Markus Juutinen (Turku ja Oulu universitehtat) ja Taarna Valtonen (Turku, Helssega ja Oulu universitehtat)

Sääʹmǩiõl tuʹtǩǩummuš Taar beäʹlnn Nielsen ääiʹj rääʹjest / Nuortalašgiela dutkan Norgga beale Sámis Nielsena áiggiid rájes

Nuortalaččat leat davimuš Norgga, Suoma ja Ruošša álgoálbmot. Dálá Norggas leat leamaš doložiid rájes guovtti nuortalaš siidda (sijdd) guovllut: Mátta-Várjjagis lea Njauddâm sijdd davvioassi ja Báhčaveajjoga birrasiin Paččjokk sijdd davvioassi. Siiddat juhkkojuvvojedje 1828 rádjegeassimis Norgga ja Ruošša gaskkas. Buot Njauddâm sijdd ássit válljejedje šaddat Norgga riikkavuložin, muhto Paččjokk sijdd ássiin dušše oassi.

Láddelaš ja dáža ođđaássiid ja dáruiduhttima čuovvumuššan Mátta-Várjjaga nuortalaččat massigohte iežaset giela 1900-logu álggus. Nuppi máilmmisoađi maŋŋá giella hállojuvvui dušše soames bearrašiin. Njauddâm sijdd suopmana maŋimuš hálli vádjolii 1981 ja Norgga bealde orron Paččjokk sijdd suopmana maŋimus hálli 2016. Dán áigge buot nuortalašgiela hállit, geat orrot Norggas, leat fárren dohko Suoma bealde. (Rasmussen 2021.)

Dán ovdaságas leat golbma oasi. Vuosttaš oasis muitaletne nuortalašgiela dutkanhistorjjás Norgga bealde Nielsena áiggiid rájes dahjege 1800-logu loahpas dálá áigái.

Nuppi oasis Markus Juutinen muitala Njauddâm sijdd nuortalašgiela suopmana iešvuođaid birra. Giela hállit geavahedje iežaset giela lassin dávjá máŋggaid gielaid: davvisámegiela, kveanagiela ja ovdal maid ruoššagiela. Erenoamážit čielga davvisámegiela váikkuhus (fonologiijas, morfologiijas ja sátnerájus) sirre dán suopmana eará nuortalašgiela suopmaniin. (Juutinen 2019; 2023: 85‒86.)

Goalmmát oasis Taarna Valtonen muitala Norgga beale nuortalaččaid báikenammaárbbis ja dan dutkamis Norggas. Nuortalaččaid báikenammaárbbi leat dutkan hui uhccán. Lihkus Just Knud Qvigstad (1938) ja Väinö Tanner (1928) gearggaiga dokumenteret dan juo 1920‒1930-logus, go gielladilli lei vel buorre. Dattetge máŋggat boares nuortalaš báikenamat leat seilon dušše substráhttanamman dálá davvisáme-, dáro- ja suoma-/kveanagielat báikenamain.

Gáldut

Juutinen, M. 2019: Koltansaamen Näätämön murteen ja merisaamen välinen koodien sekoittuminen vuonna 1920. Puhe ja kieli 39(2). https://doi.org/10.23997/pk.75742

Juutinen, M. 2023: Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä. Oulu: Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526238357

Qvigstad, J. 1938: De lappiske stedsnavn i Finnmark og Nordland fylker (Serie B: Skrifter XXXIII). Oslo: Instituttet for sammenlignende kulturforskning.

Rasmussen, Torkel 2021: Skoltesamisk språksituasjon i Norge: Strategier og tiltak for vitalisering av språket. Kárásjohka: Sámediggi.

Tanner, Väinö 1928: Petsamon alueen paikannimiä I: Lappalaisia paikannimiä (Fennia 49:2). Helsinki: Suomen Maantieteellinen Seura.