MA - Prográmma

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7. ceahki master

Sámi oahpaheaddjeoahppu. Govven: Árvu/Stine Marje Vars

Oahpaheaddji lea okta servodaga deháleamos ámmáhin. Oahpaheaddjis leat olu bargovejolašvuođat vaikko gos orru. Oahpaheaddjin don leat dehálaš olmmoš ohppiid eallimis. Don áŋgirušat ja movttiidahtát oahppiid oahppat ja ovdánit, ja lážát buori oahppobirrasa sidjiide. Don sáhtát váikkuhit oahppiid eallimis, nannet sin iešgova ja jáhku boahtteáigái. Čeahpes oahpaheaddjin don oainnát ohppiid, beroštat ja hukset buriid oktavuođaid ohppiiguin ja ohppiid gaskkas. 

  • Oahpahusgiella: Davvisámegiella. Logaldallamat ja seminárat sáhttet maiddái leat eará gielaide.
  • Oahpahusbáiki: Neahta bokte ja deaivvadeamit Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus.
  • Ollesáiggi, 5 jagi.
  • 300 oahppočuoggá.
  • Hárjehallamat skuvllain sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
  • Prográmmaplána
  • Fágajuohkin 2022
  • Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit

Oahpu birra 
Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1-7 addá dutnje fágalaš ja praktihkalaš oahpu gos sámegiella, sámi pedagogihkka, árbevirolaš máhttu ja eamiálbmotperspektiiva leat oahpu vuođđun. Don oahpat mo heivehit oahpahusa juohke oahppi dárbbuide vai sii ohppet lohkat, čállit ja rehkenastit. Don ovdánahtát iežat digitála gelbbolašvuođa omd. mo geavahit digitála oahpponeavvuid oahpahusas.  

Oahpu geatnegáhtton fágat
Oahpu geatnegahtton fágat leat álgooahpahus, pedagogihkka, sámegiella, matematihkka ja riikagiella. Riikagiella mearkkaša ahte don logat juogo dárogiela, suomagiela dahje ruoŧagiela. Lassin logat vel njealját fága mii addá fágalaš girjáivuođa. Álgooahpahus lea du masterfága ja don oaččut máhtu das, mo oahppi oahppá vuosttaš skuvlajagiid. Estehtalaš ja praktihkalaš bealit leat maid guovddážis álgooahpahusas. Sámi oahpaheaddjeoahpus lea musihkka ja luohtevahkku kursa mii  fállojuvvo buot oahpaheaddjestudeanttaide. Njealját fágan sáhtát lohkat juogo duoji, servodatfága, duddjon, juoigan ja muitaleami, luonddufága, árbevirolaš máhtu čiekŋudeami, earenoamášpedagogihkka jnv. 

Masteroahpus lea dutkan ja kritihkalaš jurddašeapmi guovddážis, ja maŋemus oahppojagi don válljet álgooahpahusa siskkobealde fáttá, ja čađahat masterdutkosa.  
 

Lea go mus doarvái buorre sámegiella álgit sámi oahpaheaddjeohppui? 
Sámi oahpaheaddjeoahpuid njálmmálaš ja čálalaš giella lea sámegiella. Don dárbbašat vuođđogelbbolašvuođa sámegielas, ja oahpu čađahettiin don nannet ja ovdánahtát iežat sámegielmáhtu Sámi allaskuvlla fága- ja giellabirrasa doarjagiin. 

Hárjehallan miehta Sámi 
Hárjehallat oahpaheaddjeámmáhii hárjehallanskuvllain lea dehálaš oassi oahpus. Hárjehallamiin oahpaheaddjit vuođđoskuvllain bagadallet studeanttaid oahpaheaddjeámmáhii ja don hárjehalat ovttas mielstudeanttaiguin. Studeanttat besset oahpásnuvvat oahpaheddjiide ja sámeskuvllaide miehtá Sámi čuovvovaš plána mielde:  

1. jagi lagas skuvllas báikkis gos don orut  

2. jagi miehtá Sámi hárjehallan Norggas, Suomas dahje Ruoŧas 

3. jagi hárjehallan báikegottiin gos sámegiella lea áitojuvvon dilis dahje eará eamiálbmotguovlluin 

