Váldologaldallit

"Hábmeme oktasaš pedagogalaš áddejumi stohkosiid ja deaivvademiid bokte"

Hanna-Máret Outakoski, Sámegiela vuosttašamanueansa, Ubmi universitehtas ja UiT:s Romssas

Hanna-Máret Outakoski lea sámegiela vuosttaš amanueansa Ubmi universitehtas ja UiTs Romssas. Outakoski ođđaseamos prošeavttat dutket stoahkama rolla árbegiela oahpahusas ja árra čálamáhtolaš geavadiid árbegielat mánáidgárddiin. Okta dála dutkamušaid ulbmiliin lea nannet gielladidaktihka mii vuođđuduvvá báikkálaš giellageavahussii ja giellaservoša dárbbuide. Outakoski ovddit dutkamušat leat fas gárten árbegillii čállima sámi skuvlakonteavsttas. Eará dutkanberoštumiide gullet ee. davvisámegiela syntáksa ja dat mo virtuála oahppobirrasiid sáhttá geavahit giellaealáskahttima dárbbuide.  

Abstrákta

Stoahkan ja giella Sámis lea stuorra riikkaidgaskasaš stoahkandutkamuša, NOWPLAY2, oalgeprošeakta. Viđa jagi áigge dát prošeakta čuovvu muhtun sámi oahpaheaddjejoavkku oktasaš rahčamušaid Ruoŧa Sámis gos sámegielas lea oalle marginála sajádat sihke skuvlamáilmmis ja maiddái servodagas. Dutkanguovllus gullojit máŋggat sámegielat ja maiddái dutkanprošektii leat searvan sierra sámegielaid oahpaheaddjit. Doaimmalaš dutkanáigodagaid ja stoahkandeaivvademiid bokte oahpaheaddjit leat hábmeme oktasaš pedagogalaš áddejumi ja bargomálle, mii dárbbašuvvo guovllus gos mánát ja nuorat vásihit máŋggalágan konflivttaid. Stoahkanprošeavtta bokte sámeoahpaheaddjit leat maiddái beassan guorahallat stoahkama sierra hámiid ja kategoriijaid, maid áddejupmái dárbbašuvvojit sihke oarjemáilmmi teoriijat ja eamiálbmotmáilmmi máilmmiáddejupmi. Deaivvadeamit eará eamiálbmotoahpaheddjiiguin leat maiddái nannen oahpaheaddjejoavkku oainnu das, ahte pedagogalaš áddejupmi berre vuođđuduvvat báikkálaš dárbbuide. Dán mielde lea hápmašuvvan Ealli giella álohii eatnamiin jurdda, mii deattuha giellageavahusa dynámalaš beliid stirdon seremoniijalaš geavadiid sajis. 

"Oahppan ja árvvoštallan gulahallama bokte - praktihkalaš lahkoneapmi"

Stine Aarønes Angvik, universitehtalektor, Čálamáhtu oahpahusa ja čállindutkama nationála guovddážis ILU/ NTNU:s, Troandimis

Stine Aarønes Angvik lea universitehtalektor ja lea bargan skuvllas 1998 rájes. Okta su deaŧaleamos bargguin lea veahkehit gielddaid ja fylkkagielddaid skuvlavuđot gealboovdánahttimiin dakkár fáttáid ektui go čállinoahpahus, árvvoštallan ja skuvlajođiheapmi.   

Abstrákta

Sáhkavuorru vuolggaha artihkkala "Oahppan ja árvvoštallan gulahallama bokte" ja deattuha man deaŧalaš lea árvvoštallan ohppiid oahppamii ja oahpahus hábmemii skuvllas (Hopfenbeck et al., 2013; Fjørtoft & Sandvik, 2016). Vaikko oahpahusvuogádagas lea badjel 15 jagi leamaš stuorát beroštupmi árvvoštallamii, de lea prinsihpaid implementeren mat leat čadnon árvvoštallamii oahpaheami várás, ain hástaleaddji bargu ollu oahpaheddjiide, ja oahppit vásihit ahte sii eai oaččo doarvái rávvagiid movt sáhttet buoridit iežaset fágalaš gelbbolašvuođa (Sandvik et al., 2021; Sandvik et al., 2022).  

Sáhkavuorus ákkastallojuvvo ahte árvvoštallan berre áddejuvvot oahppama integrerejuvvon oassin, ja dán oainnu doarju maid gustovaš árvvoštallanláhkaásahus, muhto maiddái ovdalis dutkamat, mat deattuhit árvvoštallama pedagogalaš lahkonanvuohkin (Black & Wiliam, 1998b). Dát mielddisbuktá ahte árvvoštallamis ii leat sáhka dušše olahusaid mihtidit, muhto maiddái doarjut ohppiid ovdáneami ja reflekterema iežaset oahppama hárrái. Dán ipmárdusa lassin ságastallojuvvojit áššečuolmmat mat gusket árvosániid geavaheapmái ja ollislaš gaskaárvvoštallamii nuoraidskuvllain ja joatkkaskuvllain.   

