Kapihttal 14. Disiplineara reakšuvnnaid studeanttaide

Ulbmil

Dokumeanta galgá sihkkarastit ahte disiplineara reakšuvnnain studeanttaide Sámi allaskuvllas lea dohkálaš hálddašeapmi.

Doaibmaguovlu

Dokumeanta guoská ollislaččat eksámena verrošeami, duođaštusaid verrošeami, roavva muosehuhtti láhttema ja eretbidjama rihkolaš dilálašvuođaid geažil – politiijaduođaštus áššiid hálddašeapmái. Dokumeanta čilge oktasaš elemeanttaid mat leat oassin dán barggus.

Relevánta lágat ja láhkaásahusat: 

Disiplinearaáššiid meannudeami ovddasvástádusjuohku

Sámi allaskuvlla váiddalávdegoddi

Sámi allaskuvlla váiddalávdegoddi meannuda earret eará áššiid mat gusket eksámeniid ja geahččalemiid duššindahkamii, universitehta ja allaskuvlaláhka § 4-7, eretbidjamii ja olggušteapmái, universitehta ja allaskuvlaláhka § 4-8 ja olggušteapmái roavva rihkolaš dilálašvuođaid geažil, universitehta ja allaskuvlaláhka § 4-9 viđat lađas.

Allaskuvladirektevra

Allaskuvladirektevra mearrida galgá go disiplinearaášši ovddiduvvot allaskuvlla váiddalávdegoddái ja dieđiha guoskevaš studentii ahte disiplinearáášši ovddiduvvo váiddalávdegoddái. Allaskuvladirektevra, oahppohálddahusa bokte, ráhkkanahtte ášši váiddalávdegoddái ja addá rávvagiid fágasuorgái dákkár áššiid gieđahallamis.

Fágagoađit

Fágagoađi ovddasvástidit duohta dilálašvuođaid čielggadeami ja duođašteami nu guhkas go dát lea vejolaš. Jus goađit háliidit ahte ášši galgá meannuduvvot viidásit, de sii ovddidit ášši ja ášši dokumeanttaid allaskuvladirektevrii oahppohálddahusa bokte.

Disiplinearaáššiid oppalaš meannudeapmi

Disiplineara reakšuvnnain studeanttaid vuostá galgá leat láhkavuođđu. Universitehta ja allaskuvlalágas leat njuolggadusat dasa ahte makkár disiplineara reakšuvnnat sáhttet addot. Dát guoská studeanttaide geain lea roavva muosehuhtti láhtten mielstudeanttaid bargguide dahje muđui ásahusa doaimmaide, studeanttaide geat roavva láitinveara láhttemiin leat dagahan heaggavárálašvuođa dahje dearvvašvuođavárálašvuođa hárjehallamis, studeanttaide geat leat rihkkon jávohisgeatnegasvuođa ja studeanttaide geat leat áššáiduhtton dahje áššáskuhtton earenoamáš rihkolaš dilálašvuođaid oktavuođas. Disiplineara reakšuvnnat sáhttet maiddái guoskat studeanttaide geat verrošit eksámenis/geahččaleamis dahje geat sisaváldima oktavuođas buktet duođaštusaid mat eai leat albma.

Dáin oktavuođain sáhttá addot čálalaš várrehus, studeanta biddjot eret, eksámen duššindahkkot dahje studeanta olgguštuvvot. Dát njuolggadusat eai hehtte eará reakšuvnnaid seamma daguid ovddas, omd. ráŋggáštuslága (straffelovena) mearrádusat.  Dákkár dilálašvuođain galgá allaskuvladirektevra árvvoštallat galgá go bivdit áššáskuhttima.

Duođaštusaid verrošeapmi

Áššiin gos fuomášuvvo ahte ohcci lea geavahan duođaštusaid mat eai leat albma vuođđun sisabeassamii dahje eará verrošeami bokte lea geahččalan beassat kursii dahje eksámenii/geahččaleapmái, galgá oahppohálddahus vurket buot duođaštusaid. Oahppohálddahus galgá doaimmahit dárbbašlaš iskkademiid ja dieđihit ohccái ášši birra. Ohccái addo vejolašvuohta buktit čilgehusa jogo čálalaččat dahje njálmmálaččat addon áigemearrái. Sutnje galgá maid muitaluvvot ahte sus lea vuoigatvuohta oažžut advokáhta dahje eará ságadoalli ovddastit su. Allaskuvla gokčá dáid goluid. Stáda máksinmearit leat vuođđun dása. Studeanttas lea vuoigatvuohta advokáhttii dahje eará ságadoallái dan rájes go olggušteami ášši lea ovddiduvvon, universitehta ja allaskuvlaláhka § 4-8 viđat lađas.

