Ođđasat
- Gelddolaš hárjehallanseminára Sáhkaskaiddis
- Stivra lea čoahkkánan
- Váldde Boazodoalooahpu vuođđokurssa
- NOKUT árvvoštallan 9.-10.10.2014
- Sámi ofelaččaid 10 avvudeapmi sáddejuvvo neahtas.
- Girji almmuhuvvon
- – Fertego leat Sápmelaš?
- Sámepolitihkka Norggas ođđa áiggis.
- Bohccobiergu ja niesteboazuskinke – mot mánná birge goallossátnemeahcis?
Buohkat eai lean buresboahtin skuvlii
Skuvlenideologiijat ja marginála oahppijoavkkut – skuvlenhistorjjá oaidninvuogit vehádagaid deaivvadeapmái
Sámi allaskuvlla doseanta, PhD Pigga Keskitalo, Dr. artium Jukka Nyyssönen (Romssa universitehtamusea), PhD Merja Paksuniemi (Lappi universiteahtta) leat doaimmahan Ennen ja nyt – Historian tietosanomat historjjálaš journála fáddánummira, mii lokte ovdan marginálajoavkkuid vásáhushistorjjá skuvlalágádusas: mo iešguđet oahppijoavkkuid, ahkebuolvvaid ja ohppiid erenomášdárbbut leat váldon vuhtii skuvlavuogádagain, maid skuvlaideologiijat báidnet.
Skuvlalágádusa mearkkašupmi olbmo eallimis lea stuoris – doppe dáhpáhuvvá sosialiseren servodahkii ja bargoeallimii ja individuálat ohppet dárbbašlaš dáidduid. Skuvlalágádusa ja skuvlejumi láidesteaddji ideologiijain leat stuorra váikkuhusat olbmuid eallimii. Vásáhushistorjjá lassin skuvlavuogádaga servodatlaš mearkkašupmi lea stuoris; skuvla lea ásahuvvon bálvalit našuvnnalaš ulbmiliid. Skuvlii biddjon servodatlaš vuordámušat speadjalastet servodaga ideologiijaid viidásabbotge. Luteralaš váikkuhus geahppánii girkku ja álbmotskuvlla sirrema maŋŋá, ja čavgadeamos oinnolaš nationalismma jávkan nuppi máilmmisoađi maŋŋá, álbmotlahttuvuođa huksen ja dásseárvu – ja loahpas gilvui nákcejeaddjit olbmuid bajásgeassin leat leamašan skuvlenideologiijaid ulbmilin. Skuvllas viiddis ulbmilat gilvalit hegemoniijas oahppái lagat ideologiijaiguin ja pedagogiijaiguin.
Temánummira artihkkaliid ovttasta válddi doaba, mii lea ožžon máŋggaid ilbmanemiid skuvlalágádusas. Skuvlalágádus gullá deháleamos servodaga nannejeaddji váldehuksehusaide, main buvttaduvvo servodatlahttuvuohta ja álbmotvuohta. Kontrollamekanismmat leat dovdomis; muitui leat báhcán bahča dovddut.
Artihkkaliin suokkardallo earret eará dat, manin buohkat eai lean buresboahtin skuvlii. Dahje manin mánás vigge rivvet su ruohttasiid. Temánummiris jerro maiddái dat, makkár vejolašvuođaid eallimii oaččui olmmoš mii jurddašuvvui juo vuolggasajis leat bahádábát.
Skuvllain leat guhká leamašan dološ jurdda- ja doaibmadábit go dili geahččá dálá fátmmasteaddji skuvlla oaidninvuogis. Skuvlalágádus lea leamašan ja lea ain rievdanmuttus. Okta oassi lea servodatlaš ideologiijaid ja pedagogiijaid rievdanproseassa vuorrováikkuhus. Ođđa oahppoplánain deattuhuvvo servodatlaš ulbmilin dásseárvvu, ovttaveardásašvuođa ja vuoiggalašvuođa ovddideapmi. Vuođđooahpahusa ulbmilin lea girjejuvvon ovdamearkan máŋggabealat kultuvrralaš máhttima ja kulturárbevieru árvvošteami ovddideapmi. Dát ođastus boktá doaivaga dásseárvosaš skuvllas, masa mánát leat buresboahtin.
Ennen ja nyt – Historian tietosanomat temánummir gávdno neahttačujuhusas: http://www.ennenjanyt.net/
Lassedieđut:
Pigga Keskitalo, pigga.keskitalo@samiskhs.no
Jukka Nyyssönen, jukka.kalervo@uit.no
Merja Paksuniemi, merja.paksuniemi@ulapland.fi