Dáppe gávnnat dieđuid, skoviid ja málliid maid dárbbahat masterstudeantan Sámi allaskuvllas.

Masterbarggu málle ja čállinrávvagat

Dáin siidduin gávnnat masterbarggu málle ja eará čállinrávvagiid:

Čallinbarggut, mállet ja refererenvuohki | Sámi allaskuvla

Čállit ja čujuhit | Sámi allaskuvla

Fuomáš:

• Jus du oahpus lea masterbarggu ektui mearriduvvon makkár málle, formateren ja refererenvuohki galgá geavahuvvot, de dat galgá boahtit ovdan oahppoplánas dahje masterbarggu sensorláidehusas.
• Bivdde áinnas oahppokoordináhtoris oaidnit sensorláidehusa ovdal sisaaddima vai dieđát mii lea vuođđun masterbarggu sensoreremii.

Persovdnadieđuid gieđahallan

Jus áiggut persovdnadieđuid čohkket dahje gieđahallat iežat masterprošeavttas, de fertet dieđihit prošeavtta Sikt:ii buori áiggis ovdal álggát materiála čohkket. Dán fertet omd. dahkat jus áiggut báddet jearahallamiid.

• Du bagadalli sáhttá dutnje veahkkin árvvoštallat galgá go prošeakta dieđihuvvot ja veahkkin dieđihit prošeavtta.

Dáppe logat eanet dan birra: Persovndadieđuid gieđahallan studeantabargguin | Sámi allaskuvla

Bagadalli nammadeapmi ja bagadallanšiehtadus

Bagadalli nammaduvvo maŋemusat dan lohkanbaji álggus go studeanta álgá čállit masterbarggu. Goas bagadalli sáhttá nammaduvvo vuolgá das movt du masterprográmma progrešuvdna lea huksejuvvon ja goas oahpu áigge dutkanplána ráhkaduvvo.

Masterbarggu bagadalli nammadeapmi dáhpáhuvvá ná:

• Studeanta ráhkada dutkanplána ovttasráđiid masterbarggu oahppokoordináhtoriin.
• Goahti nammada studentii bagadalli ja vejolaččat mielbagadalli dutkanplána vuođul. Studeanta sáhttá evttohit alcces bagadalli.
• Masterbarggu oahppokoordináhtor addá dieđu mearriduvvon bagadalliid birra studeanttaide.

Bagadallanšiehtadusa vuolláičállin:

1. Studeanttas lea ovddasvástádus váldit oktavuođa iežas bagadalliin, ja šiehttat vuosttaš bagadallanáiggi.
2. Studeanta ja bagadalli(t) geahčadeaba/geahčadit dutkanplána, áigeplána oktan olahusmearkkaiguin, ja bagadallanšiehtadusa vuosttaš bagadallandiimmus. Dutkanplána oktan áigeplánain galget dohkkehuvvot bagadalli bealis ja leat mielddusin vuolláičállojuvvon bagadallanšiehtadusas.
3. Bagadallanšiehtadusat galgá vuolláičállon maŋemusat 15.09/15.03 dan lohkanbaji go studeanta álgá bargat masterbargguin. Fuomáš ahte oahppokoordináhtor sáhttá addán árabut áigemeari du oahpus.
4. Vuolláičállojuvvon šiehtadus ovddiduvvo masterbarggu oahppokoordináhtorii, gii dárkkista šiehtadusa ja vuolláičállá šiehtadusa ásahusa bealis.
5. Oahppokoordináhtor sádde dohkkehuvvon bagadallanšiehtadusaid oahppohálddahussii. Oahppohálddahus vurke šiehtadusa studeantamáhppii ja sádde kopiija studentii ja bagadallái.

Dokument

Bagadallanšiehtadusa málle (65.87 KB)

Dokument

Etiske retningslinjer for veiledning Samisk høgskole.pdf (758.43 KB)

 

Bagadallandiimmut

Masterbarggu bagadallái várrejuvvo oktiibuot 1,3 bargodiimmu juohke oahppočuoggá nammii (omd. 50 oč. = 65 bargodiimmu). Jus guovttis čálliba ovttas, de várrejuvvo 1,5 bargodiimmu juohke oahppočuoggá nammii (omd. 50 oč.= 75 bargodiimmu). Jus studeanttas leat eambbo bagadallit go okta, de diibmolohku juhkkojuvvo bagadalliid gaskkas.