Jus ohcci bealis lea duođaštusaid verrošeapmi dahje eará eahperehálaš láhtten, de lea mearrideaddjin ohcama stáhtus, leago ohcci ožžon oahpposaji vai ii. Jus ohcci ii leat váldon sisa ásahussii, de ii sáhte mearriduvvot disiplineara reakšuvdna. Jus ášši adno rihkolažžan, de galgá ohcci váidot politiijaide.

Áššiin gos ohcci lea váldon sisa ásahussii, galgá olggušteami ášši ja vejolaččat maiddái ovdal čađahuvvon eksámeniid duššindahkama ášši ovddiduvvot allaskuvlla váiddalávdegoddái. Olggušteapmi sáhttá addot gitta jahkái. Seamma áigodagas váldo studeanttas eret riekta čađahit eksámena buot ásahusain mat bohtet universitehta ja allaskuvlalága vuollai. Oahppohálddahus dieđiha mearrádusa eará ásahusaide. Lassin galgá árvvoštallojuvvot leago ášši rihkolaš. Jus ášši árvvoštallojuvvo leat rihkolažžan, de galgá studeanta váidot politiijaide.

Roavva muosehuhtti láhtten

Studeanttas geas lea roavva muosehuhtti lahtten mielstudeanttaid bargui dahje muđui ásahussii, sáhttá mearriduvvon eavttuid vuođul biddjot eret allaskuvlla mearriduvvon báikkiin dahje olgguštuvvot oahpus gitta jahkái.

Roavva muosehuhtti láhttemin adno earret eará aggressiiva dahje muosehuhtti láhtten mii vahágahtte mielstudeanttaid dahje bargiid, ovdamearkka dihte givssideapmi, cielaheapmi, hárdin, áitin dahje suoládeapmi. Dása leat dávjá studeanta medisiinnalaš váttisvuođat duogážin, mii sáhttá leat duođalaš kriisa mas lea psykologalaš dahje psykiátralaš luondu. Eaktun lea ahte guoskkahuvvon bealli allaskuvllas álggos geahččala čoavdit váttisvuođaid duogáža ságastallamiiguin, rávaaddimiin ja vejolaččat medisiinnalaš dahje psykologalaš daorjaga fállamiin. Guoskevaš goađi goahtejođiheaddji/dekána berre addit studentii njálmmálaš várrehusa. Eretbidjan dahje olggušteapmi galgá leat maŋemus vuohkin čoavdit váttisvuođa. 

Earenoamáš duođalaš dáhpáhusain sáhttá ášši ovddiduvvot njuolga allaskuvladirektevrii. Politiijaide galgá dieđihuvvot jus balahuvvo leat rihkolaš dilálašvuohta dahje jus balahuvvo leat heagga-/dearvvašvuođavárálašvuohta mielstudeanttaide dahje bargiide.

Ášši ovddiduvvo allaskuvladirektevrii jus váttisvuohta joatkašuvvo. Direktevra árvvoštallá galgá go addot formála čálalaš váruhus universitehta ja allaskuvlalága § 4-8 vuosttaš lađđasa vuođul. allaskuvladirektevrii lea juolluduvvon gelbbolašvuohta addit dakkár váruhusa.

