Aktivt

Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde: Nannet sámi mánáid identitehtta ja resilienssa skuvlenintitašuvnnaid tranformašuvnna bokte

Prošeaktajođiheaddji: Ylva Jannok Nutti

Dutkit mielde prošeavttas:

  • Ylva Jannok Nutti, prošeaktajođiheaddji, bargobáhkka jođiheaddji, professor pedagogihkas: Cristin ja Orcid
  • Marikaisa Laiti, bargobáhkka jođiheaddji, vuosttašamanueansa pedagogihkas: Cristinas ja Orcid
  • Rauna Rahko-Ravantti, bargobáhkka jođiheaddji, vuosttašamanueansa pedagogihkas: Cristin ja Orcid
  • Doaktárgrádastipendiáhtta pedagogihkas TBA

Ovttasbargoguoimmit:

  • Charlotta Svonni, PhD, Postdoctoral fellow, Várrduo- Center for Sámi research, Ubmejen universitiähta
  • Valerie Shirley, PhD, Associate professor, Director of the Indigenous teacher education program, University of Arizona, USA
  • Jeremy Garcia, PhD, Associate professor, University of Arizona, USA
  • UArctic Verdde Indigenous Education Thematic Network Steering committee:
    • Sylvia Moore, Dean (Interim) & Associate Professor, School of Arctic and Subarctic Studies, Memorial University, CA
    • Beth Leonard, Research Professor, Alaska Pacific University, USA
    • Angela Lunda, Assistant Professor of Education, University of Alaska Southeast, USA
    • Sean Asiqłuq Topkok, Director Center for Cross-Cultural Studies, Indigenous Studies Graduate Programs, University of Alaska Fairbanks, USA

Oassálastti ásahusat: Ubmejen universitiähta

Prošeaktaáigodat: 1.3.2025-28.1.2029

Ruhtadeaddji: Norgga dutkanráđđi

Ruhtajuolludeapmi olles prošeaktaáigodahkii: 11,9 mill ru.

Prošeaktačilgehus

Dutkanprošeavtta Eatnama mánát ulbmilin lea gávdnat lahkonanvugiid mo transformeret ja ođđasit hábmet oahpan- ja doaibmanvugiid nannen dihte sáme mánáid identitehta ja resilienssa, ja dutkat soabadeami nationála skuvlejumi dásis, sámi- ja eamiálbmot vuoigatvuođaid ja bistevaš ovdáneami. Dutkamušas guorahallat kritihkalaččat, govvet ja analyseret sámi árrabájasgeassima ja sámeoahpahusa pedagogalaš ja didaktihkalaš geavadagaid. Dutkit ovttasbarget oahpaheaddjiiguin gávnnahandihte sámepedagogihkkii ja oahpaheaddji profešuvdnii mihtilmas geahččanguovlluid. Dutkamuš čađahuvvo skuvlaetnográfalaš metodain, muhto akšuvdnadutkamuša málle mielde prošeakta vuođđuda gulahallamii ja ovttasbargui oahpaheaddjiiguin geat barget mánáidgárddiin ja vuođđoskuvllain ja oahpaheaddjestudeanttain.

Dutkangažaldagat
  • Mii, manne ja mainna lágiin oahpaheddjiid pedagogalaš ja didaktihkalaš geavadagat leat hábmejuvvon ja ollašuhtton sámi pedagogalaš birrasis?
  • Movt hábmejuvvojit ja ođastuvvojit sámi oahpaheddjiid profešunala geavadagat doarjundihte mánáid identitehta, resilienssa, girjás diehtima vugiid  ja leahkima eatnama alde. Mainna lágiin sáhttá doarjut nuppástuhttima?
  • Mat leat sámi pedagogihka elemeanttat ja mo daid sáhttá govvidit?
  • Mo sámi ja eamiolbmot eananvuđot jurddašeapmi oidno pedagogalaš mearrádusain, rámmain ja geavadagain dál (ja ovdal), ja makkár sávaldagat leat sápmelaččain ja álgoálbmogiin boahttevaš skuvlejupmái?
  • Mo sámiid ja eamiálbmogiid soabadeapmi ja vuoigatvuođat oidnojit našuvnnalaš oahpahusrámmain?
Čoahkkáigeassu

Dutkanprošeakta  guorahallá transformašuvnna ovddideami oahpahusa ja oahppama oktavuođas ja dan mihttomearrin lea váikkuhit dasa mo oahpahus láhččojuvvo sámi mánáidgárddis, skuvllas ja oahpaheaddjeoahpus. Háliidit diehttit makkár lea  oahpahus mii doarju Sámi mánáid ovdáneami, nanne sin identitehta ja resilienssa. Ulbmil lea fátmmastit sámi kultuvrra ja váldit mielde árbevieruid ja máhtu oahpahussii, ja ráhkadit doarjjabirrasa gos mánát sáhttet čevllohallat iežaset árbbiin. Dutkan galgá maiddái ovddidit áddejumi dakko bokte ahte guorahallat mo oahppu sáhttá ovddidit soabadeami ja sámiid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid árvvusatnima ja seammás doarjut ceavzilvuođa. Oažžun dihtii oktavuođa servodahkii, de áigot dutkit oassálastit sámi mánáidgárde-, skuvla- ja oahpaheaddjeoahppobirrasiidda, áicat árgabeaivvi eallima, oassálastit ságastallamiidda ja doallat bargobájiid, vai oahppobirrasiid dárbbut ipmirduvvojit buorebut. 

Nana oktavuohta lundui lea deaŧalaš sámi kultuvrii ja ollislaš dearvvašvuhtii, ja dutkan háliida nannet dán oktavuođa seailluheami ja ealáskahttima, ja dovddasta dan mearkkašumi. Dasa lassin dutkit áigot analyseret dálá oahpahusgeavada ja politihka, nu ahte gávnnahit, mo dat fátmmasta eananvuđot pedagogihka. Dutkit reflekterejit maiddái sámi oahpaheddjiid áigumušaid boahtteáigái. Dutkanbargu lea vuođđuduvvon modellii mii movttiidahttá leat dihtomielalaš, árvvusatnit eamiálbmotkultuvrra ja giela ja buoridit oahppokvalitehta. Sámi oahpahusa nuppástuhttin duddjo searvadahtti ja oadjebas oahppanbirrasa mii dohkkeha sámi kultuvrra ja doarju mánáid ovdáneami.