Ođasvuorká

Vuosttaš háve beakkán dutkanjournalii.

Sámi allaskuvlla dutkit beassan mielde Nature Climate Change journálii.

Oza sámi giellastipeandda

Stipeanda lea studeanttaide geain lea sámegiella oassin oahpaheaddjioahpuin / lektoroahpuin.

Leago dus miella vuojadit?

Studeantan don beasat dan dahkat disdagaid ja duorastagaid.

Sámi ofelaččat álggahit skuvla mátkkoštallama Oslos

Dál leat sámi ofelaččat gergosat galledišgoahttit joatkkaskuvllaid miehtá Norgga. Disdaga lea vuosttaš logaldallan Oslo stuorámus joatkkaskuvllas Kubenis.

Stádabušeahtta 2019

Sámi allaskuvlla ruhtadeapmi bissu seammá dásis.

Ohppet sámegiela árbevirolaš máhtu bokte

Sámi árbevierut, birgejumit ja duovdagat leat guovddáš oahppotemát studeanttaide go ohppet sámegiela.

Sivdnideamis nákkáhallá

Sámi allaskuvlla lektor Lovisa Mienna Sjöberg bealušta iežas doavttergrádadutkamuša sivdnideamis, man lea dahkan Oslo Universitehta Teologalaš fakultehtas.

Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin

Professor emerita Vuokko Hirvonen almmuhii odne girjji, mas geahčastat Sámi njálmmálaš árbevieruid čohkkemii ja dutkamii 1600-2000-logus

Máilmmi njunuš eamiálbmot dutkit ja alit oahpahusaid láidesteaddjit gávnnadit Guovdageainnus

Čuđiid miel eamiálbmot dutkit ja alit oahpahusa láidesteaddjit čoahkkanit boahtte vahkku Guovdageidnui. Sámi allaskuvla lágida máilmmiviidosaš konferánssa. ONa spesiálaraportevra Victoria Tauli-Corpuz rahpá konferánssa.

Siiddut