mearrida Sámi allaskuvlla dutkan- ja oahppostivra. Sámi allaskuvla ii oaččo boađusruđaid oahppočuoggáid ovddas maid privatisttat čađahit ja diva galgá gokčat buot goluid mat gusket privatisttaide.

Privatisttat galget ohcat beassat sisa ovdal 1. beaivvi juovlamánus oahpuide mat álget giđđalohkanbajis ja ovdal 1. beaivvi geassemánus oahpuide mat álget čakčalohkanbajis. Oahppohálddahus sádde kvalifiserejuvvon ohcciide rehkega privatistadivvaga ovddas. Diva galgá mákson ovdal 1. beaivvi čakčamánus čakčalohkanbajis ja 1. beaivvi guovvamánus giđđalohkanbajis. Go máksináigemearri lea mannan, de sádde oahppohálddahus koordináhtoriidda listtuid main boahtá ovdan geat leat máksán. Ohccit geat eai mávsse áigemearrái eai dieđihuvvo eksámenii ja eai beasa váldit eksámena.

Privatisttaide ii juolluduvvo oahppovuoigatvuohta ja sii eai beasa registrerehit iežaset studeantan. Sii ii leat stáhtus studeantan Sámi allaskuvllas.

Privatisttaid sisaváldin lea dábálaččat vuoigatvuohta mii guoská oahpuide maid lea vejolaš lohkat okto. Privatisttain ii leat vuoigatvuohta searvat bákkolaš hárjehallamii ja dán dihte ii juolluduvvo privatisttaide eksámenvuoigatvuohta oahpuin main lea hárjehallan.

Olgoriikka studeanttaid sisaváldin

Oppalaččat

Olgoriikka studeanttaid sisaváldin lea dán oktavuođas studeanttat geain lea olgoriikka duogáš geat váldojit sisa Sámi allaskuvlla oahpuide njuolga olgoriikkas. Ohccit galget deavdit guoskevaš sisabeassangáibádusaid, maiddái oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusaid NOKUT:a GSU-listtu vuođul. Iešguđet lágán olgoriikka studeanttat Sámi allaskuvllas leat lagabui čilgejuvvon vuollelis.

Stipendiáhtaid sisaváldin ii guoskkahuvvo dán kapihttalis.

Lonohallanstudeanttat               

Lonohallanstudeanttat leat olggosmanni ja sisaboahtti studeanttat olgoriikkaide/olgoriikkain maiguin Sámi allaskuvllas lea ovttasbargošiehtadus. Lonohallanstudeanttat čilgejuvvojit sierra kapihttalis 7 ja eai guoskkahuvvo dán kapihttalis.

Kvohtastudeanttat

Kvohtastudeanttat leat studeanttat geat bohtet ovttasbargoásahusain ovdánahttinriikkain ja muđui riikkain gos brutto nasjonalprodukt lea vuollel gaskamutto. Áigumuš Kvohtaortnegiin lea lasihit Norgga ásahusaid oassálastima globála máhttoovttasbargui ja sihkkarastit gelbbolašvuođa sirdima studeanttaid ruovtturiikkaide. Máhttodepartemeanta ruhta doaimma ja SIU (Senter for internasjonalisering av høgre utdanning) hálddaša dán. Dát studeanttat ožžot oahppostipeandda Stáda loatnakássas. Stipeandasturrodat lea seamma go Norgga studeanttain.

Iešruhtaduvvon mastergrádastudeanttat

Sámi allaskuvla váldá maiddái sisa studeanttaid geat ieža ruhtadit oahpuideaset eŋgelasgielat mastergrádaoahpuide. Studeanttat geat fertejit ohcat orrunlobi Norggas (riikkat olggobealde EU/EØS), fertejit duođaštit ruhtadeami norgga immigrašuvdna eiseválddiide ovdal ožžot orrunlobi.

