Professor Linda Tuhiwai Smith

Dr Linda Tuhiwai Smith lea gudnejahtton professor Te Whare Wānanga o Awanuiārangi Whakatane Ođđa Selánddas. Son lea māori ja eret Ngāti Awa, Ngāti Porou, Tuhourangi ja Ngāti Paoa iwiin. Son lea Whare Wānanga o Awanuiārangi ráđi nubbejođiheaddji ja lea Te Atawhai O Te Ao stivrras, mii lea sorjjasmeahttun maori dutkan­instituhtta mii lea Whanganuis.

Gudnejahtton professor Smith lea riikkaid­gaskasaččat dovddus ja allagit bálkkašuvvon dutki ja girječálli gii lea dovddus iežas bargguin dekoloniseren­metodologiijain, Kaupapa Māori ja Māori Education birra. Su girji Decolonising Methodologies Research and Indigenous Peoples lea goalmmát geardde almmuhuvvon ja lea jorgaluvvon máŋgga gillii. Son lea maid čállán mánáid­girjjiid ja lea almmuhan divttaid.

Gudnejahtton professor Smith lei Ngā Pae o Te Māramatanga vuođđudeaddji miel-direktevra, mii lea Māori dutkan­gelbbolašvuođa­guovddáš ja sus leat leamaš máŋga bajit fágalaš virggi Auckland universitehtas ja Waikato universitehtas. Son lea doaibman dearvvašvuođa­dutkanráđis, Marsden-foanddaráđis, Ođđa Selándda Gonagaslaš searvvi ráđis ja lea dál Te Whare Wānanga o Awanuiārangi ráđi nubbejođiheaddji. Son lea Waitangi-duopmostuolu lahttu. Gudnejahtton professor Smith lea Amerihká oahpahus­dutkansearvvi lahttu, Ođđa Selándda Gonagaslaš Searvvi lahttu ja Amerihká dáidda- ja dieđaakademiija ja USA nationála dieđaakademiija gudne­riikkaidgaskasaš lahttu. Gudnejahtton professor Smith lea Ođđa Selándda ánssuid ortnega ovttasbargoguoibmi.

Su almmuhusat leat earret eará Decolonising Methodologies Research and Indigenous Peoples (1999, 2012, 2021) Zed Books Bloomsbury Publishing, Ora Healing Ourselves: Indigenous Knowledge, Healing and Wellbeing co-edited with Leonie Pihama (2023) Huia Publishing, The International Education of Indigenous ovttas Elizabeth McKinleyin (2017) Springer, ja A Civilizing Mission? Ođđa Selándda eamiálbmot­skuvlavuogádaga ráhkadeapmi 1867-1969 (2001) ovttas čállojuvvon J. Simoniin, F. Cramiin, M. Hohepain ja S. McNaughtoniin. AUP. Son lea gieskat almmuhan vihtta mánáid­govvagirjji mat leat inspirerejuvvon su dutkamušain māoriid strategiijaid birra movt buoridit traumáhtas ja lea almmuhuvvon divttačálli.

Loga Linda Tuhiwai Smitha abstrávtta (eŋgelasgillii)

Honouring the past while Educating for Indigenous Futures 

What kinds of world/s are we educating for and what kind of Indigenous people/s are we educating to be in these world/s? My talk will ask and attempt to answer these questions.Our world conferences on Indigenous education ‘WIPCE’ have demonstrated how much Indigenous communities have grasped the potential of education (both formal and informal) to support aspirations for language, knowledge and cultural revitalisation. The breadth of professional and community knowledge and practice on these areas is inspiring. But what comes next? What do our future generations expect, aspire for and need to continue living and being Indigenous peoples, self-determining and free from the trauma of colonisation? What comes next, for example, once the language begins to thrive? Does that automatically mean the people will thrive, that our knowledge systems and cultures will thrive? Are we educating for perpetual struggle?  These are some questions I invite you to contemplate alongside me.

Professor Rauna Kuokkanen

Jovnná Jon Ánne Kirstte Rávdná lea professor árktalaš eamiálbmot­dutkamušas Lappi universitehtas, Roavvenjárggas ja eret Fierranjogas, Deatnogáttis. Ovdal dan son lei Toronto universitehta professor stáhtadiehtaga lágádusas ja eamiálbmot­oahpuid prográmmas (2008-2018). Sus lea doavttirgráda (PhD) University of British Columbias Kanadas. 

Su dálá dutkansuorggit leat veardádalli eamiálbmot­politihkka, davviguovlluid eamiálbmogiid láhka- ja politihkalaš ortnegat, eamiálbmot­feminisma ja sohkabealle­veahkaválddi iešguđet hámit. Son lei Fulbright Arctic Initiative Fellow jagiin 2021-2023, man olis son galledii Fairbanks, Alaska njukča-cuoŋománus 2022. 

Dál son jođiha davviriikkalaš dutkanprošeavtta SápmiDem, Sámi demokráhtalaš oassálastin energiijamolsašumis: ovddidit vuoiggalašvuođa, legitimitehta ja oassálasti stivrema. SápmiDem čielggada mo buoridit sámiid oassálastima energiija sirdašumis. Dan ruhtada NordForsk ja dat bistá 2028 rádjai. 

