Les på norsk. 

Sámi oahpaheaddjeoahpuid rámmaplánajoavku geigii geassemánu 1 b. 2026 evttohusa ođđa oktasaš rámmaplánii. 

Bargojoavkku jođiheaddji professor Hege Merete Somby muitala ahte sis leat leamašan máŋga buori ja dehálaš digaštallama das ahte mii ferte leat guovddážis sámi oahpaheaddjeoahpuin, makkár gelbbolašvuohta oahpaheddjiin ferte sámi mánáid, ohppiid ja rávisolbmuid hárrái ja mo mii sáhttit dagahit álkibun oččodit formálalaš oahpaheaddjegelbbolašvuohta ja seammás doalahit buori kvalitehta. 

– Midjiide lea leamaš dehálaš ahte sámi oahpaheaddjeoahpuin galgá sámegiella ja kulturipmárdus vuolggasadjin, vaikko rámmaplána galggai ráhkaduvvot dáža evttohusa vuođul, dadjá Somby. 

Okta váldočuokkis digaštallamiin lei mearkkašupmi das ahte fállat oahpaheaddjeoahpuid sámegillii vai sáhttit seailluhit ja ovdánahttit daid, muhto maiddái man guovddážis sámegielat leat kulturipmárdusas, identitehtahuksejeaddjin ja vai oahpaheaddjestudeanttat ožžon viiddis ja máŋggafágalaš giellagelbbolašvuođa profešuvdnabargin.  

Lea maid dehálaš viidáset fievrridit julev- ja máttasámegielaid spiehkasteami vai dát oahpaheaddjeoahput sáhttet joatkkašuvvot ja áiggi mielde čađahit oahpahusaid sámegillii eambbo fágain. 

Bargojoavku lea deattuhan kulturgelbbolašvuođa mearkkašumi ja namuhit luondduipmárdusa, kulturvalljivuođa ja árbedieđu vuođđogelbbolašvuohtan maid oahpaheaddjit fertejit máhttit. 

– Dasa lassin leat maid bidjan vuođđun ahte oahput fertejit huksejuvvot sámi oahppanáddejumis ja ahte mánát, oahppit ja rávisolbmot geat deaivvadit min oahpaheddjiiguin, galget dovdat gullevašvuođa sihke sámi servodahkii ja máilmmi eamiálbmotservodagaide, dadjá Somby. 

Rámmaplánajoavkkus lei stuorra bargu go galggai ráhkadit evttohusa váldooassái ja gávcci vuollekapihttalii njealji čoahkkinbeaivvis. 

Muhto Somby čilge ahte joavkkus ledje lahtut geain lei viiddis gelbbolašvuohta ja guhkes vásáhus, ja čállingoddi lea maid bidjan stuorra barggu dasa ahte čoaggit buot cealkámušaid ja evttohusaid ovtta ollislaš plánan.

Bargojoavku lea duđavaš evttohusain ja bargguin maid leat dahkan, dál sávvet ahte olusat lohket dan ja buktet cealkámušaid Máhttodepartementii go dát sáddejuvvo gulaskuddamii čakčat. 

– Lea maid dehálaš ahte sihke sámi ja dáža oahpaheaddjeoahpuidinstitušuvnnat ja earát lohket goappašat evttohusaid vai rámmaplána šaddá nu buorrin go vejolaš. Mii ávžžuhat buohkaid geat beroštit oahpaheaddjeoahpus oahpásnuvvat bures evttohusaide ja čállit cealkámuša, dadjá Somby.  

Máhttodepartemeanta galgá dál bargat viidáseappot evttohusain, ovdalgo dat sáddejuvvo gulaskuddamii borgemánus/čakčamánus, ja dan maŋŋel mearriduvvo láhkaásahus. Evttohus lea dál almmuhuvvon ráđđehusa neahttasiidui.

Sámi allaskuvlla bealis ledje maid Inger Ellen Johansdatter Eira Gaup, Nils Ailo Anti ja Laila Aleksandersen Nutti bargojoavkkus. Dasa lassin lei Lohkanguovddáža jođiheaddji Karen Inga Eira válljejuvvon čállingoddái.