Ođđasat
- Joatkkaoahput oahpaheddjiide boahtte giđa
- Sámi logut muitalit 16
- Prográmmaoahput 2025 čavčča
- Sámi allaskuvlla doavttirgrádahasat Rivdulis
- Sávvat buresboahtima oahpposuorgái
- Professor Harald Gaski vuostáiválddii Ubmi universitehta 2024 gudnedoavttirduođaštusa
- Várdduo 2023 dieđabálkkašumi geigen
- Dutkanráđđi juolludii ruđa Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde prošektii
- Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku Johan Mathis Turi WINU bálkkašumiin
Ollu vejolašvuođat Sámi buohccidivššároahpuin Sámi allaskuvllas
Sámi buohccidivššároahpu prošeaktajođiheaddji: - Dál lea hirbmat dehálaš ahte sii geat háliidit ohcat, dárkkistit ahte sis lea lohkangelbbolašvuohta mii gáibiduvvo álgit buohccidivššárohppui. Jus ii leat, de lea dál ain áigi háhkat dan, muitala Anja Somby.
Sámi allaskuvla álggaha buohccidivššároahpu ovttas UiT Norgga árktalaš universitehtain ođđajagimánus 2021:s. Dát lea bacheloroahppu mii bistá njeallje jagi, ja oahpahusbáiki lea Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus. Oahppu lea rabas sihke Suoma-, Ruoŧa- ja Norgga bealde olbmuide.
- Livčče hui somá ja riggodahkan jus nu oallugat go vejolaš ohcet ohppui olles Sámis, dadjá prošeaktajođiheaddji.
Anja Somby muitala ahte dál lea ohcciide hirbmat dehálaš ahte dárkkistit iežaset lohkangelbbolašvuođa.
- Dál leat mii čielggadeame sisabeassangáibádusaid sámegielas. Lassin dábálaš lohkangelbbolašvuhtii, gáibida UiT Norgga árktalaš universitehta unnimusat golmmeža sihke matematihkas ja eatnigielas, čilge Anja.
Sisabeassangáibádusaid birra sáhttá lohkat eambbo dán siiddus.
Gelddolaš bargohárjehallan
Buohccidivššárstudeanttat besset maid guhkit áigge leat bargohárjehallamis, gaskal 9 ja 12 vahkku. Studeanttat ožžot láidesteddjiid sihke oahpposajis ja bargohárjehallanbáikkis. Dát oahppu sisttisdoallá 50 proseantta teoriija ja 50 proseantta bargohárjehallama, mii mearkkaša ahte hárjehallan čađahuvvo ollesáiggis ja teoriija fas oasseáiggis, gos deaivvadit oktii mánus.
- Álggos álgá hárjehallan gielddain, lagasbirrasiin. Dasto joatká ođđa hárjehallan stuorát ásahusain, nu movt buohcciviesuin. Lea maiddái vejolaš čađahit hárjehallanáiggi lonohallanstudeantan, earret eará olgoriikkas ja eará eamiálbmot guovlluin omd. Kanádas, muitala Somby.
Rájákeahtes vejolašvuođat
Oahpus oažžu lassin gelbbolašvuođa mii guoská sámi ja álgoálbmot dearvvašvuođaáššiide.
- Mus lea váibmoáššin sámegiella. Mii čađahit oahpuid sámegillii nu guhkás go vejolaš, ja dat vejolašvuohta ii leat eará oahppoásahusas, dadjá Anja.
Anja muitala maid ahte gávdnojit iešguđetlágan áddejumit ja vuogit movt gieđahallá buresveadjima, ja nu lea maiddái Sámis. Son oaidná ahte dát lea hirbmat buorre vejolašvuohta fuomášuhttit sámi dearvvašvuođa, sosiálalaš vuogádagaid ja buresveadjima.
- Dát oahppu lea dehálaš sámi servvodatovdáneapmái, nannemii ja huksemii. Sámis dárbbašit gelbbolašvuođa dearvvašvuođa- ja sosiálasurggiin maid mii ieža ráhkadit ja fállat.
Son háliida seammás maiddái movttiidahttit sámi buohccidivššáriid loktet gelbbolašvuođa ja váldit mastergráda. Son muitala ahte dát oahpu addá ollu vejolašvuođaid go lávke bargodillái. Maiddái bargat vaikko gos máilmmis.
- Sámi buohccidivššároahpu čađa rahppo maiddái akademalaš lahkoneapmi fágabirrasii. Buohccidivššároahppu ii atte dušše vejolašvuođa bargat olbmuiguin, muhto dat addá maid vejolašvuođa mannat akademiijai, fágaoahpaheaddjin, dutkin dahje vaikko váldit doavttergráda.
Son ávžžuha váldit oktavuođa suinna jus leat makkárge gažaldagat ohcciin dahje buohccidivššárfágabirrasis su e-boasta bokte Anja-Karin.Somby@samiskhs.no.