Govven: Marie Louise Somby/Árvu

borgemánu 27. beaivi 2021

Maŋemus beaivi Sámi allaskuvlla direktevran

Johan Ailo Kalstadas lea odne maŋemus beaivi Sámi allaskuvlla direktevrra virggis. Maŋŋel lagabui vihtta jagi giitá son dál iežas ovddas. -Ferten dadjat ahte lea leamaš hui fiinna áigi iežan eallimis ja olu buori muittut báhcet millii, vaikko áigodagaid gal lea leamaš hirbmat olu bargu ja máŋga hástalusa. Dáppe leat nu olu čeahpes, áŋgiris ja somás olbmot ahte lea álki bures loaktit áiggi, muitala Kalstad.

Johan Ailo álggii bargat direktevran Sámi allaskuvllas ođđajagimánu 2017s ja lávkii ovttatmanos stuora hástalusaide. Ovdalaš go son álggii bargat, de lei ásahus sturron jođánit ja buot dárbbašlaš struktuvrrat eai lean sajáiduvvan. Guđa jagis ledje ásahuvvon oktiibuot vihtta ođđa masteroahpu ja vel okta doavttergrádaprográmma. Seammás lei ráđđehus maid čavgen gáibádusaid Norgga allaskuvllaide ja universitehtaide.

- Muittán ahte Stuoradiggedieđáhussii lei čállon ahte lei eaktun Sámi allaskuvlii bissut iešheanalaš ásahussan ahte hálddahuslaš kvalitehta fertii nannejuvvot. Nu lei stuorámus hástalussan go álgen oažžut sadjái ođđa organiserema, rutiinnaid ja nannet hálddahuslaš gelbbolašvuođa. Mu mielas mii leat buori muddui lihkostuvvan dainna, vaikko dieđan gal ahte dainna ferte ain bargat, muitala Kalstad.

Allaskuvla vuogádagaid nannen

Su direktevra áigodagas ledje olu nuppástuhttin proseassat. Maŋemus jagiid lea Kalstad garrasit bargan dan nala ahte buot vuogádagat galget doaibmat vai allaskuvla galgá lihkostuvvat alladásat oahppo- ja dutkanásahussan, earret eará sihke studeanttaid sisaváldimiin, virgádanproseassaiguin, kvalitehtasihkkarastimin, gulahallanbargguiguin ja dihtorvuogádagaiguin.

- Sámi allaskuvla lea dakkár ásahus mii čađat ferte ovdánit dađi mielde go servodat ja gáibádusat rivdet. Buohkaide ii soaitte nuppástuhttin leat nu mihtilmas, muhto dákkár ásahusas gullet buot oasit oktii. Maŋemus jagiid lea sihke organisašuvdnastruktuvra, bargovuogit ja gelbbolašvuohta mu mielas sakka nannejuvvon ja nu čuožžu allaskuvla nannoset vuođu nalde. Árvidan goitge ahte diet lea bargu mainna ain ferte viidáset bargat ja dat lea várrá juoga mainna rievtti mielde ii goassege duođas geargga nu guhkká go allaskuvla lea iešheanalaš ásahus, muitala son.    

Olahan mihttuid mat ledje dalle go álggii

Johan Ailo lea dán vahkku čorgen iežas báhpiriid ja kantuvrra. Kantuvrras gávnnai son báhpira maid ovdanbuvttii hálddahusbargiide go lei aitto álgán.

- Das lohken earret eará ahte galggaimet bargat kvalitehta nannemiin, organisašuvdnakultuvrrain ja jođiheaddjegelbbolašvuođain. Iežan mielas leat diet čoavddasániid čuvvon min bargguid dego rukses árpun čađat ja sávan ahte leat lihkostuvvan.

Go oažžu gažaldaga ahte mainna son lea hui rámis, de muitala go NOKUT, orgána mii Norggas galgá gozihit allaskuvllaid ja universitehtaid kvalitehta, rámidii allaskuvlla kvalitehta vuogádaga.

