Ođđasat
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon
- Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan?
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
- Sámi oahpahuskonferánsa: guhkidan dieđihanáigemeriid
- Buohccidivššároahppu: ovttasbargošiehtadus UiT:in sajis
- Min birrasat konferánsii dieđiheapmi
Guhtta ođđa sámi ofelačča
(Govven: Áslat Eira)
Guhtta sámi nuora leat dál válljejuvvon ođđa ofelažžan 2024/2025 oahppojahkái. Almmuhandilálašvuohta lei Giellabiellje-konferánssas Bådåddjos geassemánu 25. beaivvi 2024.
Dán jagi leat olles guhtta sámi ofelačča, ja ofelašlohku lea viiddiduvvon guvttiin ofelaččain. Sii leat sihke lulli-, julev- ja davvisámi guovlluin eret. Davvisámi ofelaččat leat eret sihke Sis-Finnmárkkus, riddoguovllus ja lulimus oasis davvisámi guovllus. Sii leat:
Sunna Regine Inga. 25 jahkásaš, davvisápmelaš Suorttás eret. Son gullá boazodoallobearrašii. Sus lea bacheloroahppu pedagogihkas, ja lea álggahan nuppi bacheloroahpu mátkeealáhusjođiheamis ja vásáhusovdánahttimis. Son lea maŋemus jagi čađahan davvisámegiela álgooahpuid ja lohkanbadjeoahpu Sámi allaskuvllas.
Benedikte Kristin Hansen-Seljebu. 19 jahkásaš, mearrasápmelaš davvisámi guovllus, Honnesvágis/ Hámmerfeasttas eret. Son lea aitto gárven joatkkaskuvlla. Boahtá bearrašis mas lea gullevašvuohta Lágesvutnii ja Honnesváhkái, gos dáruiduhttin lea dagahan ahte bearaš lea massán giela. Son lea joatkkaskuvllas oahppan davvisámegiela gáiddusoahpahusa bokte Sámi joatkkaskuvllas, Kárášjogas.
Mariela Nordsletta Somby, 19 jahkásaš, davvisápmelaš Kárášjogas eret. Son lea aitto gárven joatkkaskuvlla. Son berošta sámi árbevirolaš máhtus ja duojis, ja láve vahkkoloahpaid bargat Sámi dáiddaguovddážis, Kárášjogas. Son hupmá davvisámegiela.
Emilie Madelen Biti-Jessen, 23 jahkásaš, davvisápmelaš Deanus eret, guhte orru dál Romssas. Sus lea bacheloroahppu stáhtadiehtagis. Son lea diibmá čađahan álgodási oahpahusa davvisámegielas Romssa universitehtas. Son áŋgiruššá nuoraidbarggu ovddas ja lea leamaš stivrajođiheaddjin Noereh sámi nuoraidorganisašuvnnas ovtta jagi.
Kaija Cordelia Aira Amundsen, 19 jahkásaš julevsápmelaš, Ájluovttas/ Bådåddjos eret. Son lea aitto gárven joatkkaskuvlla. Bearaš fárrii Ájluovttas Bådåddjoi go son lei 5 jahkásaš gos son dál orru. Son áŋgiruššá nuoraidbarggu ovddas ja lea leamaš UNICEF nuoraidráđis lahttun. Son hupmá julevsámegiela.
Naimi Renander Bransfjell, 19 jahkásaš lullisápmelaš, Troanddimis/ Praahkas eret. Son gullá boazodoallobearrašii. Son gárvii joatkkaskuvlla diibmá, ja lea maŋemus jagi bargan mánáidgárddis. Sus lea lullisámegiella 2. giellan.
Vuosttaš geardde go guhtta ofelačča álget doibmii
Lea Sámi allaskuvla mii doaimmaha Sámi ofelaččaid ja Gieldda- ja guovlludepartemeantta ruhtada doaimma. Ofelaččat čađahit álggos oahpu “Sámi kultuvra ja servodatoahppu” Sámi allaskuvllas. Dan maŋŋil álget johtit joatkkaskuvllaid ja eará báikkiin gos deaivvadit nuoraiguin miehtá riika, juohkit dieđuid sámi kultuvrra ja servodaga birra. Dákkár gaskkusteapmi njuolga nuorain nuoraide lea čađahuvvon 2004 rájes.
- Dál leat ofelaččat juo 20 jagi juohkán dieđuid sápmelaččaid birra. Dán rádjái leat oktiibuot 77 ofelačča leamaš dán dehálaš doaimmas, oktan daid ođđa ofelaččaiguin geat doibmet 2024- 2025 oahppojagi. Álgo álggus ledje dušše golmmas geat johte fárrolaga ja ortnet lea ge dađistaga viidon. Dál lea vuosttaš jahki go leat guđas geat galget juogadit barggu. Ofelaččain lea dehálaš doaibma servodagas, gos mii vásihit ahte oahppit dadjet ahte sii leat oahppan olu go ofelaččat leat fitnat sin guossis. Muhtin oahppit leat dadjan ofelaččaide ahte leat oahppan eambbo sápmelaččaid birra ofelaččaid ovdanbuktimis, go olles sin skuvlavázzimis. Danin lea ofelašdoaibma nu dehálaš go dainna sáhttá eastadit ovdagáttuid ja sámevaši, dajái rektor Liv Inger Somby iežas sártnis almmuhandilálašvuođas Båddådjos.
Gelbbolašvuohta mii boahtá ávkin bargoeallimis
Dát ortnet sáhttá maiddái buorre gelbbolašvuođalokten sámi servodahkii ja sámi nuoraide.
- Ollu ovddeš ofelaččat leat dál njunuš dahje dehálaš doaimmain sámi servodagas, nu go politihkas, organisašuvnnain, medias, skuvllain ja kultursuorggis earret eará. Danin bovden sámi nuoraid studeantan Sámi allaskuvlii, ahte dii boahtibehtet dan ásahussii gos lea sámegiella váldogiellan, sámegiella oahpahusgiellan ja dutkangiellan. Mis leat erenoamaš bivnnuhat sámegiel oahput, muhto Sápmi dárbbaša dievva oahpaheddjiid, dajai rektor Liv Inger Somby.