Višuvdna: Čehppodat servodaga várás

Sámi allaskuvla

• lea njunuš alit dási oahppo- ja dutkanásahus Sámis ja eamiálbmot máilmmis,
• bargá ovttas sámi servodagain, erenoamážit nuoraiguin, seailluhit ja ovddidit sámegiela, árbevieruid, ealáhusaid, dieđuid ja máhtuid,
• doarju sámi servodaga ovdáneami seammaárvosažžan stuoraservodagain.

Sámi allaskuvlla árvvut

• rabas
• ođasmahtti
• dásseárvosaš
• berošteaddji
• luohtehahtti
• čohkkejeaddji

Sámi allaskuvla, nana sámi máhtto- ja diehtoguovddáš

Sámi allaskuvla (SA) lea sámegielat máhtto- ja diehtoásahus mii ásahuvvui 1989:s gokčat sámi servodaga oahppo­dárbbuid. Sámi Instituhtta, mii ceggejuvvui 1973:s sámi kulturpolitihkalaš doaimmaid boađusin Davviriikkain, laktojuvvui Sámi allaskuvlii 2005:s. Sámi servodaga dárbu iežas dutkan- ja alit­oahppoásahussii lea vuolggahan Sámi allaskuvlla ovdáneami.

SA lea eamiálbmotásahus, mii bargá ovttas sihke sámi ja eará servodagaiguin. Vuorrováikkuhus servodagain lea alla­skuvlla dovdomearka eamiálbmot­ása­hussan. Vuorrováikkuhus mearkkaša allaskuvlla ja servodaga gaskavuođa, mas nubbi oassebealli váikkuha nubbái.

Sámi allaskuvllas lea miehtá Sámi ja eamiálbmot perspektiiva oahpuin, dutkamis ja gaskkusteamis. Doaimmaid plánemis ja vuoruhemiin alla­skuvla árvvoštallá ávkki vuosttažettiin sámi servodaga ovdáneapmái ođđa áiggis iežas kulturárbbi vuođul ja seammaárvosažžan stuoraservodagain.

Sámi allaskuvla lea vuođđudeami rájes dihtomielalaččat bargan joksat dieđalaš alla­skuvlla dási. 2012:s Sámi allaskuvllas leat guokte MA-oahpu, golbma BA-­oahpu ja golbma profešuvdnaoahpu. Oahppo­surggiid gaskkas leat ee. sáme­giella, duodji, sámi oahpaheaddje­oahput, boazodoallu ja journalistihkka. Sámi kultuvra ja árbevirolaš dieđut ja máhtut leat oassin alla­skuvlla oahpuin. Strategiija-áigo­dagas SA áigu nannet ásahuvvon oahpuid. SA áigu ovddidit maiddái ođđa oahppoprográmmaid, erenoamážit MA- ja Phd-dási oahpuid, mat sihkkarastet studeanttaid stuorát rekruterenvuođu ja dorjot alla­skuvlla ulbmila šaddat dieđalaš allaskuvlan. SA dutkan- ja ovddi­dandoaimmat sihkka­rastet dieđa­laš allaskuvlla dási joksama.

Strategiija-áigodagas allaskuvla áigu nannoseappot ja beaktileappot ásahit oahpahan- ja dutkandoaimmaidis miehtá Sámi. Sámi allaskuvla lea riikka­rájáid rasttildeaddji allaskuvla. Bargit ja stu­deant­tat bohtet buot njealji riikkas gos sámit ásset ja maiddái eará riikkain. Ovttasbargu riikkarájáid rastá lea alla­skuvlla árgabeaivi oahpahusas, dutka­mis, hálddašeamis, gaskkusteamis, ja studeanttaid ja bargiid lonohallamis.

Sámegiella lea allaskuvlla doaimma guovddážis. Allaskuvla lea máŋggagielat ásahus, man váldogiellan lea davvisáme­­­­giella. Bargit ja studeanttat atnet beaiv­vá­laččat maiddái eará sámegielaid ja máŋga eanetlogu giela. Strategiija-áigo­dagas allaskuvla háliida láhčit arenaid maiddái eará go davvisámegiela geava­heapmái ja oahppamii. Sámi allaskuvla áigu nannet Sámi lohkan­guovddáža, mii bargá njálmmálaš ja čálalaš sámegiela ovddi­demiin ja lea 2012 rájes oassi allaskuvlla vuogádagas.