Allaskuvladirektevra galgá árvvoštallat galgá go allaskuvlla váiddalávdegoddái ovddiduvvot ášši mas studeanta evttohuvvo olgguštuvvot mearriduvvon báikkiin allaskuvllas, jus studeanta joatká dohkkemeahttun láhttemiin vaikko lea ožžon máŋga váruhusa. Jus ovddiduvvo olggušteami ášši, de galgá studentii dieđihuvvot dán birra ja sutnje galgá addot vejolašvuohta buktit čilgehusa čálalaččat dahje njálmmálaččat addon áigemearrái. Galgá maiddái dieđihuvvot ahte studeanttas lea vejolašvuohta diktit advokáhta dahje eará ságadoalli ovddastit su ja ahte allaskuvla gokčá dáid goluid. Riekti oažžut doarjaga advokáhtas gusto dan rájes go čálalaš várrehus lea addon universitehta ja allaskuvlalága § 4-8 vuosttaš lađđasa vuođul, vrd. universitehta ja allaskuvlaláhka § 4-8 viđat lađas.

Olggušteami mearrádus lea áigeguovdil easka jus studeanta ii doalat eretbidjama mearrádusa ja ii vuhtiiváldde ođđa čálalaš várrehusa. Olggušteami mearrádusa sáhttá dušše allaskuvlla váiddalávdegoddi dahkat. Ođđa várrehusa sáhttá allaskuvladirektevra addit.

Studeanta ii masse vuoigatvuođa čađahit eksámena guoskevaš oahpus, ii eretbidjama iige olggušteami roavva muosehuhtti láhttema vuođul. Roavva muosehuhtti láhtten galgá hehttejuvvot, iige vejolašvuohta váldit eksámena.

Allaskuvlla eavttut sáhttit eretbidjat dahje olgguštit studeantta roavva muosehuhtti láhttema vuođul leat čavgadat.

Roavva láitinveara láhtten

Studeanta guhte roavva láitinveara láhttemiin lea láhtten dainna lágiin ahte lea dagahan heagga- dahje dearvvašvuođavárálašvuođa olbmuide geaiguin studeanttas lea dahkamuš ovdamearkka dihte hárjehallama oktavuođas, nugo mánáidgárdemánáide ja ohppiide, sáhttá olgguštuvvot oahpus gitta golmma jahkái. Seamma guoská jus studeanta lea sivalaš roavva jávohisgeatnegasvuođa rihkkumis dahje roavva heivemeahttun láhttemis namuhuvvon olbmuide. Allaskuvlastivrra juolludeami vuođul sáhttá váiddalávdegoddi mearridit olggušteami dáid vuođul. Dáin dilálašvuođain adno rihkkun nu duođalažžan ahte váruhusat ja eretbidjamat eai leat áigeguovdilat. Galgá reagerejuvvot njuolga dilálašvuhtii ollislaš olgguštemiin oahpus. Oahpu olggušteami áigodat galgá leat heivehuvvon dasa man roavis dáhpáhus lea. Olggušteapmi guoská dušše guoskevaš ohppui ja studeanttas ii sáhte váldot eret riekti čađahit eksámena, nu guhka go studeanta deavdá buot eavttuid eksámena čađaheapmái. 

Jus dilálašvuohta fuomášuvvo fágagoađi dásis, de sáddejuvvojit buot vejolaš dokumeanttat áššis oktan áššečilgehusain oahppohálddahussii. Dán birra ii leat dárbu ovddalgihtii dieđihit studentii, muhto dávjá lea lunddolaš ságastallat studeanttain čielggadan dihte ášši ja dilálašvuođaid ja de sáhttá studentii dieđihuvvot ahte ášši sáddejuvvo viidásit meannudeapmái allaskuvlla váiddalávdegoddái. Oahppohálddahus dieđiha studentii ahte olggušteami ášši ovddiduvvo váiddalávdegoddái ja ahte studentii addo vejolašvuohta čilget iežas beali áššis jogo čálalaččat dahje njálmmálaččat addon áigemearrái. Studentii dieđihuvvo maiddái ahte jus lea vejolašvuohta oažžut advokáhta dahje eará ságadoalli ovddastit su ja ahte allaskuvla gokčá dáid goluid. Jus allaskuvlla váiddalávdegoddi mearrida olggušteami, de dieđiha oahppohálddahus dán studentii ja guoskevaš fágagoahtái. Guoskevaš goađi jođiheaddji dieđiha dán oahpu koordináhtorii ja sihkkarastá ahte ášši čuovvolahttojuvvo.

