Govas oidnojit čállinleairra oassálastit gurut rávddas olgeš rávdii: Kristin Ravna A. Trium, Máret J. Hætta, Marikaisa Laiti, Maren Palismaa, Laura Kotavuopio, Aura Mari Pieski, Rauna Rahko-Ravantti, Hanna-Máret Outakoski, Annukka Hirvasvuopio ja Laila A. Nutti. 

Dán artihkkalis beasat lohkat teakstabihtáid maid Sámi allaskuvlla bargit ja doavttirgrádastudeanttat leat čállán maŋŋel sin čállinleairra mii lei Rivdolis, Anáris juste ovdalaš beassážiid. 

Teakstabihtáid sáhtát maid lohkat ođasreivve hámis dás. 

Čállinleaira fállá ráfi čállit

Čállit: PHD studeanttat Laila A. Nutti, Máret J. Hætta ja Annukka Hirvasvuopio

Midjiide geat leat PhD-kandidáhttat, de lei čállinleairra buorre vejolašvuohta bargat ráfis iežamet bargguiguin. Čađat áiggi čállimii sáhttá leat váttis gávdnat saji hohpolaš árgabeaivvis, dávjá mis leat máŋga barggu buohtalaga, muhto dát leaira dagai vejolažžan bidjat olles fuomášumi nákkosgirjji čállimii máŋgga beaivvi badjel, mii bijai duođai jođu čállinprosessii. 

Mis ledje iešguđetge ulbmilat dáinna čállinleairrain. Dehálaš ráva čállinleairras lea bidjat realisttalaš mihttomeriid maid sáhttá ollašuhttit. Lea álki háliidišgoahtit beare ollu go viimmat oažžu áiggi bargat. Sáhttá ádjánit veaháš oažžut buori bargovuoiŋŋa dahje "čállinmovtta", ja vuosttaš beaivi gollá fokusa gávdnamii ja johtuibeassamii. Danne sáhttá leat vuogas vuoruhit ovtta čielga ja čađahahtti doaimma ovdalii go máŋgga. 

Čállinleairras ledje sihke PhD-kandidáhttat ja fágabargit, beasaimet bures servvoštallat duogážiid ja fágaid rastá. Seammás vásiheame ahte fágalaš lonohallan livččii sáhttán leat vel nannoset, go ollu áigi manai lunddolaččat oktagaslaš bargguide. Dan sáhtášii buoridit boahtte čállinleirii. 

Guhkes čállinbottuid maŋŋá lei čielga dárbu vuoiŋŋastit, boagustit ja ságastallat áibbas eará áššiid birra, mii lei buorrin sosiálalaš birrasii ja attii ođđa fámu viidásit bargguide. Ovtta beaivvi mis lei "walk and talk", mii doaimmai hui bures. Doppe beasaimet digaštallat fágalaš fáttáid ja smiehttat mo viidásit bargat ja makkár ovttasbargovejolašvuođat leat.

Mii hárve deaivvadit allaskuvllas, ja go leat doppe, de bargat dávjá iežamet bargguid. Danin lei erenoamáš somá servvoštallat leairras. Diekkár arenat addet vejolašvuođa oahpásmuvvat bargoguimmiide eará láhkai go formálalaš oktavuođain. Mii leat buohkat ovtta oaivilis ahte leaira lei buorre vásáhus. Guovlu lei boaittobealde, meahcceguovllus, eaige lean makkárge muosehuhttimat, mii dagahii álkibun doallat fokusa olles beaivvi. Seammás lei buorre dássedeaddu gaskal čállinbargguid ja lihkadeami. Borramušge lei hui njálggat! 

Nuppes sáhtálii vaikko vahkku bisttit. 

Sosiála doaimmat - Dehálaš oassi leairras

Čálli: Hanna-Máret Outakoski

Čállinleairrat ja eará sullasaš deaivvadeamit maid áigge fágabargit servvostallet maiddái bargobeaivvi maŋŋá fállet erenoamáš buori vejolašvuođaid ovttastallat ja lágidit somás oktasaš doaimmaid. Diekkár doaimmain sáhttet leat máŋggat sierralágan ulbmilat mat buot nannejit min searvelanja. 
Min leairras mii leat vanahallan ovttas yoga-bottus man doalai Aura Mari Pieski. 

