Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Gelbbolašvuođalokten prošeakta álggahuvvon Sámi mánáidgárddiide
Sámi allaskuvla ja Sámedikki leaba álggahan ođđa pilohtamánáidgárdeoahpu ja dutkanprošeavtta Sámi mánáidgárdepedagogihkka ođđa áiggis. Prošeakta lea oassin Sámedikki ovdánahttinprošeavttas SáMOS (Sámi mánát ođđa searvelanjain).
Sámedikkeráđđi lea SáMOS prošeavtta oktavuođas válljen njeallje ovddasmanni mánáidgárddiid man bargit leat álgán Sámi allaskuvlla Sámi pedagogihkka mánáidgárddis ohppui. Mánáidgárddit leat Suaja maanagïerte Snåases, Álttá siida AS Álttás, Vuonak mánájåroj AS Ájluovttas ja Badjemánáid beaiveruoktu AS Kárášjogas. Ulbmil lea ahte gelbbolašvuođaloktenbargu galgá ovdánahttit ja nannet sámi mánáidgárddiid ja mánáidgárdde fálaldagaid.
- Sámi allaskuvla lea guhkit áigge fállan Sámi mánáidgárddeoahpaheaddji oahpu mii ovddida ja nanne sámi sisdoalu mánáidgárddiin. Pilohtamánáidgárdeoahpu lea ovdamearka movt Sámi allaskuvla sáhttá hábmet ođđa oahppofálaldagaid sámi servvodagaid dárbbuid mielde, SáMOS-oahpu vásáhusaid vuođul lea mis vejolašvuohta hukset bistevaš oahppofálaldagaid maidda eará sámi mánáidgárddiid bargit maid sáhttet searvat, muitala Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars.
Sámediggi ja Sámi allaskuvla čáliiga 2019:s áigumuššiehtadusa SáMOS prošeavtta ja Sámi allaskuvlla ovttasbargui.
- Sámediggi ja Sámi allaskuvla leaba guovddáš sámi ásahusat ja áigumuš ovttasbargosoahpamušain lea ain joatkit nannet ovttasbarggu ja gulahallama Sámedikkiin erenoamážit áigeguovdilis oahppofálaldagaid ja gelbbolašvuođadárbbuid hárrái. Ovttasbarggu bokte oažžu Sámediggi eanet váikkuhanvejolašvuođa allaskuvlla vuoruhemiide ja doaivumis maid de Sámediggi árjjalaččat doarju Sámi allaskuvlla vai min skuvlla sajádat Sámis nannejuvvošii boahtteáiggis, dadjá allaskuvlla rektor.
SáMOS ovdaprošeakta biddjui johttui golggotmánu 1. b. 2017s ja bisti gitta njukčamánnui 31. b. 2018. Oahpu koordináhtor Anne Ingebjørg S. Eriksen leamaš mielde SáMOS prošeavtta álggaheames ja lea gealdagasas go oahpu viimmat lea álggahuvvon.
- Pilohtamánáidgárddiin ja sámi mánáidgárddiin muđui ge lea ollu máhttu ja diehtu. Lea áigi loktet ja oidnosiidahkat máhttu ja dieđu sámi mánáidgárddiin dihtomielalaš dássái ja dutkamuša bokte čalmmustahttojuvvo sámi mánáidgárddiid erenomášvuohta. Dovddan šaddá miellagiddevaš jođihit oahppu lágas ovttasbargguin dutkin ja Sámedikke Sámos prošeavttain. Jáhkán gelbbolašvuođalokten boahtá ávkin sihke sámi mánáidgárddiide, Sámi allaskuvlii ja servodahkii muđui ge, dadjá oahpu koordináhtor.