Free-moverat

Iešruhtaduvvon free-moverat bohtet Sámi allaskuvlii váldin dihte oahppoovttadagaid. Free-moverat leat olgoriikka studeanttat geain ii leat gullevašvuohta Sámi allaskuvlla ovttasbargoásahusaide ja dán dihte eai gula lonohallanstudeanttaide. Free-moverat sáhttet váldot sisa ovtta dahje eanemusat guovtti lohkanbadjái. Jus studeanta háliida joatkit oahpuiguin guhkit go mearriduvvon áigodat, ferte guoskevaš studeanta ohcat beassat sisa oahpuide nu mo dábálaš studeanttat.

Studeanttat geat fertejit ohcat orrunlobi Norggas (riikkat olggobealde EU/EØS), fertejit duođaštit ruhtadeami norgga eiseválddiide oažžun dihte orrunlobi.

Free-moveriidda addo dábálaččat oahpposadji sámegiela álgokurssaide. Jus ohccit geat gullet dán kategoriijii sáhttet duođaštit dohkálaš gelbbolašvuođa sámegielas, de ožžot sii vejolašvuođa váldit oahpuid mat leat sámegillii.

Ohccit geain lea olgoriikka duogáš ja ásset Norggas dábálaččat eai váldo sisa free-moverin. Oahppohálddahus árvvoštallá juohkehaččat oktagaslaččat.

Ovddasvástádusjuohku olgoriikka studeanttaid sisaváldimis

Oahppohálddahusa ovddasvástádus:

  • Vuostáiváldit ja registreret buot ohcamiid
  • Vuostáiváldit ja dárkkistit buot duođaštusaid
  • Earenoamáš diliin sáhttá váilevaš duođaštus ohcaluvvot. Áigemeriid geažil goitge dábálaččat gáibiduvvo ahte buot duođaštusat čuvvot ohcama
  • Árvvoštallat deavdá go ohcci buot formála gáibádusaid, sihke oppalaš lohkangelbbolašvuođa ja alit oahpu viidodaga, guhkkodaga ja dási ektui
  • Oahpposajifálaldagaid ja ohcamiid hilgumiid sáddet
  • Vuostáiváldit ja registreret oahpposajifálaldagaid vástádusaid ja juohkit oahpporivttiid
  • Sáddet listtuid koordináhtoriin main boahtá ovdan geat leat ožžon oahpposajiid
  • Áššemeannudit áššiid sisaváldinlávdegoddái
  • Doaibmat čállin sisaváldinlávdegoddái
  • Buot gulahallan ohcciiguin praktihkalaš beliid oktavuođas dassá ohccit ollejit Sámi allaskuvlii.

Fágasuorggi ovddasvástádus:

  • Buot fágalaš árvvoštallamat
  • Árvvoštallat sisabeassangeahččalemiid
  • Árvvoštallat sisabeassanjearahallamiid ovttas sisaváldinlávdegotti ovddasteddjiin

Sisaváldinlávdegotti ovddasvástádus:

  • Árvvoštallat
  • Árvvoštallat sisabeassanjearahallamiid ovttas fágasuorggi ovddasteddjiin
  • Vuoruhit kvalifiserejuvvon ohcciid prográmmaide

Evttolaš sisaváldin

Vuođđooahpuid evttolaš sisaváldima mearrádusat leat addon forskrift om opptak til høyere utdanning § 5-1. Oahppohálddahus ja sisaváldinlávdegottis lea ovddasvástádus áššemeannudit ja čuovvolahttit dáid.

Oahppohálddahusas lea ovddasvástádus áššemeannudit ja čuovvolahttit studeanttaid geaidda addo evttolaš sisaváldin masteroahpuide, dakko bokte dárkkistit ahte studeanttat geat leat ožžon oahpposaji eavttuin devdet eavttu áigemearrái. Studeanttat geat gárvvistit oahpu vaikko eaktu ii leat devdojuvvon eai oaččo oahppoduođaštusa.

Studeanttaide geat váldojit sisa oahpuide riikkain gos gáibiduvvo visum dábálaččat ii addo evttolaš sisaváldin, go UDI ii atte orrunlobi dán vuođul.