- Dat lei hui somá munnje go dieđan ahte ollugat leat garrasit ja bures bargan dan nammii. Dat ii leat diehttelas ášši ahte NOKUT diekkár sániid geavaha, ja máŋga mihá stuorat ásahusa leat máŋgii gártan divvut vuogádagaid ovdal go NOKUT loahpas lea duhtan. Sin sánit seammás duođaštit ahte allaskuvllas lea buorre kultuvra ja vuoigŋa, ahte bargit ja jođiheaddjit ovttas bures máhttet bargat vai ásahus ain ovdána. 

Su direktevrra áigodagas álggahuvvui maid ođđa oahpu, Sámi buohccidivššároahppu, ja mannan gaskavahkku lei oahpus almmolaš ráhppan.  Dáinna lei son earenoamáš movttet.

- Lean leamaš fárus dien barggus dan rájes go šadden direktevran ja lean ollu návccaid bidjan dasa vai galgá duohtan šaddat. Dan dihte lei nu máilmmi somá viimmat beassat deaivat vuosttaš studeanttaid. Dieđan vissásit ahte sii šaddet stuora ávkin sámi servodahkii ja ožžot gelbbolašvuođa masa lea duohta dárbu. Muhto ferten gal vuiget ahte buohccidivššároahppu lei juoga mainna allaskuvla lei juo guhkká bargan ovdal go mun álgen. Leat ollugat geat ánssášit rámi go viimmat dát oahppu lea šaddan duohtan.

Máhca iežas vuolggasadjái

Kalstad lea Sámi allaskuvllas gazzan journalistaoahpu ja muitala ahte dál máhca iežas fágii ja vuolggasadjái go álgá NRK Sámi direktevran bargat.  

- Dál de manan dan servodatsuorgái masa rievtti mielde gulan. Mun issorasat illudan dohko álgit. Sámi mediat leat nu máilmmi mávssolaččat midjiide sápmelaččaide. Dat han ovtta ládje galgá čohkket min dan bokte ahte fállet midjiide ságastallanbáikkiid gos sáhttit oktasaš ipmárdusaid olahit. Das lea maid guovddáš rolla sámi demokratiija láhččimis ja goziheamis. Nu ahte ii leat veaháge váttis gávdnat movtta go ná dehálaš áššiiguin beassá bargat. Seammás de dieđan maid ahte boađán ohcalit buriid mielbargiid ja studeanttaid Sámi allaskuvllas.

Savvá lihkku

Anne-Marie Gaino álgá Sámi allaskuvladirektevravirgái juovlamánu 1. b. 2021. Johan Ailo Kalstad muitala ahte movttáskii go gulai ahte Gaino boahtá direktevra virgái ja dovdá oadjebasvuođa ásahusa ovddas. Dál son savvá olu lihkku viidáset Gainoi ja allaskuvlii.

- In dovdda su nu bures persovnnalaččat, muhto dieđan ahte sus lea nanu gelbbolašvuohta ja ahte son lea guhkká bargan jođiheaddjin. Jáhkán ahte suinna boahtá mannat hui bures ja dieđan maid ahte dáppe Sámi allaskuvllas lea nana čehppodat ja áŋgirvuohta maid son sáhttá geavahit alcces doarjjan.  Dat han maid leat dearvvašlaš ásahussii go dál boahtá ođđa bajimus jođiheaddji guhte máhttá geahččat ásahusa ođđa čalmmiiguin, loahpaha son.

Mikkel Anders Kemi, gii dál lea allaskuvlla ekonomiijaossodaga jođiheaddji, galgá doaibmat direktevran dassážii ođđa direktevra álgá.

Sámi allaskuvlla rektor ja bargit bukte odne lihkusávaldagaid ja giite dan barggu ovddas maid Johan Ailo lea bargan Sámi allaskuvllas. Govas lea Maia Hætta ovdanbuktime fiinna divtta. Govven: Mai-Lis Eira