Golggotmánus lágida Sámi allaskuvla vuot Sámi ja eamiálbmot oahpahuskonferánssa. Dán jagi váldologaldallit leat Professor Linda Tuhiwai Smith, Professor Rauna Kuokkanen ja Professor Ylva Jannok Nutti. Konferánssa fádda lea "Birget girjás máilmmis odne ja ihttin". 

Read in english. 

Makkár lagan eamiálbmogiid mii oahpahat?

Dr Linda Tuhiwai Smith lea gudnejahtton professor Te Whare Wānanga o Awanuiārangi Whakatane Ođđa Selánddas. Son lea māori ja eret Ngāti Awa, Ngāti Porou, Tuhourangi ja Ngāti Paoa iwiin. Gudnejahtton professor Smith lea riikkaidgaskasaččat dovddus ja allagit bálkkašuvvon dutki ja girječálli gii lea dovddus iežas bargguin dekoloniserenmetodologiijain, Kaupapa Māori ja Māori Education birra. Su logaldallamis son geahččala vástidit guokte gažaldaga: Makkár lágan máilmmi dahje máilmmiid mii oahpahat ja makkár lágan eamiálbmogiid mii oahpahat leat dáin máilmmiin?

Loga olles abstrávtta (eŋgelasgillii)

Honouring the past while Educating for Indigenous Futures 

What kinds of world/s are we educating for and what kind of Indigenous people/s are we educating to be in these world/s? My talk will ask and attempt to answer these questions.Our world conferences on Indigenous education ‘WIPCE’ have demonstrated how much Indigenous communities have grasped the potential of education (both formal and informal) to support aspirations for language, knowledge and cultural revitalisation. The breadth of professional and community knowledge and practice on these areas is inspiring. But what comes next? What do our future generations expect, aspire for and need to continue living and being Indigenous peoples, self-determining and free from the trauma of colonisation? What comes next, for example, once the language begins to thrive? Does that automatically mean the people will thrive, that our knowledge systems and cultures will thrive? Are we educating for perpetual struggle?  These are some questions I invite you to contemplate alongside me.

Sámi ságastallanvieruid dehálašvuohta

Jovnná Jon Ánne Kirstte Rávdná lea professor árktalaš eamiálbmotdutkamušas Lappi universitehtas, Roavvenjárggas ja eret Fierranjogas, Deatnogáttis. Ovdal dan son lei Toronto universitehta professor stáhtadiehtaga lágádusas ja eamiálbmotoahpuid prográmmas (2008-2018). Sus lea doavttirgráda (PhD) University of British Columbias Kanadas. Su logaldallamis son čilge manne sámi ságastallanvierut leat dárbbašlačča birgen dihtii girjás máilmmis odne ja ihttin. 

Loga olles abstrávtta

Ovttastallan ja siiddastallan – mo nannet sámi ságastallanvieruid (birgen dihtii girjás máilmmis otne ja ihttin) 

Anishinabe nisu, dáiddár ja Idle No More lágideaddji Wanda Nanibush oktii ovddidii jurdaga das, mo eamiálbmotmánát galggašedje leat buot áššiid guovddážis. Son čuoččuhii ahte “mánát ja sin buresbirgejupmi lea vuosttaš ja maŋimuš gažaldat.” Maŋŋelis Nanibush čilgii iežas jurdaga: ideálalaččat eamiálbmot iešmearrideames mánát eai livčče dušše servodateallima muhto maiddái buot politihkalaš mearrádusaid guovddážis nu ahte buot mearrádusat dahkkojuvvojit máná buresbirgejumi vuođul. Jurdda ahte mánát ja sin buresbirgejupmi lea “vuosttaš ja maŋimuš gažaldat” dáidá leat maiddái eamiálbmot- ja sámi oahpahusa váimmožis. Iežan sáhkavuorus áiggun guorahallat Nanibusha evttohusa sámi Ovttastallan ja Siiddastallan –geavadagaid bokte. Dasa lassin ovdanbuvttán hástalusa sámi oahpaheddjiide ja pedagogaide sámi ságastallandáidduid ja -kultuvrra oahpaheames sámi mánáide juo unnivuođa rájes. Mun čilgen manin dát lea dárbbašlaš birgen dihtii girjás máilmmis odne ja ihttin, nugo konferánssa váldo tema maid namuha.

Oahpaheaddjit guovddážis

Ylva Jannok Nutti lea professor pedagogihkas Sámi oahpaheaddjeoahpogoađis Sámi allaskuvllas, ja lea leamaš prorektor 2019–2023. Professor Ylva Jannok NuttiSon gárve vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1998:s ja barggai oahpaheaddjin Sámeskuvllas Johkamohkis, gos álggii ovddidit sámi árbevirolaš máhtu oahpahusas. Son válbmii 2007:s lisensiáhtas ja 2010:s doavttergráda pedagogihkas Luleå teknihkalaš universitehtas. Iežas logaldallamis son guorahallá mo sámi eallinoaidnu ja árbevirolaš máhttu bohtet oidnosii beaivválaš oahpahusas pedagogalaš válljemiid, giela geavaheami ja relašuvnnaid bokte.

Loga olles abstrávtta

Eamiálbmot eallinoaidnu ja árbevirolaš máhttu oahpahusas: Oahpaheaddjit guovddážis sámi oahpahusa ollašuhttimis 

Sámi eallinoaidnu ja árbevirolaš máhttu ollašuhttojuvvojit sámi vuođđoskuvlla oahpahusas oassin eamiálbmogiid barggus bisuhit giela, árbevirolaš máhttu ja relašuvnnaid eatnamiin oahpahusa bokte. Oahpahus ipmirduvvo ehtalaš ja kultuvrralaš sajádahkan gos lea ovddasvástádus mánáid eallinmáilmmi, giela ja kultuvrra ektui. Per Fokstad oahppofilosofiija vuođul oahpahus dárkkistuvvo ehtalaš čatnaseapmin mii vuođđuduvvá ráhkisvuođas eatnigillii, kultuvrra seailluheapmái ja ovddasvástádusas sámi mánáid eallima ektui. Dán oktavuođas eana ii leat dušše biras, muhto máhttoguoddi mii lea guovddážis eamiálbmogiid diehtovuogádagain. Sáhkavuorru vuođđuduvvá kvalitatiivvalaš dutkamii, mii sisttisdoallá jearahallamiid ja áicamiid sámi vuođđoskuvllain. Dat guorahallá mo sámi eallinoaidnu ja árbevirolaš máhttu bohtet oidnosii beaivválaš oahpahusas pedagogalaš válljemiid, giela geavaheami ja relašuvnnaid bokte. Seammás dárkkistuvvojit struktuvrralaš hástalusat, nugo oahpponeavvuid váilevašvuohta, áigeráddjehusat, giela molsašupmi ja assimilašuvdnapolitihka árbi, mat váikkuhit sámi oahpahusa doaibmanvejolašvuođaide. Sámi oahpahus vuođđuduvvá oahpaheddjiid ámmátlaš gelbbolašvuhtii hukset lagas relašuvnnaid ohppiiguin ja dahkat ehtalaš ja diđolaš pedagogalaš válljemiid. Oahpaheaddjit leat guovddáš rollas eamiálbmot oahpahusa ollašuhttimis ja sámáidahttimis skuvllas. 

Sámi ja eamiálbmot oahpahuskonferánsa lágiduvvui vuosttaš geardde 2017, ja dá lea njealját geardde go konferánsa lágiduvvo. 

Eambbo dieđuid konferánssa birra gávnnat dás, ja eambbo dieđuid váldologaldalliid birra gávnnat gis dás.