4.-5. jagi hárjehallansajiid lea vejolaš ieš válljet 

Studeanttat vudjot hárjehallamis sierra sámeservodagaid giella- ja oahppandiliide ja kultuvrralaš máŋggabealatvuhtii. Studeanttat  besset vásihit hárjehallamiid vuođđoskuvllain iešguđet guovlluin Sámis,  juogo Norggas, Ruoŧas dahje Suomas, nu ahte dovddiidit riikkaid iešvuođaid ja oahppovuogádagaid. Studeanttain lea maid vejolašvuohta ohcat vuolgit lonohallanstudeantan ja čađahit osiid hárjehallamis eará eamiálbmotguovlluin.  

Mátkkit ja lonohallamat 
Áiggut go váldit oahpu Norggas, muhto háliidivččet maiddái studeret olgoriikkas?  Dus lea vejolašvuohta ollašuhttit goappaš sávaldagaid. Sámi allaskuvlla studeanttain leat buorit vejolašvuođat čađahit oanehit áiggi dahje guhkitáigge lonohallama olgoriikkas. 

Lonohallamis sáhtát viiddidit iežat fierpmádaga, oahpásmuvvat ođđa riikkaide, kultuvrraide ja gielaide. Don oaččut ođđa perspektiivvaid, beasat čiekŋudit fáttáide ja surggiide mat eai soaitte gávdnot Norggas. Dasa lassin lea lonohallan buorre vejolašvuohta (dutnje) oaidnit máilmmi ja oahppat eará allaskuvllain ja universitehtain. Lonohallama bokte čájehat ahte leat iešheanalaš, roahkkat ja dus lea rabasvuohta vásihit juoidá ođđasa, mii lea ávkkálaš du CVai. 

Sáhtát leat lonohallamis 6 vahkus gitta 12 mánnui juohke oahppoprográmmas. Loga eambbo gosa sáhtát vuolgit lonohallamii dáppe. Máilbmi vuordá du! 

Bargovejolašvuođat 
Sámegielat oahpaheaddjit leat earenoamáš bivnnuhat, ja sii geat dasa lassin leat sámi oahpaheaddjeoahpu váldán leat earenoamáš gelbbolašvuođa háhkan maid skuvllat miehtá Sámi ja olggobeale Sámi guovlluid dárbbašit. Sámi oahpaheaddjeoahppu addá máŋggabealat gelbbolašvuođa sihke gielalaččat, fágalaččat ja olmmošlaččat bargat ohppiiguin, oahpahusain, fágaiguin, ovdánahttimiin ja dutkamiin skuvllas. Oahppu maid addá vuođu bargat jođihemiin, oahppo- ja bajásšaddansuorggi áššiiguin, ja muđui sámi ja eamiálbmotáššiiguin. 

Buorit stipeandavejolašvuođat 
Sámi oahpaheaddjeoahpuin leat earenoamáš buorit stipeandavejolašvuođat. Norggabeale Sámedikkis sáhtát ohcat unnimusat 30 oahppočuoggá lohkanbaji nammii 25 000 ruvnno, oktiibuot 50 000 ruvnno jahkái. Don sáhtát maid ohcat Norgga stáhta loatnakássas jus válbmet oahpaheaddjeoahpu mas sámegiella 60 oahppočuoggá, ja  sáhtát ohcat sihkkut oahppoloana gitta 50 000 ruvnno rádjái - áigemearri lea maŋemus guhtta mánu go leat válbmen oahpu (liŋka).

Jus válbmet 1-7 ceahki master ja bargat oahpaheaddjin golbma jagi sáhtát maid eará ortnegiid ohcat, omd ahte jus barggat oahpaheaddjin Davvi-Norggas sáhtát ohcat sihkkojuvvot 161 000 ruvnno oahppoloanas (liŋka). Njuolggadusat sáhttet rievdadit boahtteáiggis. 

