Mikkel Rasmus Logje (Sámi allaskuvla)

Báikenamaid mearkkašupmi várppiid ja nuohttuma geahčastagas

Namaid ja appellatiivvaid erohus lea suokkardallojuvvon viehka ollu semantihkas. Gielladiehtagis lea goittotge prinsihpalaš ovttaoaivilvuohta das, ahte jus juoga adnojuvvo namman, de dalle dat ii leat appellatiiva – ja nuppe láhkái. Guovddáš erohus namas ja appellatiivvas lea daid referánsaoktavuohta; appellatiivvat klassifiserejit ja nu ovddastit luohkáid (ovdamearkka dihtii várri, johka ja várpi). Namat fasttain leat monoreferentiálat, mii mearkkaša ahte dat identifiserejit ovttaskas refereanttaid (ovdamearkka dihtii Giisavárri, Láhpojohka ja Vilgesgeađggevárpi). (gč. Sjöblom 2004: 80, 83.)

Namaid ja appellatiivvaid semantihkalaš erohussii laktása maiddái gažaldat ahte sáhttágo namain leat mearkkašupmi, ja jus sáhttá – de vejolaččat makkár. Nammadutkamušain main leat guorahallan namaid gielalaš sisdoalu, lea leamaš dakkár vuolggasadji ahte namain ii leat albma mearkkašupmi, ja ahte namma doaibmá dušše dan sajáiduvvan refererenoktavuođas (Sjöblom 2004: 81.) Kognitiiva nammadutkamis leat kritiseren dán vuolggasaji, ja dain gehččojuvvo nama mearkkašupmi viidát oktavuođas go duššefal nama gielalaš sisdoalu hárrái (gč. omd. Langendonck 2007: 84–85; Nyström 2016; Reszegi 2018). 

Dán sáhkavuoru fáddán lea báikenamaid mearkkašupmi kognitiiva giella- ja nammadutkama geahčastagas. Ulbmilin lea ságastallat báikenamaid mearkkašumi sihke nammadutkama teorehtalaš ságastallamiid vuođul ja iežan doavttergrádaprošeavtta dutkanmateriála vuođul. Doavttergrádaprošeavttas lean čohkken várpenamaid Guovdageainnu suohkanis; Lean jearahallan nuohttebivdiid iešguđet guovlluin Guovdageainnus, ja dutkanmateriálas bohtet ovdan sihke várppiid namat ja eará laktáseaddji dieđut. 

Fáddá lea relevánta erenoamážit nammadutkama teorehtalaš ságastallamiidda. Fáddá lea maiddái relevánta sámi eanangeavaheami gažaldagaide, go lea konkrehta ovdamearka das, mo sámi álbmot lea geavahan eatnamiid ja makkár oainnut laktásit geavaheapmái.

Čoavddasánit: namma, mearkkašupmi, várpi, kognitiiva nammadutkan

Gáldut

Langendonck, Willy Van 2007: Theory and Typology of Proper Names. Berlin, New York: De Gruyter Mouton.

Nyström, Staffan 2016: Chapter 3. Names and meaning. – Carole Hough (doaimm.), The Oxford Handbook of Names and Naming. Oxford: Oxford University Press. [37]–51.

Reszegi, Katalin 2018: Mental Aspects of Proper Names. – Onomastica Uralica 10. [149]–167.

Sjöblom, Paula 2004: Kognitiivinen näkökulma proprien semantiikkaan – Virittäjä 108. 80–91.