• Bagadalli bargodiimmut sisttisdollet áiggi bagadallančoahkkimiidda, teavsttaid lohkamii ja kommenteremii, bagadalli ráhkkananáigái, telefongulahallamii ja e-poasttaid vástideapmái.
• Bagadallái lohkkojuvvo 5 diimmu ráhkkananáigi juohke bagadallandiimmu nammii.
• Studenttii várrejuvvo dasto 13 diimmu bagadallanáigi 50 oč masterbarggus, ja 15 diimmu jus guovttis čálliba ovttas.
• Dárkilat dieđut bagadallandiimmuid birra leat bagadallanšiehtadusas.

Bagadallanšiehtadusa rievdadeapmi dahje eretcealkin

• Bagadallan čadno oahppovuoigatvuhtii masteroahpus, ja oahppovuoigatvuođa haga ii leat vuoigatvuohta oažžut bagadallama. Studeanttat sáhttet massit oahppovuoigatvuođa ee. jus eai leat máksán lohkanbadjedivada dahje leat rasttildan normerejuvvon áiggi mearriduvvon rájiid.
• Jus studeanta ja bagadalli leaba ovtta oaivilis rievdadeapmái, de sáhttá rievdadit omd. masterfáttá almmá ahte čállojuvvo ođđa bagadallanšiehtadus.
• Jus bagadalli ii sáhte dahje ii doaimmat iežas bagadallandoaimma guhkit áigodaga badjel, de galgá bagadalli dahje studeanta dieđihit dán birra oahppokoordináhtorii, goahtái dahje oahppohálddahussii nu jođánit go vejolaš.
• Jus bagadallanoktavuohta ii doaimma gaskkal studeantta ja bagadalli, fágalaš dahje eará sivaid geažil, sáhttá studeanta dahje bagadalli bivdit beassat eret bagadallanšiehtadusas. Ášši ovddiduvvo oahppokoordináhtorii, prográmmajođiheaddjái, goahtái dahje oahppohálddahussii.
• Bagadallanšiehtadus sáhttá loahpahuvvot ovdal áiggi jus studeanta ii deavdde iežas geatnegasvuođaid bagadallanšiehtadusas dahje jus massá oahpporievtti. Studeanta galgá oažžut čálalaš dieđu dán birra.  

Jus lea dárbu rievdadit dahje lasihit mielbagadalli:

• Sihke studeanta ja bagadalli sáhttiba ovddidit dárbbu rievdadit dahje lasihit bagadalli.
• Studeanta dahje bagadalli sáhttiba ovddidit dán oahppokoordináhtorii, prográmmajođiheaddjái, goahtái dahje oahppohálddahussii.
• Jus čuožžila dárbu rievdadit dahje lasihit bagadalli, de ovddasvástida oahppohálddahus dan čuovvuleami ja addá dieđu studenttii vejolaš ođđa bagadalli birra.
• Studeanttas lea ovddasvástádus váldit oktavuođa ođđa bagadallii(gui)n, ja šiehttat bagadallanáiggi.
• Studeanta ja bagadalli(t) vuolláičálliba/vuolláičállet rievdadusskovi ja sáddeba/sáddejit dan oahppohálddahussii.

Jus lea dárbu rievdadit šiehtadusáigodaga:

• Studeanta sáhttá ohcat ahte bagadallandiimmuid sirdojuvvot eará oahppojahkái, dahje oažžut lasi bagadallandiimmuid. Ohcan sáddejuvvo oahppohálddahussii.
• Jus ohcan dohkkehuvvo, de sádde studeanta ja bagadalli(t) vuolláičálliba/vuolláičállet rievdadusskovi ja sáddeba/sáddejit dan oahppohálddahussii.  

Dokument

Bagadallanšiehtadusa rievdadanskovvi (50.72 KB)

Masterbarggu sisabuktin

Studeanta sáhttá buktit masterbarggu árvvoštallamii go lea dieđihuvvon eksámenii ja go gáibádusat beassat eksámenii mat bohtet ovdan oahppoplánas leat dohkkehuvvon.

Masterbagadallis lea ráđđeaddi rolla masterbarggu oktavuođas ja sáhttá rávvet studeantta masterbarggu fágalaš dási ektui ja ahte lea go bargu dan muttus ahte dan sáhttá buktit árvvoštallamii. Bagadalli sáhttá rávvet studeantta ahte ii sádde sisa masterbarggu, muhto dat lea studeantta duohken ahte vállje go son sáddet barggu sisa árvvoštallamii vai ii. Bagadalli ii sáhte biehttalit studeantta buktit masterbarggu árvvoštallamii nu guhká go studeanta deavdá gáibádusaid beassat eksámenii.