Verrošeapmi eksámenis

Son guhte verroša eksámenis sáhttá olgguštuvvot ásahusas gitta jahkái ja sus sáhttá váldot eret riekti váldit eksámeniid seamma áigodagas eará ásahusain mat leat universitehta ja allaskuvlalága vuolde. Guoskevaš eksámen/eksámenat sáhttá/sáhttet duššindahkkot. Verrošemiin oaivvilduvvo eahperehálaš láhtten olahan dihte buoret árvosáni. Ovdamearkan sáhttá leat verrošanlihpuid dahje eará lobihis veahkkeneavvuid geavaheapmi eksámenis, plagieren/máŋgen ruovttueksámenis dahje ovdal čađahuvvon eksámena/eksámeniid duođašteapmi duođaštusaiguin mat eai leat albma.

Sihke geahččaleapmi verrošit ja čađahuvvon verrošeapmi sáhttá mielddisbuktit olggušteami. Mielváikkuheapmi verrošeapmái ii sáhte ráŋggáštuvvot dáid mearrádusaid vuođul. Verrošeapmi galgá leat čađahuvvon eaktodáhtolašvuođain dahje roavva váruhisvuođain. Eaktodáhtolašvuohta mearkkaša ahte studeanta mieleavttus lea geavahan dahje áigon geavahit eahperehálaš vugiid olahan dihte bohtosa eksámenis. Roavva váruhisvuohta mearkkaša kvalifiserejuvvon láitinveara láhtten mii mielddisbuktá nana váilevaš várrogasvuođa moaitámušaid. Studeanta guhte čielgasit vahágis váruhisvuođain lea láhtten eahperehálaččat ii sáhte ráŋggáštuvvot dáid mearrádusaid vuođul.

Studeanttat, bargit ja earát geat vávjet verrošeami dahje verrošeami geahččaleami galget raporteret dán guoskevaš fágagoahtái dahje oahppohálddahussii. Jus lea sáhka plagieremis/máŋgemis, de galgá dat oassi/oasit studeanta vástádusas mii lea plagieren/máŋgen merkejuvvot ja guoskevaš gáldot biddjot mielddusin. Fágagoahti čielggada dili dárbbu mielde. Eksámenvávttain, fágaovddasvástideaddjis, eksámenkommišuvnnas dahje earáin sáhttá viežžat cealkámušaid. Muhtun áššiin sáhttá leat dárbu čoahkkinastet guoskevaš studeanttaiguin čielggadan dihte ášši ja dilálašvuođaid. 

Jus eahpenjuolggaduslašvuođat, vejolaš verrošeamit dahje verrošeami geahččaleamit almmustahttojuvvot, de galget buot áššedokumeanttat, áššečilgehus ja čilgehus das ahte mo ášši fuomášuvvui sáddejuvvot oahppohálddahussii. Jus ášši guoská plagieremii/máŋgemii ruovttueksámenis, galgá fágagoahti dieđihit reivves oahppohálddahussii man muddui studentii dahje studeanttaide lea dieđihuvvon ruovttueksámena gáldo- ja referánsageavaheami gáibádusaid birra. Vejolaš čálalaš njuolggadusat ja/dahje geatnegahtton dáhkidanskovvi biddjo mielddusin. Oahppohálddahus árvvoštallá galgá go ášši ovddiduvvot allaskuvlla váiddalávdegoddái.

Jus balahuvvo leat verrošeapmi, de lea riekta diktit eksámenkandidáhta váldit eksámena ja sensureret vástádusa dábálaččat fágalaš eavttuid vuođul. Sensorat eai galgga árvvoštallat leago ášši verrošeapmi universitehta ja allaskuvlalága vuođul, muhto sáhttá deattuhit beliid mat gusket gáldo- ja referánsageavaheami guoskevaš njuolggadusaid rihkkumii ja váilevašvuođaid vástádusa iešheanalašvuođas. Allaskuvlla váiddalávdegoddi sáhttá maŋit áigges duššindahkat guoskevaš eksámena jus oaivvildit guoskevaš eavttuid leat devdojuvvon.

Oahppohálddahus dieđiha studentii ahte disiplinearaášši ovddiduvvo váiddalávdegoddái ja ahte studentii addo vejolašvuohta čilget iežas beali áššis jogo čálalaččat dahje njálmmálaččat addon áigemearrái. Studentii dieđihuvvo maiddái ahte jus lea vejolašvuohta oažžut advokáhta dahje eará ságadoalli ovddastit su ja ahte allaskuvla gokčá dáid goluid.