Politiijaduođaštusat

Politiijaduođaštusa gáibádus

Forskrift om opptak til høyere utdanning, kapihttal 6, vuođul gáibiduvvo politiijaduođaštus oahpuin gos studeanttat leat oktavuođas mánáidgárdemánáiguin ja ohppiiguin dahje earáiguin oassin hárjehallamis. Sámi allaskuvllas dát gusto čuovvovaš oahpuide:

Mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu, Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7., Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 5.-10. ja praktihkalaš pedagogalaš oahppu.

Politiijaduođaštus galgá čájehit leago guoskevaš olmmoš áššáiduhtton, áššálažžan dahje dubmejuvvon seksuála veagalašvuođa dahje roavva veahkaválddálašvuođa dihte. Dákkár dilálašvuođaid mearkkašumit politiijaduođaštusas sáhttet čuohcat oahpu čađaheapmái. Sierra kapihttalis čilgejuvvo mo mii galgá dahkkot jus politiijaduođaštusas fuomášuvvo relevánta mearkkašupmi.

Diehtojuohkin ohcciide ja studeanttaide

Studeanttat guđet váldojit sisa oahpuide Oktasaš sisaváldima bokte, ožžot dieđuid politiijaduođaštusa gáibádusa birra ja dán sisabuktima birra oahppoásahussii. Báikkálaš sisaváldimis galgá oahppohálddahus addit čálalaš dieđuid politiijaduođaštusa sisabuktima birra studeanttaide geat ožžot oahpposajifálaldaga ohppui gos gáibiduvvo ahte politiijaduođaštus bukto.

Politiijaduođaštusa sisabuktima áigemearit:

  • Politiijaduođaštus mas lea/leat mearkkašupmi/mearkkašumit: áigemearri sáddet/bukti politiijaduođaštusa lea seamma go áigemearri vástidit oahpposajifálaldahkii.
  • Politiijaduođaštus mas ii/eai leat mearkkašupmi/mearkkašumit: Politiijaduođaštus galgá sáddejuvvot/buktojuvvot ovdal oahpu álgima.

Politiijaduođaštus lea gustovaš golbma jagi ja ii galgga leat boarráset go golbma mánu go buktojuvvo/sáddejuvvo oahppoásahussii. Studeanttat prográmmain mat bistet guhkit go golbma jagi galget buktit ođđa duođaštusa maŋŋel goalmmát jagi oahpus. Buorit rutiinnat politiijaduođaštusaid hálddašeapmái, čuovvolahttimii ja vurkkodeapmái leat dárbbašlaččat sihkkarastin dihte ahte studeanttain lea gustovaš politiijaduođaštus nu guhka go sis lea oahpporiekti mii gáibida dán.

Njuolggadusat politiijaduođaštusaid main eai leat mearkkašumit gieđahallamii

Oahppohálddahus ovddasvástida:

  • Politiijaduođaštusaid vuostáiváldima
  • Politiijaduođaštusaid dárkkisteami guoskevaš njuolggadusaid vuođul
  • Dohkkehuvvon politiijaduođaštusaid (dáid main eai leat mearkkašumit) registrerema FS:s (undervisningsmodula, govva gos registrere liseanssa)
  • Ohcalit váilevaš politiijaduođaštusaid
  • Dieđihit studeanttaide guđet eai buvtte politiijaduođaštusa ahte sis ii leat vuoigatvuohta čađahit hárjehallama mii lea oassin oahpus
  • Dieđihit ođđa politiijaduođaštusa sisabuktima birra golmma jagi maŋŋel, jus oahppu bistá guhkit go dan. Politiijaduođaštusat mat eai šat gusto galget makulerejuvvot.

Politiijaduođaštusa vurkkodeapmi

Politiijaduođaštus galgá vurkkoduvvot dainna lágiin ahte ii leat olámuttos olbmuide geaidda ii guoskka ja galgá makulerejuvvot dakka maŋŋel go lea geavahuvvon dieđihuvvon ulbmilii. Son guhte boahtá dovdat dieđuid politiijaduođaštusa bokte, lea geatnegahttojuvvon hehttet ahte olbmot geaidda dát dieđut eai gula, eai boađe diehtit dáid dieđuid. Rihkkumat sáhttet ráŋggáštuvvot ráŋggáštuslága § 121 (Straffeloven § 121) vuođul.

