Ođđasat
- Ruvdnaprinseassa boahtá Sámi allaskuvlii
- Ođđa vejolašvuohta ohcat čavčča oanehisáiggeoahpuide
- Olgoriikastudeanttaid oahppodivat
- Čavčča deaivvadanplána ja diibmoplána
- Innspill på åpent høringsmøte i Stortinget
- Ohcciidlohku lassánan ollu moatti jagis
- Ruvdnaprinsa ságastalai studeanttaiguin
- Liv Inger Somby lea Sámi allaskuvlla ođđa rektor
- Ná ozat Samordna opptak bokte
Oahpaheaddjeoahput: Laura Njunnás
Laura Njunnás Eanodagas eret lea gárveme sámi oahpaheaddjeoahpu mastera Sámi allaskuvllas. Son rámida Norgga Sámedikki stipeandaortnegiid mat gusket sutnje maid gii lea Suoma bealde eret.
Čállán: Niels Ovllá Oskal Dunfjell
Laura bargá ollesáigge sámegieloahpaheaddjin Helssegis seammás go lea gárveme oahpaheaddjeoahpu 5.-10. ceahki mastera Sámi allaskuvllas. Dán kombinerema lea dahkan guokte maŋemus jagi go eai leat leamaš deaivvadanvahkkut Sámi allaskuvllas koronaáigodagas.
– Muhtomin lea dieđusge lossat ná dahkat, muhto ieš mun lean válljen. Lea han nu stuora dárbu sámi oahpaheddjiide, dadjá Laura.
- Dehálaš bargu!
Dárbu lea stuoris miehtá Sámi. Muhto nu lea maiddái gávpogiin lulde, gos orrot olu sápmelaččat. Laura dieđu mielde lea son áidna sámegieloahpaheaddji vuođđoskuvllas Helssegis.
– Sámi mánát dáppe leat leamaš sámegieloahpahusa haga olu jagiid. Dat lea vahát. Sii leat guhkkin eret Sámis, ja nu lea dat čuohcan sin identitehtaide ja giellamáhttui.
Laura háliida veahkehit sin, muhto maiddái hukset nana sámegieloahpahusa Helssegii.
Su oahppit lávejit navdit ahte son lea válljen oahpaheaddjegeainnu guhkes luomuid dihte. Guhkes luomuid mieđiha buorren beallin, muhto ii ággan dasa go oahpaheaddjeoahpu gazzá.
– Mu mielas lea njulgestaga dehálaš bargu! Lea nu stuora dárbu sámi oahpaheddjiide ahte illá dárbbašat ohcat bargguide. Mun oaččun dávjá bargofálaldagaid, lohká Laura.
Loaktán bures allaskuvllas
Ieš ii lean árvvoštallan oahpaheaddjebarggu sutnje geaidnun. Dakkár jurdagiid oaččui easkka go bođii fálaldat bargat suomagieloahpaheaddjin mánáidskuvllas Guovdageainnus.
– Mun in livčče oahpaheaddjeoahpu válljen muđui gal. Dan ahte bessen geahččalit barggu álggos, bijahii mu dan guvlui.
Son lei juo ovdalaččas fárren Guovdageidnui lohkat sámegiela bachelora Sámi allaskuvllas. Dan ahte lei bures loaktán allaskuvllas, dagai álkibun eambbo studeret doppe.
Sutnje gii nuorran juo fárrii ruovttus eret, lei dego boahtit ruoktot go Sámi allaskuvlii lávkii sisa.
– Sámi allaskuvla lea áidna sadji gos sámi oahpaheaddjeoahpu sáhtát gazzat. Doppe lea sámevuohta ja sámegiella nu oidnosis, dadjá Laura.
Ávžžuha ohcat
Son sávvá eandalii Suoma- ja Ruoŧabeale studeanttaid ohcat Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahpuide. Norgga Sámedikkis leat stipeandaortnegat mat gusket sidjiide maid.
– Mis eai leat seamma ortnegat Suoma bealde. Norgga Sámedikki stipeandaortnet lea hui geasuheaddji mu mielas.
Lea vejolaš oažžut 25 000 ruvnno sturrosaš stipeandda juohke lohkanbaji ovddas. Oahpu maŋŋel gártá dat stuora submin. Stipeandaortnegiid birra sáhtát lohkat eambbo Sámedikki neahttasiidduin.
– Sihke Sámi allaskuvla ja studeantabiras doppe lea olu ovdánan. Doppe lea álki oahpásnuvvat eará guovllu sámiiguin. Ieš sáhtášin vel bargat doppe jus dakkár vejolašvuohta goassege boađášii. Mun duođai ávžžuhan ohcat! lohká Laura.
Loga eambbo sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 1-7 ceahki masteroahpu birra dás.
Loga eambbo sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5-10 ceahki masteroahpu birra dás.