Allaskuvlla váiddalávdegoddi mearrida olggušteami ásahusas, eksámenvuoigatvuođa massima ásahusain mat gullet universitehta ja allaskuvlalága vuollai ja verrošeapmái guoskevaš eksámena dahje eksámeniid duššindahkama. Dán gelbbolašvuođa lea allaskuvlastivra juolludan váiddalávdegoddái. Allaskuvladirektevra, oahppohálddahusa bokte, dieđiha mearrádusa studentii, fágagoahtái gos eksámen lea čađahuvvon ja maiddái eará ásahusaide mat gullet universitehta ja allaskuvlalága vuollai. Jus verrošeapmi lea ráŋggáštusvuđolaš ráŋggáštuslága (straffeloven) mearrádusaid vuođul, de galgá ášši váidot politiijaide.

Olggušteapmi ráŋggáštusvuđolaš ášši vuođul - politiijaduođaštus

Politiijaduođaštusaid sisabuktima ja meannudeami rutiinnat leat čilgejuvvon sierra kapihttalis. Vuollelis čilgejuvvo mii dáhpáhuvvá go relevánta mearkkašumit fuomášuvvojit politiijaduođaštusas.

Earenoamáš njuolggadusat leat addon olggušteami birra oahpuin gos studeanta lea oktavuođas pasieanttaiguin, mánáidgárdemánáiguin, ohppiiguin dahje earáiguin oassin ovdamearkka dihte hárjehallamis. Našunála lávdegoddi sáhttá mearridit olggušteami studeanta ovddeš ráŋggáštusvuđolaš ášši(id) vuođul.

Politiijaduođaštusgáibádus alit oahpu sisaváldima oktavuođas lea regulerejuvvon forskrift om opptak til høyere utdanning 6. kapihttalis. Dán láhkaásahusas muitaluvvo makkár oahpuide politiijaduođaštusgáibádus guoská, makkár ráŋggáštusvuđolaš áššit sáhttet mielddisbuktit olggušteami ja mo áššemeannudeapmi galgá dáhpáhuvvat.

Dát guoská čuovvovaš oahpuide Sámi allaskuvllas:

  • Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7.
  • Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 5.-10.
  • Praktihkalaš pedagogalaš oahppu
  • Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu
  • Sámi dábálašoahpaheaddjeoahppu
  • Sámi ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahppu.

Ohcciin dahje studeanttain geat eai buvtte politiijaduođaštusa ii leat riekti oasálastit guoskevaš oahpu hárjehallamii. Studeanttat geat eai sáhte oasálastit geatnegahtton hárjehallamii eai oaččo oahppoduođaštusa čađahuvvon grádii dahje ohppui.

Direktevra, oahppohálddahusa bokte, galgá dakkaviđe dieđihit studentii ahte sus lea riekti oažžut veahki universitehta ja allaskuvlalága § 4-9 čihččet lađđasa vuođul, jus politiijaduođaštusas boahtá ovdan ahte studeanttas lea dakkár mearkkašupmi mii namuhuvvo láhkaásahusas.

Allaskuvla galgá nu jođánit go vejolaš ja maŋemusat logi beaivve maŋŋel go politiijaduođaštus lea boahtán sáddet guoskevaš politiijaduođaštusa našunála lávdegoddái maid departemeanta lea nammadan. Politiijaduođaštusa lassin sáddejuvvo hárjehallama sisdoalu ja bagadallama čilgehus ja maiddái cealkámuš mas daddjo berre go studeanta beassat searvat hárjehallamii vai ii. Guoskevaš fágagoahti galgá árvvoštallat berre go studeanta beassat searvat vai ii ja dán vuođul ovddidit cealkámuševttohusa oahppohálddahussii, mii ovddida ášši allaskuvladirektevrii. Ášši galgá meannuduvvot allaskuvlla váiddalávdegottis ovdal sáddejuvvo našunála lávdegoddái.