 

KOORDINATOR

Rauni Äärelä-Vihriälä
+358 45 2748726
rauniav@samas.no

Sisabeassangáibádusat

  • Oppalaš lohkangelbbolašvuohta ja unnimusat 35 skuvlačuoggá.
  • Norgga beale ohcci ferte duođaštit  gaskamearalaš árvosáni 3 dárogielas (309 diimmu) ja sámegielas (309 diimmu), ja árvosátni 4 matematihkas (224 diimmu). Dahje unnimusat 40 skuvlačuoggá ja unnimusat gaskamearalaš
    árvosáni 3 dárogielas (309 diimmu) ja sámegielas (309 diimmu), ja árvosátni 3 matematihkas (224 diimmu).
  • Árvosátnegáibádus matematihkas ii guoskka ohcciide geat sáhttet duođaštit čađahuvvon prográmmafága matematihkas (S1, S2, R1 dahje R2), man viidodat lea unnimusat 140 diimmu dahje vástideaddji.
  • Suoma-, Ruoŧa-, ja Ruošša bealde ohcciin galgá vástideaddji árvosátni matematihkas ja iežaset riikka majoritehtagielas ja sámegielas.
     

Suoma bealde ohcciin gáibiduvvo čuovvovaččat:

  • Dus fertejit leat unnimusat 35 skuvlačuoggá (loga eambbo dáppe (dárogillii))
  • Matematihkka árvosátni 4: gáibiduvvo árvosátni 4 dahje buoret matematihkkafágas (224 diimmu) Norgga joatkkaskuvllas. Don deavddát árvosátnegáibádusa jus dus lea:
  1. Árvosátni 8 dahje buoret oanehis (kort) dahje dábálaš (allmänn) matematihkas, 6 kurssa loahppaduođaštusas/ Lukion päästotodistus, dahje
  2. Árvosátni 5 dahje buoret oanehis (kort) dahje dábálaš (allmänn) matematihkas, 7 kurssa loahppaduođaštusas/ Lukion päästotodistus, dahje
  3. Árvosátni 5 dahje buoret guhkes (lång) dahje čiekŋudeaddji (fordjupad) matematihkas, 10 kurssa loahppaduođaštusas/ Lukion päästotodistus, dahje
  4. Cum laude approbatur (C) matematihkas studentereksamenis / Ylioppilastutkintotodistu

      Jus dus lea oanehis (kort) dahje dábálaš (allmänn) matematihkas árvosátni 6, de sáhtát ohcat matematihka ovdakursii.

      Jus it deavdde matematihkka árvosátnegáibádusa, de fertet čađahit matematihka Norgga joatkkaskuvllas ja olahit árvosáni 4 dahje buoret.

  • Dárogiela ja sámegiela árvosátnegáibádus: gáibiduvvo unnimusat gaskamearalaš árvosátni 3 dahje buoret dárogielafágas Vg3 (309 diimmu) dahje sámegielafágas (309 diimmu) oktii. Don deavddát dán gáibádusa jus dus lea:
  1. Árvosátni 6 dahje buoret ruoŧagielas ja sámegielas loahppaduođaštusas / Lukion päästotodistus dahje 
  2. Árvosátni Cum Laude Approbatur dahje buoret ruoŧagielas ja sámegielas oktii studenteksamenis / Ylioppilastutkintotodistus

 

Ruoŧa ohcciide gávdnojit dieđut dáppe (dušše dárogillii)

​​Jus deavddát sisabeassangáibádusaid Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui boares ortnega mielde, muhtto it deavdde gáibádusa mas gáibiduvvo unnimusat árvosátni 4 matematihkas, de sáhtát ohcat beassat searvat ovdakursii. Ovdakursii ozat oktasaš sisaváldima bokte, www.samordnaopptak.no. Dát mearkkaša ahte jus dus lea gaskamearalaš árvosátni gaskkal 3,00 ja 3,99 matematihkas (224 diimmu), de don sáhtát ohcat beassat ovdakursii mainna sáhtát gokčat gáibádusat mas gáibiduvvo unnimusat árvosátni 4 matematihkas. Ovdakursa fállojuvvo suoidnemánus neahttaoahpahussan ja nášunála loahppaeksámen lea borgemánu álggus

Studenten

- Áigi lea buoremus oahpaheaddji. Sámi oahpaheaddjeoahppu lea erenoamáš buorre go sámi giella ja kultuvra lea nu nanus oassi juohke fágas.
Bilde av student Gisle Soleng
Gisle Soleng