SPPO

Sámi praktihkalaš pedagogalaš oahppu 5.-13. cehkiide

Oza ohppui

Dá lea joatkkaoahppu sidjiide geain lea sámegielmáhttu ja relevánta fágalaš duogáš bachelor- dahje masterdásis, ja háliidit oahpahangelbbolašvuođa 5.-13. cehkiin vuođđooahpahusas.  

  • Oahpahus- ja eksámengiella: Oahpahus- ja eksámengiella lea sámegiella. Muhtin logaldallamat ja oahpporesurssat sáhttet leat dárogillii dahje eaŋgalasgillii.
  • Oahppočuoggá: 60  
  • Oahppoáigi:1 jahki (guokte lohkanbaji)

  • Oahpahan- ja oahppanvuogit: 
    Oahppu lea ollesáiggeoahppu, mas leat deaivvadeamit ja neahttaoahpahus. Dábálaččat leat lohkanbajis golbma fysalaš deaivvadeami Sámi allaskuvllas, ja lassin vahkkosaš oahppanaktivitehtat neahta bokte. Oahpus lea geatnegahtton neahttaoahpahus, joavkobarggut ja studeantaaktiivvalaš oahppanvuogit, ja gáibiduvvo ahte studeanta oassálastá aktiivvalaččat buot oahppanarenain.  

    Oahppu huksejuvvo sámi oahppanárbevieruide, gos máhttu ovddiduvvo searvevuođas ja bargguid bokte mat leat čatnon duohta dilálašvuhtii. Oahpus geavahuvvojit digitála oahpporesurssat ja arenat mat dorjot ovttasdoaibmama, reflekšuvnna ja fágalaš ovdáneami. Oahppanvuogit leat earret eará prošeakta- ja čuolbmavuođut oahppan, seminárat, bagadallan. 

    Dábálaččat ii leat hárjehallanvahkuid oahpahus, ja studeanttat fertejit bidjat olu áiggi iešheanalaš bargui lassin lágiduvvon oahpahussii.   
       
    Diibmoplána ja deaivvadanplána:TimeEdit 

    Ohcanwebas vállje:" 6038 Samisk praktisk-pedagogisk utdanning for trinn 5–13 (Videreutdanning) 60sp"  

Sisabeassangáibádusat

Ohccit fertejit deavdit ovtta čuovvovaš njealji gáibádusain: 

1. Čađahan mastergráda ja unnimusat 60 oahppočuoggá ovtta skuvlafágas mas Sámi allaskuvla fállá fágadidaktihka (geahča listu vuollelis).  


2. Bachelorgráda ja unnimusat 60 oahppočuoggá ovtta skuvlafágas mas Sámi allaskuvla fállá fágadidaktihka, unnimusat 2 jagi relevánta bargovásáhus vuođđoskuvllas dahje joatkkaskuvllas. 


3. Bachelorgráda doaibmi ja hábmejeaddji dáiddafága (utøvende eller skapende kunstfag) (kategoriija A dahje B) mas lea unnimusat 180 oahppočuoggá fágas.  


4. Bachelorgráda praktihkalaš-estehtalaš fágas, mii addá oahpahusgelbbolašvuođa fágas, ja mii deavdá čuovvovaš eavttuid:  

  • Gitta golbma fága mat addet oahpahangelbbolašvuođa praktihkalaš-estehtalaš fágas vuođđoskuvllas, ovtta fága sáhttá drámá/teáhterfágain lonuhit  

  • Unnimusat 120 oahppočuoggá čiekŋudeapmi ovtta fágas, ja eará fágain unnimusat 30 oahppočuoggá  

  • Gaskamearálaš árvosátni C (3,0) dahje buoret 

 

Buot ohccit fertejit duođaštit sámegielmáhtu.  

Sámegielmáhtu sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde:  

  • Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200–300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde, dahje  

  • sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin, dahje  

  • ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.  


Sámi allaskuvla fállá fágadidaktihka dáin fágain mat leat listejuvvon vuolábealde. Ohcci oahppo- ja bargoduogáš ferte leat relevánta válljejuvvon fágii:

  • Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta  

  • Boazodoallu  

  • Duodji dahje dáidda ja giehtaduodji  

  • Servodatfága  

  • Matematihkka  

  • Luonddufága  

Praktihkalaš-estehtalaš skuvlafágat sáhttet leat dáidda ja giehtaduodji, duodji, musihkka, biebmu ja dearvvašvuohta, lášmmohallan, design ja redesign, sála ja lávdi, luondu, biras ja olggustallan, media ja informašuvdna, fysalaš aktivitehta ja dearvvašvuohta.  

Oahpahanvásáhusa dokumentašuvdna: Oahpahanvásáhus galgá dokumenterejuvvot duođaštusain bargoaddis. Duođaštusas galgá boahtit ovdan álgin- ja heaitindáhton, virgesturrodat dahje ollislaš diibmolohku. Bargošiehtadusat, bálkáskovit dahje CV eai dohkkehuvvo duođaštussan.  

