Ođđasat
- Joatkkaoahput oahpaheddjiide boahtte giđa
- Sámi logut muitalit 16
- Prográmmaoahput 2025 čavčča
- Sámi allaskuvlla doavttirgrádahasat Rivdulis
- Sávvat buresboahtima oahpposuorgái
- Professor Harald Gaski vuostáiválddii Ubmi universitehta 2024 gudnedoavttirduođaštusa
- Várdduo 2023 dieđabálkkašumi geigen
- Dutkanráđđi juolludii ruđa Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde prošektii
- Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku Johan Mathis Turi WINU bálkkašumiin
- Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
Dán jagi ofelašdoaibma viiddiduvvo njealjis guđa sámi ofelažžii. Mánnodaga 1. b. cuoŋománus lea maŋemus áigemearri ohcat sámi ofelažžan oahppojahkái 2024-2025.
- Beroštupmi skuvllain oažžut sámi ofelaččaid guossái lea sturron. Olahan dihte nu ollu skuvllaid go vejolaš, lea Gieldda- ja guovlodepartemeanta viiddidan ofelašdoaimma, ja ofelašlohku lassána njealjis guđa ofelažžii čavčča rájes, dadjá sámi ofelašdoaimma seniorráđđeaddi Lena Susanne Gaup.
Son ávžžuha sámi nuoraid ohcat sámi ofelažžan, ja fuomášuhttá ahte dán jagi lea ohcanáigemearri árabut go ovddit jagiid, namalassii 1. beaivvi cuoŋománus.
Erenoamáš ja gelddolaš jahki dehálaš servodatdoaimmas
Juohke jagi sámi ofelaččat mátkkoštit miehtá Norgga ja dollet ovdanbuktimiid nuoraide sámi kultuvrra ja servodateallima birra. Dán jagaš sámi ofelaččain gerget fargga sin maŋemus mátkkoštanvahkuiguin ja gárvejit fargga eksámeniid. Sámi allaskuvla ohcá dál guhtta ođđa sámi nuora dán dehálaš ja gelddolaš doibmii
- Lea leamaš suohtas jahki gos lean oahppan olu. Mis lea erenoamáš oahppu sámi kultuvrra ja servodaga birra. Lean earret eará oahppan hupmat olu olbmuid ovddabealde, ja lean beassan mátkkoštit báikkiide gos in leat goassege leamaš ovdal, moddjá ofelaš Linn-Maggi Jannok-Joma (19 jagi) duhtavaččat.
Sámi ofelaččat gazzet oahpu Sámi allaskuvllas ovdal go álget johtit eanemusat joatkkaskuvllaide Norggas, muhto vejolaččat maid eará skuvllaide. Jus áiggut šaddan sámi ofelažžan, de fertet lea sámi nuorra gaskkal 18- 25 jagi ja dus ferte leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta. Sámi ofelaččat olahit 30 oahppočuoggá ja ožžot 220.000 ruvdnosaš stipeandda. Dasa lassin ožžot nuvttá studeantaorrunsaji go čađahit oahpahusáigodaga Guovdageainnus.
- Dát jahki sámi ofelažžan lea leamaš suohtas ja gelddolaš! Sihke oahpahusáigodat Guovdageainnus, skuvlagalledeamit ja eará vásáhusat. Dat lea jahki maid eará sajis it beasa vásihit! dadjá sámi ofelaš Per-Henning Mathisen (25 jagi).
Loga eambbo https://samiskeveivisere.no/
Sámi ofelašdoaibma
Sámi ofelašdoaibma lea ovttasbargu gaskkal Gieldda- ja guovlodepartemeantta ja Sámi allaskuvlla. Ulbmilin sámi ofelašdoaimmain lea ovddidit gulahallama gaskkal sámi nuoraid ja eará nuoraid, ja leat mielde eastadeamis čearddalaš vealaheami. Sámi ofelaččaid doaibma lea loktet máhtu sámiid ja sámi áššiid birra nuoraid gaskkas Norggas. Sin doaibma lea jurddašuvvon lassifálaldahkan oahpahussii mii oahppoplánaid mielde juo galgá leat Norgga skuvllain sámi identitehta, kultuvrra ja servodaga birra.