Sámi allaskuvlla oahpuid sisaváldima áigemearit

Ohcamat oahpuide main lea sisaváldin Oktasaš sisaváldima bokte čuvvot áigemeriid maid departemeanta lea mearridan. Ohcanáigemeriid báikkálaš sisaváldimis mearrida oahppohoavda ovttasráđiid fágasurggiin.

Oahppohoavda ovttasráđiid  fágasurggiin sáhttá addit dispensašuvnna báikkálaš sisaváldima ohcanáigemeriin.

Tabeallat vuollelis čájehit buot oahpuide guoskevaš áigemeriid Sámi allaskuvllas.

 

Ohcanáigemeari oahpuide mat álget čakčalohkanbajis

Áigemearri

Čilgehus

1. beaivi juovlamánus (jagi ovdal)

Báikkálaš sisaváldin:

  • Kvohtaohccit
  • Olgoriikka grádastudeanttat, iešruhtaduvvon

15. beaivi guovvamánus

Báikkálaš sisaváldin:

  • áigemearri beassat lonohallanstudeantan, olggosmanni studeanttat

1. beaivi njukčamánus

Oktasaš sisaváldin:

  • Ohccit geain lea oahppu davviriikka olggobealde
  • Ohccit geat duođaštit dárbbu árra sisaváldimii
  • Reálagelbbolašvuođaohccit
  • Evttolaš sisaváldin

15. beaivi cuoŋománus

Oktasaš sisaváldin:

  • Ohcanáigemearri buohkaide geain ii lean áigemearri 1. beaivvi njukčamánus

Báikkálaš sisaváldin:

  • Buot oahpuide, jus eará ii leat mearriduvvon ja almmuhuvvon

1. beaivi miessemánus

Báikkálaš sisaváldin:

  • free-moverat
  • sisaboahtti lonohallanstudeanttat

1. beaivi geassemánus

Báikkálaš sisaváldin:

  • privatisttat

Sierra áigemearit

Olggobealde ruhtaduvvon oahput ja diŋgojuvvon oahput. Dieđut ohcanáigemeari ja ohcama birra addojit almmuheami oktavuođas.

1. beaivvi suoidnemánus

Sáddet sisabeassanvuođu duođaštusaid, jus gárve oahpu seamma jagi go lea sisaváldin.

 

 

Ohcanáigemearit oahpuide mat álget giđđalohkanbajis

Áigemearri

Čilgehus

1. beaivi golggotmánus

Báikkálaš sisaváldin:

  • free-moverat
  • sisaboahtti lonohallanstudeanttat
  • áigemearri ohcat lonohallama, olggosmanni studeanttat

1. beaivi juovlamánus

Báikkálaš sisaváldin:

  • buot oahpuide, jus eará ii leat mearriduvvon ja almmuhuvvon

Sierra áigemearit

Olggobealde ruhtaduvvon oahput ja diŋgojuvvon oahput. Dieđut ohcanáigemeari ja ohcama birra addojit almmuheami oktavuođas.

Ii makkárge áigemearri = farggamusat

Sáddet sisabeassanvuođu duođaštusaid, jus gárve oahpu seamma jagi go lea sisaváldin.

 

Sámi allaskuvlla oahpuide ohcan:

 

 

Kvalitehtasihkkarastin:

  1. Ulbmil ja huksehus
  2. Aktevrrat ja ovddasvástádusjuohku
  3. Kvalitehtadimenšuvnnaid mihtut
  4. Evalueremat
  5. Oahppokvalitehta analysa
  6. Bargo- ja ovddasvástádusjuohku kvalitehtasihkkarastimis ja oahpuid hálddašeamis
Oahppodoaimmaid kvalitehtagiehtagirji
Filesize: 1226 KB