Ođđasat
- Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab
- Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
- Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon
- Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan?
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
borgemánu 25. beaivi 2016
Geađgeduddjon allaskuvllas
Studeanttat Sámi allaskuvlla oahpus Árbevierru, hutkáivuohta ja duddjon ohppet dán vahku geađggi hábmet čikŋan.
Ávnnasteapmi, geađggit, veaddit ja šaddut leat muhtun fáddát mainna studeanttat barget oahpus.
- Dát muittuha čoarveduddjoma, muitala okta studeanta.
Oahpaheaddji Tobias Clausen oahpaha geađgeduddjoma studeanttaide. Clausen bargá dábálaččat oahpaheaddjin geađgeduddjomis Kristallen fitnodagas Látteváris, ruoŧas.
Oahpus studeanttat muđui vuojulduvvat dasa, mo plánet, duddjot ja gaskkustit duoji. Oahppu fállá praktihkalaš ja teorehtalaš dieđu, mainna studeanta čiekŋuda ja viiddida iežas duodječehppodaga ja áddejumi. Oahpus deattuhuvvo duddjon, man plánemis ja hábmemis hutkáivuohta, estetihkka ja kultuvrralaš ovdanbuktimat leat guovddážis. Oahpus ávkkástallat čuolmmaidčoavdinmetodaiguin, mat fállet studentii reaidduid plánemii, hábmemii ja bargamii. Oahpus lea vejolašvuohta duddjot earenoamáš stuorát dujiid. Oahpu nubbi oassi addá reaidduid suokkardallat dujiid máhttima oassin duodjeárbevieru bajásdoallama ja ealáskahttima.
Leago dus beroštupmi dán ohppui?
Oza dasa! DUO Árbevierru, hutkáivuohta ja duddjon