Politiijaduođaštus: Dán ohppui gáibiduvvo politiijaduođaštus. Don buvttát politiijaduođaštusa maŋŋel go leat ožžon oahpposajifálaldaga. Sámi allaskuvlla neahttasiiddus gávnnat eanet dieđuid dán birra.  

Oahpu sisdoallu

Oahppu lea sajáiduvvan sihke pedagogalaš teoriijaide ja sámipedagogalaš árbevirrui ja hukse ollislaš ja viiddiduvvon máhttoipmárdusa mii dohkkeha máhttovugiid girjáivuođa. Dat sisttisdoallá:  

  • sámi árbevirolaš máhtu ja árvvuid,  

  • dieđalaš ja fidnopedagogalaš máhtu,  

  • praktihkalaš ja bargohárjehallama ja bargoeallima vásáhusaid ja  

  • profešuvdnafágalaš digitála gelbbolašvuođa.  

Dán bokte ovdánahttet studeanttat oahpaheaddjegelbbolašvuođa mii lea vuođđuduvvon sámi árvvuide ja servodatipmárdussii, gelbbolašvuođa heivehit oahpahusa máŋggagielat ja máŋggakultuvrrat oahpahusdilálašvuhtii pedagogalaš árbevieru ja našunála rámmaid mielde.  

Oahppu váldá vuođu rávesolbmopedagogihka ja eallinagi oahppama prinsihpain, ja láhčá dili studeanttaid oahpaheaddjiidentitehta ovdáneapmái vásáhusaid, reflekšuvnna ja geavatlaš máhttoovddideami bokte. Sámi máhttooaidnu, mas oahppan dáhpáhuvvá olbmo, luonddu ja servodaga vuorrováikkuhusas, hábme rámmaid fágalaš ja persovnnalaš ovdáneapmái.  

Oahppu lea organiserejuvvon njealji váldooassái, mat leat lagabut čilgejuvvon sierra fágaplánain ja hárjehallanplánain:  

  • Pedagogihkka (30 oahppočuoggá)  

Pedagogihkkaoassi addá ipmárdusa skuvlla servodatdoibmii, fidnooahpaheaddji rollii ja ohppiid oahppanbirrasii.  

  • Fágadidaktihkka (15 oahppočuoggá)  

Fágadidaktihkka lea vuođđuduvvon sámegillii, kultuvrii ja máhttoipmárdussii ja čadno dan skuvlafágii mas studeanttas lea fágalaš duogáš.  

  • Dutkan- ja ovdánahttinbargu (15 oahppočuoggá)  

Studeanttat galget čađahit fágaidrasttildeaddji dutkan- ja ovdánahttinbarggu mas gieđahallat čuolmmaid mat leat relevánta sámi skuvlii ja oahpahussii, ja iežaset fidnofága suorggi oahpahussii.  

  • Hárjehallan (60 beaivvi)  

Oahpus lea 60 beaivvi (12 vahku) bagadallon, molssolaš ja árvvoštallojuvvon hárjehallan, ja hárjehallan juohkása guovtti lohkanbadjái. Hárjehallan galgá nannet studeanttaid oahpaheaddjeidentitehta ja profešuvdnagelbbolašvuođa sámegiela, kultuvrra ja servodatipmárdusa vuolggasajis. Hárjehallamis galgá leat progrešuvdna ja variašuvdna, ja das galgá leat lagas čanastat studeanta fágaduogážii.  

Váldooassi hárjehallamis galgá čađahuvvot joatkkaskuvllas. Hárjehallan sáhttá sisttisdoallat skuvla- ja ohppiidadopšuvnna, nannen dihte relašuvdnagelbbolašvuođa ja konteakstaáddejumi. Studeanttain galgá leat unnimusat 10 beaivve hárjehallan sihke vuođđoskuvllas (5.-10. cehkiin) ja joatkkaskuvllas. Studeanta sáhttá ohcat oažžut oasi hárjehallamis váldit omd. álbmotallaskuvllas, kulturskuvllas, gáiddusoahpahusas dahje oahpahusas mii lea čadnon sámi árbevirolaš ealáhusaide ja eará relevánta oahpahusarenaide, jus dat addá relevánta vásáhusa fágii ja ceahkkái. Studeanttat geat leat barggus skuvllas berrejitčađahit unnimustá 50 % hárjehallamis eará skuvllas go iežaset bargosajis.  

Politiijaduođaštus

Dán ohppui gáibiduvvo politiijaduođaštus. Don buvttát politiijaduođaštusa maŋŋel go leat ožžon oahpposajifálaldaga. Sámi allaskuvlla neahttasiiddus gávnnat eanet dieđuid dán birra

Prográmmaplána

Jus leat jearaldagat mat gusket oahpposaji ohcamii, ohcanvuogádahkii, sisabeassangáibádusaide jna., váldde oktavuođa oahppohálddahusain e-boastta bokte: oahppohalddahus@samas.no

Oza ohppui