Sámi allaskuvllas ledje cuoŋománu 10. beaivvi allaárvosaš doalut go min vuosttaš rektor Jan Henry Keskitalo nammaduvvui Bassi Olav ortnega riddárin vuosttáš klássas.

Jan Henry Keskitalo giitosat

Gudnejáhttojuvvon gonagaslaš majestehta gonagasa ovddasteaddji Finnmárkku ja Romssa stáhtahálddašeaddji, Sámedikki presideanta, Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Sámi allaskuvlla rektor.

Ráhkis bearaš, fuolkkit,ustibat, ovttasbargit.

Giitevašvuođain, stuora iluin, ja vuollegašvuođain vuostáiválddán Bassi Olav gudnemearkka ja diploma. 

 Mun váimmolaččat giittán gonagasa go atná mu barggu nu árvvus ja dehálažžan, ahte beasan váldit oasi gudnis mii gullá dan gudnemerkii. 

Gudnemearkka oažžuma almmuhusas čállo dat lea mu bargu álgoálbmot oahppovuogádagaiguin mii lea vuođđun ja ággan gudnemearkka ánssu joksamii. Ipmirdan dat speadjalastá barggu maid lean čađahan sihke dáppe ruovttus sámis, ja  viidát muđui eará álgoálbmogiid oahpahusdiliid ektui.

In leat goassege jurddašan, inge niegadan, mu barggu dakkáriin ahte dan bokte olahan dakkár gudni. 

Mun ferten doaivut ja luohttit ahte earát leat atnán mu barggu sámi ja álgoálbmot oahpahusáššiiguin dan mađe ávkkálažžan, go árvaledje mu evttohassan dán ánsui.  

Stuora giitu sidjiide, dat ligge mu váimmu. 

Allaskuvla lea čađat geahččalan joksat ovttasbarggu earáiguin, ovddidan dihte rájiidrasttildeaddji jurdagiid ja čovdosiid álgoálbmogiidda buorrin. Leažžá dal miehta sámi, álgoálbmogiid gaskkas miehta davviguovlluid ja muđui viidát álgoálbmot máilmmis. 

Go álgen nuorra oahpaheaddjin deike Guovdageidnui 1968 čavčča de bessen álgit bargat sámegiel álgooahpuin. Otná gussiid gaskkas leat soapmásat mu vuosttaš ohppiin, eai nu beare guhkkin eret juo ieža manname ealahahkki.  Áigi mii lea gollan 1968 rájes sisttisdoallá stuora olahusaid. Namuhan sámi oahpaheaddjeoahpu gitta masteroahpu dássái, ja máŋga, máŋga eará sámi oahppofálaldagaid mat muhtin surggiin leat juo joksan sihke master- ja doavttergrádadási. 

Dat olahusat speadjalastet duostilis, čeahpes ja áŋgiris bargiid rahčamušaid máŋggaid jagiid čađa. Lean ilus go lean beassan leahkit fárus dáin bargguin. Ferten rámiidit Sámi allaskuvlla bargoveaga buot dásiin ja surggiin sin gierdevašvuođa ovddas, ja bargonávccaid ovddas maid sii leat čájehan. Sii leat sihke vuostebiekkaid gierdan ja ovttas illudan go áššit leat čoavdašuvvan. Daid jagiid go ledjen jođiheaddjin dáppe leat báhcán buorit muitun. Ásahus ferte gávdnat čovdosiid ja geasuheaddji ortnegiid mat dorjot bargiid ja ásahusa oktasaš ulbmiliid. Dat fertejit sihke movttiidahttet ja hástalit gávdnat buoremus bálgáid ollašuhttit oktasaš ulbmiliid ja árvvuid. 

Barggu ulbmilin allaskuvlla bokte lea leamaš searvat láhčimis dili vai sámi álbmogii ollašuvašii  vejolašvuohta sihkkarastit ja ovddidit giela, kultuvrra ja servodateallima. Allaskuvllas leat mii álohii geahččalan čuovvut ja gilvit maiddai dáid prinsihpaid ovttasbarggu bokte earáiguin. Dása gullá maid doarjut álgoálbmogiid rivttiid, iešmearridanprinsihpaid ja ovttaárvosašvuođa joksama álit oahpahusa bokte. 