Go galgá dustet daid hástalusaid mat čuožžilit teoriija ja geavada deaivvadeamis, de lea dárbu oktasaš árvvoštallangiela oahpaheddjiid gaskkas, mii duddjojuvvo ovttasbarggu ja gulahallama bokte oahpaheddjiid ja skuvlajođiheddjiid gaskkas (Sandvik,2022). Gulahallan luohkkálanjas ohppiiguin lea maid deaŧalaš oahppanreaidu, ja dat guoská maiddái ságastallama mearkkašupmái ohppiid jurddašeami ja giela ovdáneapmái (Alexander, 2008). Árvvoštallangeavadaga buorideami dihtii skuvllas, ja oktasaš giela ásaheami dihtii árvvoštallama birra, berrejit oahppit leat eanet fárus árvvoštallanproseassas, nu maiddái go árvvoštallet guhtet guoimmiset ja iežaset. Oahpaheaddji ruovttoluottadieđut ja daid kvalitehta lea maid guovddážis oahppi oahppamis, go dat váikkuha oahppi motivášuvdnii ja fágalaš olahussii ja ávkái (Hattie & Timperley, 2007).  

Dán sáhkavuorus ovdanbukton "Oahpahusa ja oahppama reaidu", mii sáhttá veahkehit oahpaheddjiid ovttastahttit árvvoštallama oahpahussii. Modealla sisttisdoallá árvvoštallama oassin dynámalaš klássalanjjaproseassain, mas oahppit ja oahpaheaddjit ovttas huksejit fágamáhtu, hábmejit modeallateavsttaid, hábmejit teavsttaid ovttas ja loahpas geavahišgohtet strategiijaid hálddašit ovttaskas bargobihtáid. Málle sáhttá veahkehit oahpaheddjiid ráhkadit ovttaiduvvan ollisvuođa mas oahpahus, oahppan ja árvvoštallan čatnasit oktii. Dan sáhttá buoremusat olahit go gulahallá luohkkálanjas ja searvvaha ohppiid árvvoštallama mearridanproseassaide. 

"Dutkan ovttas - ovdanahttin narratiivat mánáidgárdearggás”

Jaana Juutinen, PhD, Universitehtalektor, Oahpahus ja Psykologiija instituhtas, Oulu universitehtas

PhD, universitehttalektor Jaana Juutinen lea movttegis dutki mánáidgárdepedagogihkkas ja mánnávuođa dutkamis. Son lea bargan dutkin golmma riikkaidgaskasaš dutkanprošeavttas, mat gieđahallet mánáid gullevašvuođa ja árvvuid oahpahusa árramánnávuođa oahpahusásahusain, ja lávga ovttasbarggus ECE:in (foanddaid leaba ruhtadan NordForsk ja Suomen Akatemia). Erenoamážit su dutkanberoštupmi fátmmasta mánáid geahččanguovllu dutkamušaid ja etihkalaš ja metodologalaš gažaldagaid mat čatnasit dutkamii mánáiguin. Sus lea gelbbolašvuohta etnográfalaš ja visuála lahkonanvugiin mánáiguin ja maiddái muitaleaddji ja oassálasti metodologiijas go guorahallá ECE oahpaheddjiid bargguid davviguovllu konteavsttas.   

Son bargá mánádgárdeaohpaheaddjioahpu prográmmajođiheaddjin Oulu universitehtas Suomas. Dan áigge okta dain mánádgárdeoahppaheaddjeoahpu  prográmmain deattuha Sámi giela ja kultuvrra.  Son doaibmá maid NordForsk-ruhtaduvvon dutkanprošeavtta "EXPECT" našunála joavkojođiheaddjin: "Exploring practices in early childhood of tomorrow develop resilience in social sustainable childhouses after Covid-19". Son lea stivraláhttu Finnmárkku Mánáid- ja bearašdutkama searvvis - forskning om barn og barndom i Norden áigečállagis

Abstrákta

Dán váldosáhkavuorus muitalan dutkanprošeavtta, mii bistá njeallje jagi ja mas leat njeallje gilvvagárddi davágeahčen Ostro-Botnia, Suomas. Prošeavtta ulbmilin lea ovddidit gárdesgárddi pedagogalaš praksisaid ovttas oahpaheddjiiguin. Teorehtalaččat prošeakta guorahalai árvvuid ja árvvuid oahpahusas ja maiddái árra mánnávuođa oahpahusa doahpaga gullama birra. Árvvuid atnet árbevirolaš eallima pedagogalaš geavadagaid ja vásáhusaid eallimin (gč Juutinen, 2018; Puroila & Haho, 2017). 
Metodalaččat prošeakta ovddidii narratiiva etnográfalaš ja oassálasti doaibmadutkama ovttas oahpaheddjiiguin, jođiheddjiiguin ja mánáiguin (geahča Gubrium & Holstein, 2008).  Ovddit dutkamuš dagaha ahte narratiivva geavaheapmi doarju kritihkalaš reflekšuvnna pedagogalaš heivehusain (Heikkinen, Huttunen, Syrjälä, & Pesonen, 2012; Keränen, Juutinen & Estola, 2017). Prošeavttas mii háliidit hástalit ja movttiidahttit mánáidgárddiid oahpaheddjiid ja jođiheddjiid smiehttat beaivválaš praksisiid, juohkebeaivválaš muitalusaid ja árvvuid mánáid gullevašvuođa ja olggušteami ektui. 
Dán čoavddas áiggun juogadit muitalusaid dán njealji jagi oktasaš bálgás ja čalmmustahttit deaivvademiid oasseváldiiguin. Viidáseappot áiggun rahpat ovddiduvvon dutkanvugiid buoridan dihtii ovttasbarggu gaskal universitehta ja mánáidgárddi bargiid ja maiddái oaivilis perspektiivvaid pedagogalaš geavada ja jođiheami ektui árra mánnávuođa oahpahusas.