Ođasvuorká

Sámi logut muitalit

Sámi statistihka fágalaš analysajoavku lea mannan vahku almmuhan raportta Sámi logut muitalit 13. Raporttas leat artihkkalat main ovdanbuktojuvvojit iešguđet fágasurggiid dilit ja maiddái rávvagat.

Annika Pasanen virgáduvvon Sámi allaskuvlla ođđa professoran

Sámi allaskuvlla stivra lea virgádan Annika Pasanena sámi sosiolingvistihkka professora virgái. Annika Pasanen lea nákkáhallan doavttirin jagi 2015:s anárašgiela ealáskahttima fáttás.

Sámi allaskuvla almmuha ođđa podcasta

Dál beasat oahpásmuvvat dutkamii ja dutkanfáttáide guoimmuheami bokte go Sámi allaskuvla almmuha ođđa podcasta “Sáhkavuorru”. Podcasta prográmmajođiheaddjit leaba girjjálašvuođa professor Harald Gaski ja filbmadahkki Per Josef Idivuoma.

61 ohcamuša sámi buohccidivššároahpu 25 sadjái

Oahppu álggahuvvo Sámi allaskuvllas ođđajagimánus 2021, ja lea ovttasbargu UiT- Norgga Árktalaš Universitehtain. 

Sámi allaskuvlla ja Norwegian Crafts ovttasbargu duodjeantologiijain

Sámi allaskuvllas ja Norwegian Craftsas lea ovttasbargu buvttadit antologiija mas čiekŋudit duodjái, ja mii lea máŋgga gillii. Antologiija doaimmaheaba Gunvor Guttorm, duodjeprofessor ja Harald Gaski, sámekultuvrra ja girjjálašvuođa professor.

Stádabušeahtta 2021

Sámi allaskuvlla rámmaruhtadeapmi lassána 6,8 miljon ruvnnuin (7 %). Ovddit jagiid buorit studeantalogut ja ođđa sámegiela álgooahpu ođđa studeantasajit dat čilgejit lassáneami.

Dutkanbeaivvit 2020

Sámi allaskuvla lágida guhtta oanehis neahttalogaldallama iešguđet fáttás ja ovtta ságastallankafèa luođi/juoigama birra dutkanbeivviid.

Sámi buohccidivššároahppu ohcanládje

Dál lea vejolaš ohcat sámi buohccidivššárohppui. Ohcanáigemearri lea golggotmánu 16.b. 2020. Lea Norgga arktalaš universitehta mas lea fágalaš ovddasvástádus ohppui, ja danne galgá ge ohcamuš mannat universitehta ohcanwebii.

Oahppojagi almmolaš rahpan

Borgemánu  26. beaivvi dii 10:s álgá ođđa oahppojagi almmolaš rahpan.

Siiddut