Loga Rauna Kuokkanena abstrávtta

Ovttastallan ja siiddastallan – mo nannet sámi ságastallanvieruid (birgen dihtii girjás máilmmis otne ja ihttin) 

Anishinabe nisu, dáiddár ja Idle No More lágideaddji Wanda Nanibush oktii ovddidii jurdaga das, mo eamiálbmotmánát galggašedje leat buot áššiid guovddážis. Son čuoččuhii ahte “mánát ja sin buresbirgejupmi lea vuosttaš ja maŋimuš gažaldat.” Maŋŋelis Nanibush čilgii iežas jurdaga: ideálalaččat eamiálbmot iešmearrideames mánát eai livčče dušše servodateallima muhto maiddái buot politihkalaš mearrádusaid guovddážis nu ahte buot mearrádusat dahkkojuvvojit máná buresbirgejumi vuođul. Jurdda ahte mánát ja sin buresbirgejupmi lea “vuosttaš ja maŋimuš gažaldat” dáidá leat maiddái eamiálbmot- ja sámi oahpahusa váimmožis. Iežan sáhkavuorus áiggun guorahallat Nanibusha evttohusa sámi Ovttastallan ja Siiddastallan –geavadagaid bokte. Dasa lassin ovdanbuvttán hástalusa sámi oahpaheddjiide ja pedagogaide sámi ságastallandáidduid ja -kultuvrra oahpaheames sámi mánáide juo unnivuođa rájes. Mun čilgen manin dát lea dárbbašlaš birgen dihtii girjás máilmmis odne ja ihttin, nugo konferánssa váldo tema maid namuha.

Professor Ylva Jannok Nutti

Ylva Jannok Nutti lea professor pedagogihkas Sámi oahpaheaddjeoahpo­goađis Sámi allaskuvllas, ja lea leamaš prorektor 2019–2023. Son gárve vuođđoskuvla­oahpaheaddjeoahppu 1998:s ja barggai oahpaheaddjin Sámeskuvllas Johkamohkis, gos álggii ovddidit sámi árbevirolaš máhtu oahpahusas. Son válbmii 2007:s lisensiáhtas ja 2010:s doavttergráda pedagogihkas Luleå teknihkalaš universitehtas.  Su dutkan čuovvu sámi olgo­pedagogihkka, oahpaheaddje­oahppu ja dekoloniserema vugiid, ja geavaha akšuvdna­dutkama ja etnografiija metodologiijan dutkan­geahčastagain, main váldo jurddašeamit čuovvut oahppama ja árbevirolaš máhtu eamiálbmotfilosofiija ja meahcci pedagogihka guovllus. 

Son lea prográmma­jođiheaddji vuođđoskuvla­oahpaheaddje­oahppu álgooahpahus­masterprográmmii ja jođiha Eatnama mánát-dutkanprošeavtta. Su ođđa almmuhusat, nugo “Enhancing Storytelling about Skábma Traditions in Early Childhood Education and Care” (Nordisk tidsskrift for pedagogikk og kritikk) ja “Being, Exploring, and Playing Outdoors” (Global Studies of Childhood, 2024), čájehit su beroštumi pedagogihkka, dutkan ja ovdáneami birra. Eanet almmuhusaid gávnnat dás. 

Loga Ylva Jannok Nutti abstrávtta

Eamiálbmot eallinoaidnu ja árbevirolaš máhttu oahpahusas: Oahpaheaddjit guovddážis sámi oahpahusa ollašuhttimis 

Sámi eallinoaidnu ja árbevirolaš máhttu ollašuhttojuvvojit sámi vuođđoskuvlla oahpahusas oassin eamiálbmogiid barggus bisuhit giela, árbevirolaš máhttu ja relašuvnnaid eatnamiin oahpahusa bokte. Oahpahus ipmirduvvo ehtalaš ja kultuvrralaš sajádahkan gos lea ovddasvástádus mánáid eallinmáilmmi, giela ja kultuvrra ektui. Per Fokstad oahppofilosofiija vuođul oahpahus dárkkistuvvo ehtalaš čatnaseapmin mii vuođđuduvvá ráhkisvuođas eatnigillii, kultuvrra seailluheapmái ja ovddasvástádusas sámi mánáid eallima ektui. Dán oktavuođas eana ii leat dušše biras, muhto máhttoguoddi mii lea guovddážis eamiálbmogiid diehtovuogádagain. Sáhkavuorru vuođđuduvvá kvalitatiivvalaš dutkamii, mii sisttisdoallá jearahallamiid ja áicamiid sámi vuođđoskuvllain. Dat guorahallá mo sámi eallinoaidnu ja árbevirolaš máhttu bohtet oidnosii beaivválaš oahpahusas pedagogalaš válljemiid, giela geavaheami ja relašuvnnaid bokte. Seammás dárkkistuvvojit struktuvrralaš hástalusat, nugo oahpponeavvuid váilevašvuohta, áigeráddjehusat, giela molsašupmi ja assimilašuvdnapolitihka árbi, mat váikkuhit sámi oahpahusa doaibmanvejolašvuođaide. Sámi oahpahus vuođđuduvvá oahpaheddjiid ámmátlaš gelbbolašvuhtii hukset lagas relašuvnnaid ohppiiguin ja dahkat ehtalaš ja diđolaš pedagogalaš válljemiid. Oahpaheaddjit leat guovddáš rollas eamiálbmot oahpahusa ollašuhttimis ja sámáidahttimis skuvllas.