Les på norsk. 

Stuorra morrašiin leat vuostáiváldán dieđu ahte Gonagaslaš Majestehta Harald V lea eret vádjolan odne.

Go dán sága oaččuimet Sámi allaskuvllas, de sihke bargit ja studeanttat min ásahusas oassálastit gonagasa bearraša ja olles riikka morrašis.

Sámi álbmogii lei doarjjan oaidnit man buriin váimmuin Gonagas Harald doalahii oktavuođaid sámi servodagaiguin Várjjagis davvin gitta lullisápmái. Gonagas Harald oahppalattai ja galledii sámi báikkiid ja gilážiid, ja luossabivdu Álttájogas lei sutnje návddašeapmi ja bosihanboddun.

Álgu guhkes oktavuhtii

Gonagas Haralda oktavuohta Sápmái manná guhkás ruovttoluotta. Juo 1969:s, vuollel jagi maŋŋil go dalá Ruvdnoprinsapárra leigga náitalan, de galledeigga Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Harald ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa Sonja sápmelaččaid Sis-Finnmárkkus. Dát lei sudno vuosttaš stuorebuš virggálaš mátki Sápmái. Logi beaivve mátkkis galledeigga Ruvdnaprinsapárra Kárášjoga ja Guovdageainnu, ja beasaiga servvoštallat sápmelaččaiguin ja oahpásmuvvat sámi kultuvrrain. 

Dát lei álgu guhkes ja nana oktavuhtii Sápmái, mii jotkkii čađat Gonagas Haralda eallimis ja gonagasáiggis. 

Goalmmát Sámedikki rahpamis jagis 1997 celkkii Gonagas Harald ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda – sámiid ja norgalaččaid. Seammás šállošii son maid dan vuoigatmeahttunvuođa maid sámi álbmot lea gillán Norgga stáhta garra dáruiduhttinpolitihka dihte. Iežas sániid bokte Gonagas Harald duođaštii ja dohkkehii historjjá mii guhká lei jávohuhtton. 

Dan muittašat mii giitevašvuođain, ja lea leamaš jeđđehussan sámiide go leat riiddut eatnamiid ja čáziid alde. 

Gonagas ja Sámi allaskuvla

Sámi allaskuvla vuođđuduvvui jagis 1989. Álggu rájes lei mihttun hukset alit oahpu ja dutkama mas vuolggasadji leat sámegielat, sámi servodagas ja kultuvrras. Allaskuvlla vuođđudeapmi lei oassi stuorra servodatlaš rievdamis mas sámegiella, sámi máhttu ja sámi perspektiivvat ožžo eambbo saji oahpahusas ja dutkamis.  

Ollu jagit manne rahčamuššii oažžut sierra gárdima, Diehtosiidda, sámi alit ohppui ja dutkamii. 

Go Gonagas Harald jagis 2007 bijai Diehtosiidii vuođđogeađggi Guovdageainnus, de lei dat eambbo go dušše seremonialaš dahkku. Dalle celkkii Gonagas Harald ahte lea erenoamáš illudahtti sutnje oaidnit ahte  sámi nuorat váldet oahpu ja go Sámi allaskuvla lea ná bures ovdánan, vaikko ii lean guhkes áigi das go allaskuvla álggahuvvui.

Odne lea Diehtosiida ruoktu Sámi allaskuvlii ja máŋgga eará sámi ásahussii. Dáppe ožžot ođđa buolvvat oahpu, dáppe ovddiduvvo ja eallá sámegiella, ja dáppe čađahuvvo dutkan mii lea vuođđuduvvon Sámis.

Gonagasa oassálastin Diehtosiidda vuođđogeađggi bidjamis lei Sámi allaskuvlii erenoamáš mearkkašahtti. Dat čájehii ahte sámi alit oahpu ja dutkama ovddideapmi adnojuvvui dehálažžan. Dat movttiidahttá min ain joatkit barggu, vai maiddái boahttevaš buolvvat besset oahppat, dutkat ja ovddidit sámi máhtu sámegillii Sámis.

Go Gonagas Harald fas galledii Diehtosiidda jagis 2021 Lappekodisilla Sámi arkiivii addima oktavuođas, beasai son oaidnit dan ovdáneami maid son lei namuhan juo vuođđogeađggi bidjama oktavuođas. Sámi oahpahusa gárdin lei válmmas, ja Sámi allaskuvla lei ovdánan alit oahpu ja dutkama institušuvdnan mas sámegiella, sámi máhttu ja sámi servodat leat vuođđun.

Rievdadeaddji áiggit  ja stuora rievdamat

Sámegiela nannen ja ealáskahttin lea fáddá maid Gonagas lea deattuhan. Maŋemusat diibmá, 10. Sámedikki rahpamis, celkkii son ahte okta soabadanbarggu vuoruhemiin lea nannet sámegielaid.

Son celkkii ahte lea buorre go ollugat válljejit váldit ruovttoluotta iežaset giela, ja ahte sámegielaid boahtteáigi sorjá das ahte sámi mánát ja nuorat ohppet sámegiela.

Seammás rámidii son mánáidgárddiid, skuvllaid ja allaskuvllaid dan barggu ovddas maid dahket sámegielaid nannema várás.

Gonagas Haralda gonagasáiggi dáhpáhuvve stuora rievdamat sámiid ja Norgga stáhta oktavuođas. Sámi ásahusat nannejuvvo, sámi beroštumit ožžo stuorát saji almmolašvuođas, ja stáhta dáruiduhttinpolitihkka ja dan váikkuhusat dovddastuvvo eambbo ja eambbo.

Vaikko Gonagasas ii lean politihkalaš rolla, de sus lei stáhtaoaivámužžan erenoamáš symbolalaš mearkkašupmi. Iežas sániiguin, galledemiiguin ja deaivvademiiguin son čájehii dohkkeheami ja árvvusatnima sámiide.

Sámi allaskuvllas muittašit Gonagas Haralda gudnevuollegašvuođain ja giitevašvuođain. Muittašit su árvvusatnima ja beroštumi sámi álbmogii, ja dan saji maid son attii sámi historjái Norgga historjjás.

Loahpas háliidat gudnejahttit Gonagas Haralda muittu Áillohačča divttain:

nu de lea dat mu eallin

dan morrašat gatnjalat váimmu čierrumat

dan ilut ja lihkut

ja ávvudeamit

dan ivttáš ja otnáš

vieljat ja oappát

mánát ja vuorrasat

dievddut ja nissonat

nu dat lea dat mu eallin

lean oassi luonddus

dan dovddan dan dieđán

biekka juoiggus biekkaid bossumis

cizáža vižardeapmi geasseijas

Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää, Ruoktu váimmus (1985).

Ráfi lehkos Gonagaslaš Majestehta Harald V muittuin.

Liv Inger Somby, rektor