WINHEC dohkkehii SA eami­álbmot­­ásahussan jagi 2008. Allaskuvla lea aktiivvalaš miellahttoásahus WINHEC ja UArctic fierpmádagain ja vuoru­ha eami­álbmotovttasbarggu. SA bargá beaktilit eará ásahusaiguin riik­kaid­gaskasaš ja našunála dásis.

Norgga Máhttodepartemeanta lea alla­skuvlla váldoruhtadeaddji. Davvi­riikkaid Ministtarráđđi doarju oasi allaskuvlla dutkan­doaimmain. Dát lea árbi Sámi Insti­tuhta ovttastahttimis Sámi allaskuvllain.

Áigumušat

• Ovdánit servodaga rievdadusaid, gáibá­dusaid ja dárbbuid mielde.
• Seailluhit ja ovddidit sámi kulturárbbi.
• Čalmmustahttit allaskuvlla erenoamášvuođa eamiálbmotásahussan.
• Čatnat diehtaga ja árbedieđuid oktii.
• Dustet servodaga máhttodárbbuid oahpahusa ja dutkama bokte miehtá Sámi.
• Oččodit eambbo studeanttaid ja skuvlet eambbo áššedovdiid sámi ja eamiálbmot­servodahkii ávkin.
• Čielgasit vuoruhit fágaid ja resurssaid áiggis áigái.
• Nannet sámegiela dieđa-, oahpahus- ja hálddahusgiellan.
• Leat doarjjan stuoraservodahkii gokčat diehtodárbbuid sámiid birra.

Váldostrategiijat áigumušaid joksamii

• Ráhkadit fágagođiid guhkes ja oanehis áiggi plánaid fágalaš vuoruhemiide oahpahusas ja dutkamis.
• Nannet studeanttaid rekruterema.
• Ovddidit oahppoprográmmaid ja dutka­miid mat loktejit ásahusa dieđalaš alla­skuvlla dássái.
• Doarjut sámegiela geavaheami buot doaimmain.
• Guorahallat servodaga oahppo- ja dutkan­dárbbuid.
• Dahkat ovttasbargošiehtadusaid našunála ja olgoriikka ásahusaiguin, erenoamážit Davviriikkain ja árktalaš guovllus, válljejuvvon oahppo­fálaldagaid ja dutkandoaimmaid birra.
• Sihkkarastit ekonomalaš stivrejumi ásahusa áigumušaid ja strategiijaid olaheami ektui.
• Čielga bargiidpolitihka bokte bisuhit ja ovddidit nana fágabirrasa oahpahusas, dutkamis ja hálddašeamis.
• Ovddidit buot bargiid fágagelbbolašvuođa.
• Beaktilit plánet ásahusa resurssaid geavaheami.
• Sihkkarastit beaktilis gulahallama stáhta­eiseválddiiguin ja Sáme­dikkiiguin.

Strategalaš vuoruheamit

1.1 Erenoamáš čehppodat oahpuin

Strategiijat

• Árvvoštallat ásahusa oahpuid nanusvuođa ja čađahahttivuođa ja dan vuođul plánet ja hukset oahpuid viidásut.
• Ovddidit čehppodaga ođđa teknologalaš oahpahanvugiid geavaheamis.
• Nannet neahtta-, gáiddus- ja lávdaduvvon oahpahusa.
• Hábmet oahppofálaldagaid mat leat dehá­laččat sámi servodahkii.
• Heivehit oahppofálaldagaid riikkaid­gaska­saš studeantalonohallamii.
• Nannet ja sajáidahttit ásahussii sáme­giela álgodási oahpahusa.
• Nannet ja čalmmustahttit oahppo­kvalitehta.
• Jođihit Sámi oahpaheaddjioahpuid regiovnna ovttasbarggu Norggas.

1.2 Erenoamáš čehppo­­dat dutkamis

Strategiijat

• Sihkkarastit beaktilis dutkandoaimmaid ja buori dutkanjođiheami.
• Sihkkarastit dutkama nana čanastagaid servodahkii.
• Vuoruhit dutkama, mii nanne oahpuid.
• Movttiidahttit vuođđodutkamii.
• Nannet doavttergrádahasaid čuovvu­lahttin­vuogádaga.
• Movttiidahttit almmuhit dieđalaš ja populára­dieđalaš bargguid ja oahppo­neavvuid.
• Loktet ásahusa čálaráiddu Dieđut fágaguoibmi-árvvoštallama dássái.
• Ásahit bissovaš arenaid dutkanbohtosiid gaskkusteapmái.
• Aktiivvalaččat ovddidit sámedutkama eamiálbmotdutkama oassin.