Allaskuvladirektevra, oahppohálddahusa bokte, sádde ášši našunála lávdegoddái go dát lea meannuduvvon allaskuvllas. Studeanta galgá seammás oažžut kopiija ásahusa reivves lávdegoddái oktan mildosiiguin. Addo 14 beaivve áigemearrin buktit cealkámuša lávdegoddái.

Eretbidjama dahje olggušteami mearrádusa duopmostuollogeahččaleapmi

Guoskevaš studeanta dahje studeanttat sáhttet eretbidjama dahje olggušteami mearrádusa ovddidit duopmostuollogeahččaleapmái maŋemusat golbma mánu maŋŋel loahpalaš mearrádusa. Allaskuvla galgá gokčat buot goluid áššečuoččaldahttima oktavuođas. Stáda máksinmearit leat vuođđun dása.

Diggeriekti sáhttá geahččalit buot osiid mearrádusas, sihke leat go eretbidjama dahje olggušteami eavttut devdon ja reakšuvnna govttolašvuođa.

Disiplinearaáššái guoskevaš áigemearit

Vejolašvuohta duššindahkat eksámena, dohkkehit oahpu ja eksámenis beassat eai boarásmuva. Dát mearkkaša ahte disiplinearaášši sáhttá čuožžilit olu maŋŋel go studeanta lea loahpahan oahpus allaskuvllas.

Disiplinearaáššit galget dattege ráhkkanahttojuvvot ja mearriduvvot almmá dárbbašmeahttumis hehttehusaid. Go disiplineara dilálašvuođat balahuvvogohtet, galgá dát vuoruhuvvot ja váldot áššin dakkaviđe. Studeanttat geat balahuvvot disiplineara áššiin háliidit dávjá ahte ášši mearriduvvo jođánit. Nuppe bealis leat dákkár áššit stuora noađđin sidjiide geasa ášši guoská ja sáhttá mielddisbuktit stuora váikkuhusaid sidjiide. Dohkálaš áššemeannudeapmi dákkár áššiin lea dán dihte hui dehálaš. Duohta ja juridihkalaš bealit áššis galget vuđolaččat čielggaduvvot ja studentii galgá addot govttolaš áigi buktit cealkámuša jus disiplineara ášši ovddiduvvo.

Váiddameannudeapmi

Eretbidjama dahje olggušteami mearrádus galgá dahkkot unnimusat guokte goalmmádas oasi eanetloguin allaskuvlla váiddalávdegottis. Studeanta sáhttá dákkár mearrádusa váidit hálddašanlága mearrádusaid vuođul. Váidináigemearri lea golbma vahkku dan rájes go mearrádus lea ollen guoskevaš áššebealálažžii. Vejolaš váidda sáddejuvvo allaskuvladirektevrii oahppohálddahusa bokte. Váiddaášši ráhkkanahttojuvvo ja ovddiduvvo váiddalávdegoddái meannudeapmái. Váiddalávdegoddi sáhttá duššindahkat dahje rievdadit sin ovddeš mearrádusa jus sii gávnnahit váidaga leat ákkastallojuvvon.

Jus váidda ii dohkkehuvvo, de galgá ášši oktan áššebáhpiriiguin sáddejuvvot oktasaš váiddalávdegoddái maid departemeanta lea nammadan. Dán hálddaša Oktasaš sisaváldin (Samordna opptak). Oahppohálddahus sádde ášši.

Váiddaáššiid meannudeapmi lea čilgejuvvon sierra kapihttalis.

Olggušteami mearrádus ráŋggáštusvuđolaš áššiid geažil, politiijaduođaštus, ii guoskka allaskuvlla váiddalávdegoddái, muhto našunála lávdegoddái maid departemeanta lea nammadan. Dát lávdegoddi hálddaša váiddaáššiid meannudeami dákkár áššis.

 

Kvalitehtasihkkarastin:

  1. Ulbmil ja huksehus
  2. Aktevrrat ja ovddasvástádusjuohku
  3. Kvalitehtadimenšuvnnaid mihtut
  4. Evalueremat
  5. Oahppokvalitehta analysa
  6. Bargo- ja ovddasvástádusjuohku kvalitehtasihkkarastimis ja oahpuid hálddašeamis
Oahppodoaimmaid kvalitehtagiehtagirji
Filesize: 1226 KB