FUOM! Knut Leema čálus sámiid ja sin eallinvuogi birra mii almmuhuvvui 1767:s gohtalaš čállinvuohkái, almmhuvvo dálá čállinvuohkái. Álmmuheapmi lea maŋiduvvon ođđajágimánnui 2025.
Dáhpáhusat:
Girjealmmuheapmi
31. ođđajagemánu, 00:00 - 15:30
From the Past to the Future: Knud Leem’s 1725 Account and 300 Years of Sámi Reindeer Herding Knowledge
Studeanttaide
18. guovvamánu, 09:00 - 19. guovvamánu, 15:00
Studeantaáittardeaddji Diehtosiiddas
Sámi allaskuvlla studeantaáittardeaddji Torill Varberg boahtá Diehtosiidii vahkku 8:s.
DutkanSápmi
10. Geassemánnu, 08:30 - 13. Geassemánnu, 08:30
Dieđavahkku
Várre beivviid! Eambbo dieđut bohet dađistaga.
Loahpahandoalut
13. Geassemánnu, 12:00 - 14:00
Loahpahandoalut 2025
Sámi allaskuvla lágida 2024-2025 oahppojagi loahpahandoaluid Diehtosiiddas, Sáhkaskáiddis, bearja
Fágaseminára
24. skábmamánu, 12:00 - 15:30
Buolvvas bulvii
Bures boahtin rabas fágaseminárii disdaga 24.11.2015 dii. 12-15.30.
Logaldallit leaba Jan Henry Keskitalo ja Aimo Aikio. Fágaseminára lea goalmmát rabas seminára Buolvvas bulvii -semináraráiddus. Ulbmilin lea čalmmustahttit Sámi allaskuvlla jávohis máhtu buolvvas bulvii ja sirdit dáid dieđuid maiddái min studeanttaide. Fágalaš sisdoallun leat iešguhtege fáttát nugo dán vuoro lea sáhka skuvlaovdánahttimis.
dii. 12.00 -13.40 Jan Henry Keskitalo
Didaktihkka viidát ipmárdusas, makkár hástalusat sámeskuvlii?
dii. 13.50 -15.30 Aimo Aikio
Olmmošhan gal birge
Doseanta emeritus Jan Henry Keskitalo lea Sámi allaskuvla láidesteaddji ja gudnedoavttirin WINU:s, World Indigenous Nations Universitys. Keskitalo lei Sámi allaskuvlla vuosttas rektor, ja son lea áŋgiruššan sámi oahpahusain sihke Sámis ja eamiálbmot- ja riikkaidgaskasaš dásis. Jan Henry Keskitalo lea bidjan ollu searaid WINHEC:i, ja oažžut áigái WINU. Winhec lea World Indigenous Nations Higher Education Consortium. Jan Henry pedagogalaš dutkanberoštupmi lea davviguovlluid álgoálbmogiid skuvlenáššiin.
Pedagogihka lisensiáhtta Aimo Aikio lea guhkit áigge oahpahan Sámi allaskuvllas sámegielat oahpaheaddjestudeanttaide pedagogihkkafága. Dál son lea ealáhahkii mannan. Son lea čállán fágagirjjiid, omd. “Olmmošhan gal birge: áššit mat ovddidit birgema” ja “Olbmo ovdáneapmi”. Dát girjjit leat oahpaheaddjeoahpus lohkanmeriin. Sámi allaskuvlla 25-jagiávvudeami oktavuođas geigii son juohke oahpaheaddjeoahpuid studentii skeaŋkan iežas čállin girjji “Olbmo ovdáneapmi”. Son ávžžuhii studeanttaid áŋgirit dikšut eatnigielaset, njuovžilis sámegiela doalahit ja fágagiela ovddidit.
Ovdal dán čavčča, logaldallit vuosttaš ja nuppi Buolvvas bulvii -semináras leat leamaš:
Logaldalli nuppi Buolvvas bulvii -semináras lei cand.polit. Johan Daniel Hætta. Johan Daniel Hætta fáddán lei ahte mo oahppoplánat ollašuvvet. Son hálai jurddašuvvon, mearriduvvon, formála, ipmirduvvon, čađahuvvon ja vásihuvvon oahppoplána birra. Son lea kritihkalaš skuvlla ektui justa ahte mo dat sámevuohta lea ja eallá.
Logaldalli vuosttaš Buolvvas bulvii -semináras lei doseanta Asta Mitkijá Balto. Asta M. Balto láidestancealkagat ledje
- Mo oahpahit ođđasit pedagogihka, mii nanne, ovddida ja bisuha sámi servodagaid,
- Sámi mánáid ja álbmoga bajásgeassin ja
- Iežamet árbevieru teoretiseren.
