Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu - geabbilis prográmma (deaivvadeamit ja neahttaoahpahus)

• Oasseáiggis, 3,5 jagi
• 180 oahppočuoggá (bachelor)
• Hárjehallamat mánáidgárddiin sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas
• Diibmoplána ja deaivvadanplána:
• Jus leat jearaldagat mat gusket oahpposajeohcamii, ohcanvuogádahkii, sisabeassangáibádusaide jna., váldde oktavuođa oahppohálddahusain, oahppohalddahus@samas.no

Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu lea profešuvdnaoahppu, mii gealbuda studeantta doaimmahit mánáidgárdeoahpaheaddjeprofešuvnna máŋggabealat ja rievdi servodagas, otná ja boahtteáiggi ođđaáigásaš mánáidgárddiin. Oahpus deattuhuvvo sámi pedagogihkka, pedagogalaš jođiheapmi ja sámi mánná otná áiggis ja boahtteáiggis. Oahppu speadjalastá mánáidgárddi beaivválaš doaimmaid, mo mánáidgárddis láhčit dili máná oahppamii, láddamii, stoahkamii, ovddasmorrašii ja buot beallásaš ahtanuššamii. 
 
Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu lea huksejuvvon servodaga máŋggabealatvuođa, máŋggagielat ja -kultuvrralaš perspektiivvain. Oahpu vuođđun leat sámi kultuvrra, sámi servodaga ja sámegielaid dilit ja historjá. Oahpus leat guovddážis sámi mánát miehtá Sámi, sámi árbevirolaš máhttu, luondduáddejupmi, sámi oahppanáddejumit ja mánáid bajásšaddan. Dehálaš oassi oahpus lea ovttasbargu mánáiguin, mánáid váhnemiiguin, bearrašiiguin ja eallilan olbmuiguin. Oahppu deattuha sámi, našunála ja eamiálbmot ja riikkaidgaskasaš dutkan- ja ovdánahttinbargguid. 

Oahpahusgiella 
Oahpahusgiella lea davvisámegiella. Jus oassi logaldallamiin lea dáro- dahje ruoŧagillii, de dat dulkojuvvo sámegillii dárbbu mielde. Jus logaldallamat leat eaŋgalasgillii, dat eai dulkojuvvo. 

Lea go mus doarvái buorre sámegiella álgit sámi oahpaheaddjeohppui?  
Don dárbbašat vuođđogelbbolašvuođa sámegielas, juogo ahte dus lea sámegiella vuosttašgiellan dahje nubbegiellan joatkkaskuvllas, dahje ahte leat lohkan sámegiela álgokurssaid ja sámegiela lohkanbadjeoahpu Sámi allaskuvllas. Don sáhtát maid ohcat sámegiella geahččaleami bokte. Golmma ja beallejage  oahpu čađahettiin don nannet ja ovdánahtát iežat sámegielmáhtu.   

Oahpahusa deaivvadeamit ja neahttaoahpahus
Oahppu lágiduvvo deaivvademiid, hárjehallanoahpahusa ja neahttaoahpahusa bokte. Juohke lohkanbajis (semesteris) leat gaskkal 4 ja 6 fysalaš deaivvadeami, mat lágiduvvojit Diehtosiiddas Guovdageainnus. Deaivvademiid ja hárjehallanoahpahusaid gaskkas lea neahttaoahpahus, neahttadeaivvadeamit ja iešheanalaš bargu.  

Deaivvadeamit čakčat 2025 leat vahkuid 35, 37, 40, 43 ja 50, ja giđđat 2026 vahkuid 2, 5, 12 ja 19 
Hárjehallan čakčat 2025 leat vahkuid 45, 46 ja 47, ja giđđat 2026 vahkuid 9 ja10,  ja 16 ja 17 

Diibmoplána sáhtát oaidnit dákko (liŋka) 

Oahppanvuogit
Mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpus lea oassálastin ja ovttasbargu guovddážis, main studeantaaktiivvalaš bargovugiin lea deaddu. Oahppu lágiduvvo geabbilis málle mielde, mii mearkkaša ahte studeantta oahppanaktivitehtat čađahuvvojit sihke neahta bokte, deaivvademiin Sámi allaskuvllas (Diehtosiiddas) ja iešheanalaš bargguin. Studeanttat ožžot bagadallama iežas profešuvdnaovdáneami ja progrešuvnna ektui oahpahusas allaskuvllas ja hárjehallamiin, ja máhcahagaid geatnegahtton bargguin. 