2 Buorre biras oahppat ja bargat

Strategiijat

• Doarjut studeantabirrasa huksema.
• Čalmmustahttit studeanttaid váikkuhan­vejolašvuođaid.
• Čatnat studeanttaid dutkan- ja ovddi­dan­doaimmaide.
• Nannet bagadallama akademalaš ja árbe­virolaš vugiid bokte.
• Nannet buori diehtojuohkima siskkál­dasat ja olggosguvlui.
• Nannet gulahallama dásseárvvu ja vuhtii­váldima bokte.
• Dihtomielalaččat geavahit sosiála mediaid.
• Nannet girjerádjosa oahppama ja dutkama diehtogáldun.
• Nannet ásahusa hálddašandoaimmaid, teknologiija ja infrastruktuvrra doarjjan fágalaš produktivitehtii ja kvalitehtii.
• Oččodit bargiid ja studeanttaid miehtá Sámi.
• Hábmet ja čuovvut čielga bargiidpoli­tihka, mas rekruteren ja gelbbolašvuođa huksen ja bisuheapmi leat guovddážis.
• Nannet ovttasbarggu Sis-Finnmárkku Studeanttaid Ovttastusain.
• Ovttasbargat báikkálaš ja našunála eise­váld­diiguin studeanttaid ja bargiid orrun­sajiid ja servodatfálaldagaid dárbbuid gokčat.
• Loktet oidnosii Sámi allaskuvlla bargiid árbevirolaš máhtuid.

3 Gulahallan ja vuor­ro­váikkuhus servo­dagain

Strategiijat

• Ávkkástallat vuorrasiid ja árbečehpiid máhtuin ja dieđuiguin.
• Gaskkustit servodahkii dieđuid ásahusa doaimmaid birra.
• Nannet ovttasbarggu sámi giella-, kultur-, ealáhus- ja oahpahusguovddážiiguin miehtá Sámi.
• Buoridit gulahallama joatkkaskuvllaiguin miehtá Sámi.
• Nannet lagas gulahallama ja ovttas­barggu servodagain báikkálaš dásis miehtá Sámi.
• Lávdadit oahpahusdoaimmaid.fágalaš produktivitehtii ja kvalitehtii.
• Čielggadit vejolašvuođaid alitoahpu campu­siid cegget vuoruhuvvon báikkiide.
• Heivehit vuovdinbálvalusa doaimmaid ásahusa fágalaš vuoruhemiide.
• Vuoruhit stuoraservodagaid diehto­dárbbuid resurssaid ektui.

4 Rájáid rasttildeaddji allaskuvla

Strategiijat

• Vuoruhit allaskuvlla doaimmaid viiddi­deami miehtá Sámi.
• Ovttasbargat Davviriikkaid ja eami­álbmotguovlluid alit dási máhttoásahusaiguin, erenoamážit WINHEC olis, dutkama ja ođđa oahppoprográmmaid ovddideamis.
• Ovddidit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu studeanttaid ja bargiid lonohallamis.
• Joatkit dutkandoarjjašiehtadusa Davvi­riikkaid Ministtarráđiin ja dovddusin dahkat dan bokte ruhtaduvvon dutkan­bohtosiid.
• Dovddusin dahkat ja heivehit eami­álbmot­dutkama ja -oahpahusa ođđaseamos bohtosiid allaskuvlla doibmii.

Čuovvolahttin

Strategiijaplána galgá čuovvolahttot doaibmaplánaid, jahkeplánaid, bušeahtta­dokumeanttaid ja stivramearrádusaid bokte. Strategiijaplána stáhtusraporta galgá jahkásaččat ovddiduvvot stivrii.

Dát Strategijaplána lea dohkkehuvvon 9.12.2011 ja lea doaimmas 1.1.2012 rájes 31.12.2016 rádjái.

Sámi allaskuvlla Strategiijaplána 2012-2016:

strat-plan_v2_en_forweb.pdf