Čuovvovaš beaivve lei vejolašvuohta searvat hála-ja-vácce boddui man áigge oassálastit vázze (dahje čuige) ja ožžo vejolašvuođa guorahallat iežaset čállinproseassa earáiguin. Gaskavahkku mii doalaimet oktasaš «minuhttaruvvenbottu» man áigge oahpaimet moadde mávssolaš ruvventeknihka niskkiid ja hárduid várás. 

Ja juohke eahket leat dieđušge sávdnun ovttas ja servvoštallan eahkedis.  
 

Fágalaš dárbbut - Čállin lea oassi min máhttoloktemis

Čálli: Marikaisa Laiti

Rivdola čállinleairra loahpas ságastalaimet vásáhusaid, čállima, ovdánahttima ja dutkama boahttevuođa dárbbuid birra. Čállinleairrat leat jurddašuvvon čállimii ja leat dehálaččat nugo leat. 

Orui goittotge ahte livččii maiddái dárbbašlaš diehtit ja dovdat eambbo iešguđetge čállin-, ovdánahttin- ja dutkanbargguid sisdoaluid birra ja beassat siskkáldasat suokkardallat teorehtalaš ja metodologalaš geahčastagaid ja čovdosiid min dutkansurggiin. 

Dál čájehuvvui ahte mii bargat okto dahje unna jovkkožiin ja diehtit unnán nuppit nuppiideamet fáttáid, lahkonanvugiid ja ulbmiliid birra. Fágalaš ja dieđalaš ságastallan sáhtášii nannet oahpaheaddjeoahpuid goađi fágabirrasa ja čatnat min dutkamiid oktii.

Oahpaheaddjeoahpuid ja oahpahusa ovdánahttin ja dutkan gáibidit goađi oktasaš searvelanjaid main beassat oahpásmuvvat, juogadit ja sagastallat ovttas. Dutkama searvelatnja sáhtášii doaibmat dutkama, teorehtalaš jurddašeami ja práksisa  gulahallanarenan.  

Oahpaheaddjeoahpuid goađis lea dárbu ovdánahttit dutkanvuđot oahpahusa earenomážit sámi- ja eamiálbmot vuolggasajis. Goađis leat buori proseassat ja prošeavttat jođus ja vásáhusaid juohkimiin sáhtášeimmet loktet sihke dutkan- ja maiddái oahpahus- ja ovdánahttinkvalitehta.

Mis lea dárbu čoahkkanit oktasaš siskkáldas arenaide muitalit ja juogadit min dutkamušaid, muhto eat dáidde leat vel nu hárjánan dan dahkat. Leat baicce hárjánan eará oktavuođain ovdanbuktit min ovdánahttin- ja dutkandoaimmaid ja nu livččiige hui dehálaš dan maiddái goađi siskkobealde dahkat. 

Oktan mihttomearrin mis lea fátmmastit min studeanttaid mielde dieidda dutkanšiljuide. Mii dárbbašit rahkánit ovttas boahttevašáigi prošeavttaide ja lea buorre juos buohkat min fágabirrasis sáhttet leat mielde dakkár doaimmain. 

Máhcahat: Mo vel buoridit leairra

Fágabargiid árgabeaivi lea dábálaččat nu dievva buot doaimmain ja bargguin, ahte mis eai báze olus vejolašvuođat ovdánahttit fágalaš ja akademalaš ságastallamiid. Sámi ja eamiálbmotdutkama oaidninguovllus lea dehálaš ahte fágabaregit geat maiddái dutket máŋggain sierra konteavsttain ožžot buori vejolašvuođaid ságastallat ja kritihkalaččat guorahallat sámedutkamuša metodologiijaid ja teorehtalaš vuolggasajiid. 