Prográmma huksehus ja sisdoallu
GMOA 2025 studeantajoavkku máhttoviidodatjuohkin 
Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu - geabbilis huksehusain, čađahuvvo  3,5 oahppojagi badjel. Prográmma lea juhkkojuvvon čieža lohkanbadjái. Guđa lohkanbajis leat 25 oahppočuoggá, ovtta lohkanbajis leat 30 oahppočuoggá. Oahpus leat guhtta 20 oč viidosaš fágaidrasttideaddji máhttoviidodaga, okta 15 oč máhttoviidodat, okta čiekŋudan máhttoviidodat 30 oč ja bachelorbargu 15 oč. Máhttoviidodagaid vuođđun leat iešguđet fágat mat leat čohkkehuvvon fágaidrasttideaddji fáttáide. Máhttoviidodagaid vuolggasadji lea mánáidgárdeprofešuvdna ja beaivválaš bargu. Studeanttat čađahit oahpahusa, hárjehallamiid, bargguid ja eksámeniid fágaidrasttideaddji máhttoviidodagaid bokte.   

Hárjehallan miehtá Sámi 
Hárjehallat oahpaheaddjeámmáha mánáidgárddis lea dehálaš oassi oahpus. Buot  lohkanbajiid lea hárjehallanoahpahus, oktiibuot 100 beaivvi golmma jagis. Hárjehallanoahpahusas studeantta vásiha ja geahččaladdá oahpaheaddjerolla ja mánáidgárddi árgabeaivvi ovttas mielstudeanttaiguin dahje okto. Hárjehallanoahpaheaddjit mánáidgárddiin bagadallet studeanttaid.  Hárjehallat beassá mánáidgárddiin miehtá Sámis sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas, ja sáhttá maid eará eamiálbmotguvlui vuolgit lonohallanortnegiid bokte.  Hárjehallamiin vásiha iešguđet guovlluid giella-, bajasšaddan- ja oahppandiliid, kultuvrralaš máŋggabealatvuođa, ja dovddiida riikkaid iešvuođaid ja mánáidgárdevuogádagaid.   

Lonohallan
Sámi allaskuvlla studeanttain leat buorit vejolašvuođat čađahit oanehit dahje guhkitáigge lonohallama olgoriikkas.  Lonohallamis oahpásnuvat ođđa riikkaide, kultuvrraide ja gielaide, ja beasat čiekŋudit fáttáide ja surggiide mat eai soaitte gávdnot Norggas. Lonohallan lea buorre vejolašvuohta oaidnit máilmmi ja oažžut ođđa verddiid.  Sáhtát leat lonohallamis 6 vahkus gitta 12 mánnui juohke oahppoprográmmas. Loga eambbo gosa sáhtát vuolgit lonohallamii dáppe.  Máilbmi vuordá du!  

Bargo - ja joatkkaoahppovejolašvuođat 
Sámegielat mánáidgárdeoahpaheaddjit leat earenoamáš bivnnuhat go sis lea oahppu maid mánáidgárddit miehtá Sámi ja olggobeale dárbbašit. Sámi mánáidgárddeoahpaheaddjeoahppu addá máŋggabealat gelbbolašvuođa sámi áššiid ja servodaga birra, dieđalaš ja fágalaš máhtu. Oahpusháhká máŋggabealat gelbbolašvuođa sihke gielalaččat, fágalaččat ja olmmošlaččat bargat mánáiguin, árrabajasgeassinsuorggi áššiiguin, jođihemiin, ovdánahttimiin ja dutkamiin ja muđui sámi ja eamiálbmotáššiiguin.  Oahppu addá vejolašvuođa joatkit relevánta masteroahpuin ja lohkat eará joatkkaoahpuid. 
 
Buorit stipeandavejolašvuođat  
Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpuin leat buorit stipeandavejolašvuođat.  

• Norggabeale Sámedikkis (liŋka) sáhtát oažžut gitta 50 000 NOK stipeandda jahkái, oktiibuot 250 000 NOK viđa jahkái. Sámedikki stipeanda guoská norgga-, ruota-ja suomabeale studeanttaide. 

• Norgga Stáhta Loatnakássas  sáhtát oažžut oahppoloana sihkkojuvvot 50 000 NOK go don leat geargan oahpaheaddjeoahpus. Áigemearri ohcat lea guhta mánu maŋŋel go lea geargan. Norgga stáhta loatnakássas (liŋka) ozat. 

• Jus orut Finnmárkkus ja Tromssas sáhtát oažžut sihkkojuvvot 20 proseantta iežat loanas go leat geargan oahpaheaddjeoahpus (liŋka). Sáhttá oažžut sihkkojuvvot eanemusat 30 000 NOK jahkásaččat.  

Sisabeassan 
Jus leat jearaldagat mat gusket oahpposajeohcamii, ohcanvuogádahkii, sisabeassangáibádusaide jna., váldde oktavuođa oahppohálddahusain, oahppohalddahus@samas.no 

Eanet dieđut 
Jus háliidat eanet diehitit sámi oahpaheaddjeoahpuid birra de sáhtát váldit oktavuođa: 

• Oahppojođiheddjiin Inger Ellen Eira Gaup, ingeree@samas.no  

• Mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpu prográmmajođiheddjiin Marikasan Laiti, marikaisal@samas.no 

• Allaskuvlaoahpaheaddji Anne Ingebjørg S. Eriksen, anneise@samas.no