Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Gelddolaš hárjehallanseminára Sáhkaskaiddis
Sámi allaskuvlla oahpaheaddjestudeanttat leat otne doallan oktasaš seminára, gos ovdanbukte iežaset bargohárjehallanvásáhusaid.
Seminárii ledje čoahkkanan buot oahpaheaddjestudeanttat, hárjehallanoahpaheaddjit, rektorat, mánáidgárdejođiheaddjit, fágaoahpaheaddjit ja eará Sámi allaskuvlla bargit.
Studeanttajoavkkut leat leamašan hárjehallamiin viidát miehtá Sámis. Sin vásáhusaid ja hárjehallanmuitalusaid bokte leat guldaleaddjit mátkkoštan davvin Girkonjárggas gitta Johkamohkkái lullin. Mii leat leamaš Suoma beale Sámis, mearra- ja siseatnanguovlluin Norgga beale, Ruoŧabeale Sámis ja maiddái Ruošša beale gitta Nuorta- Sibirijás.
Seminára leat studeantan lágidan ieža. Dán vuoru lei Praktihkalaš- pedagogalaš oahpu studeantajoavku láidesteaddjin. Sii leat kreatiivvalaš vugiin láidestan otná beaivvi gos oktiibuot 19 joavkku oanehis áiggis galge ovdanbuktit vásáhusaid.
Bosihanbottuin leat beassan dánsut, juoigat ja boagustit. Rámidit sin hirbmat buori lágideami ovddas, ja eará studeanttajoavkkuid buot sin ovdanbuktimiid ovddas.
Giitosat hárjehallanbáikkiide ja hárjehallanoahpaheddjiide maiddái, go bures láidestit ja bagadallet min studeanttaid!
Sápmái leat boahtime dievva movttegis, čeahpes ja áŋgiris oahpaheaddjit!