Dieđihit maŋiduvvon mastereksámenii:

Jus studeanta lea maŋŋonan oahppoprogrešuvnnain ja háliida geiget masterbarggu árvvoštallamii, de ferte vuos dieđihit iežas eksámenii dán skovi bokte: Dieđiheapmi maŋiduvvon, geardun- dahje ođđa eksámenii. Vástádusa eksámendieđiheapmái sáddejuvvo go ášši lea meannuduvvon.  

Áigemearri dieđihit eksámenii: 

• 15.09 jus ozat čakčat čađahit eksámena  
• 15.02 jus ozat giđđat čađahit eksámena 

Fuomáš ahte jus studeanta maŋŋona sisabuktimiin, de ii leat sihkár ahte nammaduvvon bagadallais lea šat vejolašvuohta bagadallat su. 

• Jus studeanta dárbbaha bagdallama, de sáhttá ohcat oažžut bagadallandiimmuid sirdojuvvot dahje ožžut lassi bagadallandiimmuid (geahča bajábeale dieđuid bagadallanšiehtadusa rievdadeami birra).
• Jus studeanttas lea oahppovuoigatvuohta nohkan, de sus ii leat vuoigatvuohta bagadallamii. Studeanta sáhttá sáddet ohcama oahppohalddahus@samas.no čujuhussii, mas ohca váldot fas sisa prográmmastudeantan gárven dihte oahpu.  

Sisabuktináigemearit:

Masterbargguide leat guokte váldo sisabuktináigemeari:

• 15.05 giđđalohkanbajis
• 05.11 čakčalohkanbajis

Sensorerenáigemearri masterbargguin lea 4 vahkku.

Geassádit eksámenis:

Kandidáhtta sáhttá geassádit masterbarggu addimis StudentWebas gitta sisabuktináigemeari rádjai:

• Mana “Aktive emner/My active courses” vuollái ja deaddil “Trekk for eksamen / Withdraw from exam”. 
• Go geassádat, dat ii lohkko eksámengeahččaleapmin.

Masterbargguid almmuheapmi

Sámi allaskuvlla masterbarggut leat dábálaččat almmolaččat ja almmuhuvvot Nasjonalt vitenarkivii (NVA). Go don buvttát masterbarggu árvvoštallamii WiseFlow bokte, dat ii automáhtalaččat almmuhuvvo. 

Biehttalit almmuhit NVA:i

• Ovttaskas kandidáhtta sáhttá biehttalit ahte masterbargu galgá almmuhuvvot. Jus masterbarggu galgá sáhttit almmuhit, de Lov om opphavsrett til åndsverk m.v. (Åndsverkloven) § 3 gáibida ahte kandidáhtta lea miehtan almmuheapmái.
• Kandidáhtta ii dárbbat ákkastallat manin ii hálit ahte bargu galgá almmuhuvvot NVA:i.
• Fuomáš ahte vaikko kandidáhtta ii mieđa almmuheapmái, de leat masterbarggut almmolaš dokumeanttat maid olbmot sáhttet bivdit oaidnit jus ii leat mearriduvvon ahte masterbargu ii leat almmolaš (geahča vuollelis).

Maŋiduvvon almmuheapmi

• Kandidáhtta sáhttá bivdit ahte masterbarggu almmuheapmi maŋiduvvo, omd. jus áigu almmuhit masterbarggu artihkkalhámis álggos.

Masterbarggut mat eai leat almmolaččat

• Jus masterbarggus leat čiegus dieđut maidda guoská láhkamearriduvvon jávohisgeatnegasvuohta dahje jus leat eará nanu persovdnasuodjalanákkat, de dat eai galgga leat almmolaččat.
• Jus du masterbarggus leat dákkár dieđut, de ozat ovttasráđiid iežat bagadalliin ahte masterbargu ii galgga leat almmolaš makkárge oktavuođain.
• Sámi allaskuvla sáhttá nai ieš mearridit ahte muhtin masterbarggut eai galgga leat almmolaččat jus dasa lea jávohisgeatnegasvuohta čadnon.
• Jus mearriduvvo ahte masterbargu ii leat almmolaš dokumeanta (ahte lea "unntatt offentlighet"), de ii sáhte dan gáibidit oaidnit ("innsyn").

Sáhtán go divvut masterbarggu ovdal almmuheami?

• Masterbargu galgá almmuhuvvot NVA:i dan hámis go dat lea ovddiduvvon árvvoštallamii, ja dan hámis mas kandidáhtta lea ožžon árvosáni.
• Barggus ii leat vejolaš divvut čállinmeattáhusaid dahje eará feaillaid ovdal almmuheami.