Dán leairras mii leat de evttohan ahte leairraid áigge livččii maiddái buorre lágidit ságastallanbottuid maid áigge čállit besset muitalit iežaset dutkamušaid birra ja guorahallat ja ságastallat daidda vejolaččat laktáseaddji čuolmmaid ja hástalusaid. Čállimii berre goit várret olu áiggi ja fágalaš, metodologalaš ja teorehtalaš ságastallamiid lea dehálaš doallat jeavddálaččat ovdamearkka dihte pedagogalaš foruma oktavuođas, iige dušše ovttaskas leairraid áigge. 

Okta konkrehta evttohus čállinleairra bistevaš rutiinnaide lea dat ahte leairra álggus go oassálastit plánejit iežaset čállinulbmiliid, de livččii mávssolaš maiddái beassat jitnosit muitalit earáide maid lea jurddašan dahkat. 

Dakkár vierru sáhtášii bajidit čállininddu ja bidjat mihttomeriid čállimii maid čálli ferte čuovvut vai olaha earáid ovddas dahkkon «šiehtadusa». 

Čállinleaira berrešii maiddái bistit olles vahkku nu vai čállit sihkkarit besset plánenmuttus čállimii. 

Artihkkaliid divvun váldá áiggi Čállindoaimmat fágaguoibmeárvvoštallama maŋŋá  

Čálli: Hanna-Máret Outakoski

Seniordutkit čállet juohke jagi moanaid dieđalaš artihkkaliid oassin iežaset dutkandoaimmain. Čállinleairras leage dasto vejolaš vuodjut artihkkala vuosttaš veršuvnna čállimii, dahje, bargat nugo mun dahken dán háve go divvon, rievdadin ja buoridin čállosiid fágaguoibmeárvvoštallamis boahtá máhcahaga vuođul. 

Dát muddu akadeamalaš čállimis ii leat álo nu oidnosis dahje gullomis min ságastallamiin, muhto lea dattege hui guovddáš oassi dutkanproseassas.  

Muhtumin lean gullan iehčan bargoskihpáriin ahte sii vurdet sihke iluin ja baluin dan go čállosat máhccet fágaguoibmeárvvoštallamis. Nu lea mus maid. Vaikko livččen iehčan mielas čállán vaikko man buorre čállosa, de in goit nagot oaidnit buot daid beliid ja áššiid maid sáhtášii vel buoridit. 
Fágaguoimmit leat mávssolaččat midjiide go mii leat ovddideamen iežamet dutkama ja dutkansurggiid. 

Fágaguoimmit dárkot ja guorahallet min čállosiid nuvttá ja máŋgii iežaset astoáiggis. Ja sii dahket dan vai min čállosat buorránit. Nu ahte vaikko olmmoš muhtumin dovdá ahte lea ožžon vehá menddoges garra krithka ja máhcahaga de dat lea ovdun iige giksin midjiide. Go olmmoš lea beassan vehá «suoskat» fágaguoimmi sániid de lea dávjá nu ahte olmmoš ieš maid fuobmá ahte fágaguoimmis leat buorit fuomášumit. 

Dán čállinleairra áigge mun ledjen plánen geargat guvttiin artihkkaliin maidda ledjen ožžon máhcahaga fágaguimmiin. Vuossárgga, dalán leairra álggus geavai dattege nu ahte vel okta čálus, girjekapihttal mas lean mielčállin, bođii fáhkka mu e-postii ja gáibidii mu ollislaš fuomášumi. Ja nu mun guđđen buot eará bargguid ja álgen lohkat ja divvut dien čállosa. Čállosis lei maŋimuš máhcahanbeaivemearri juo leamašan ja danin lei oba hoahppu geargat dainna. Ja lihkus ledjen čállinleairras juste dien vahkkus nu vai lei astu bargat ráfis ja systemáhtalaččat.

Lea maiddái erenoamáš buorre dovdu geargat čállosiin ja báhcit vuordit čállinproseassa čuovvovaš muttu. Dutki čállinbarggut eai noga goassige, eai goit nu guhká go olmmoš lea mielde dutkandoaimmain. 

Lihkku buot dutkan- ja čállindoaimmaide!