Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Sámi allaskuvlla ávvudanjahki loahpahuvvo seminárain 1989-2089
Dán vahku loahpaha Sámi allaskuvla lágidemiid mat leat leamaš 30 jagi ávvudeami oktavuođas olles 2019:s. Duorastaga ja bearjadaga lea seminára mas fáddá lea geahčadit 30 vássan jagi ja movt Sámi allaskuvla galggašii boahtteáiggis.
Alit oahppu sámegillii
Sámi allaskuvlla almmolaš rahpan dáhpáhuvai skábmamánu 1. beaivvi 1989:s. Nu ollášuvai sámiiid gaskkas guhkit áiggi sávaldat fállat sámi oahpaheaddjioahpu, ja das maŋŋil eará ge alit dási oahpuid - sámegillii sámegielat birrasis. Sierra sámi allaskuvla attii maiddái vejolašvuođa ovdánahttit fálaldagaid mat buorebut vástidit sámi servvodaga dárbbuide.
Dutkan
Sámi oahpahus ja sámi dutkan lea leamašan sihke vuođđun ja eaktun sámi allaskuvlla doibmii. Vuođđudeami rájes leat Sámi allaskuvlla fáladagat ja doaimmat mealgat viiddiduvvon. Nu lea Sámi allaskuvla searvan sámi servodaga nanusmáhttimii. Sámi dutkan lea seamma áigodagas oppalaččat sakka rievdan ja viiddiduvvon, ja dán ovdaneamis lea Sámi allaskuvla leamašan guovddažis ovttas eará ásahusaiguin.
Sámi allaskuvlla historjjá, seminára prográmma ja logaldalliid gávnnat dáppe.