Lean beassan searvat barguide máŋga sámi oahppo- ja almmolaš bálvalusásahusa  čovdosiid cegget. Vuos oahppofálaldagaid Álttá oahpaheaddjeskuvllas ja maŋŋil Álttá oahpaheaddjeskuvllas, dasto Sámi oahpahusráđis sihke fágabargiin ja maŋŋil ráđi jođiheaddjin.  Bessen earáiguin ovttas plánet ja álggahit Sámi allaskuvlla, ja jođihit dáppe máŋga jagiid čađa máŋggalágan čovdosiid, mat dal leat sajáiduvvan fásta ortnegiin dego Sámi erenoamášpedagogalaš doarjalus ja  Sámi lohkanguovddáš. 

Sámi allaskuvla ovddas serven Máilmmi álgoálbmogiid alit oahpahusa ovttastumi, WINHEC, bargguide, vuos akrediterema stivrras 2005-08 ja dasto jođiheaddjin 2008-2011. WINHEC vuođđu lea dábálaš miellahttosearvan. Doppe sáhttá ohcat álgoálbmot dohkálašvuođa dahje akkrediterema   árvvoštallama. Sámi allaskuvla jovssai dán 2008 ja ain juohke viđat jagi galgá ođđasit duođaštit dohkálašvuođa. Mis lei WINHEC čállingoddi dáppe 2008-2011. Máŋgasat dieid áiggiid mielbargit leat dáppe odne. Giitu didjiide buori barggu ovddas. Jotken vel WINHEC akrediterema stivrras vaikko 2013 mannen ealaháhkkii.

Maŋŋil  álggahuvvui WINHEC siskkobealde akkrediterejuvvon allaskuvllaid- ja universitehtaid ovttasbarggu WINU. Gárten jođihit čielggadanbarggu 2011-2013, ja ledjen veahkkejođiheaddji 2013-2015 ja maŋŋil ovttasbarggu jođiheaddji áigodagas 2015-2018.. Giitu Sámi allaskuvlii ja WINHEC ja WINU miellahtuide go lehpet munnje čájehan luohttámuša.

Lean beassan máŋga jagi searvat Árktalaš universitehta ( ÁU) (UArctic) stivrabargui 2002-2010  ja maŋŋil 2010-2013 ovddasvástidit álgoálbmotáššiid ÁU presidentii Lars Kullerudii veahkkin. Doaibma doalvvui min máŋggaid davviguovlluid máilmmičiegaid.  Giitu Lars ovttasbarggu ovddas! Ja giitu ÁU stivrii go čájehii luohttámuša mu bargguide.

Mus ii livččii leamaš vejolaš searvat dáidda bargguide jus ii livččii leamaš bearaš ruovttus mii dohkkehii mu oassálastima buot dáidda bargguide. Lean ilus go sii leat leamaš gierdevaččat ja dohkkehan váldit badjelasaset noađi bajásdoallat ruovttu daid áiggiid go ledjen jođus. Mu buorre eamit Elle Máret doarjjui juohke ládje ja mánát maid. Lean giitevaš ja vuollegaš sin rahčamušaid ektui. Elle Máret ii beasa minguin ávvudit, buozalmasvuođa geažil. Muhto dieđan son lei rámis go ieš oaččui gonagasa gudnebálkkašumi jagis 2008.

Giitu gonagassii gudnemearkka ovddas, dat addá movttiidahttá vel geahččalit searvat soames bargguide, ja sávan dat movttiidahttá earáid searvat.

Giitu buohkaide!

Rektor Liv Inger Somby sárdni. 

Dát lea nu erenoamáš stuorra dáhpáhus ja sávan hui ollu lihku Jan Henry Keskitaloi. Dál lea dutnje geigejuvvon dat alimus ánsu,  Norgga Bassi (St,) Olava ortnega vuosttaš luohká Riddárin. Ollu giitu stáhtahálddašeaddjái Runar Sjåstadii. 

Keskitalo fágalaš ja ásahusaid pionerabargu ja jođiheapmi das lea buorit bohtosat,  mo dálá áiggis leat nagodan ovdánahttit sámi oahppoásahusaid.  Dás lea Keskitalo nagodan ovttastahttit internationála fágalaš oahppopolitihkalaš ovttasbarggu, mas sámi máhtolašvuohta lea vuođđun. Konkrehta jurdagat ja bohtosat leat šaddan bistevažžan.

Oalle árrat, jagis 1975 ja máŋggaid jagiid de lei Keskitalo miellahttun The International Steering Committee of Education in Circumpolar North. Dás lei son mielde hábmemin ođđa jurdagiid, mo ovdánahttit Árktalaš guovlluin oahpuid eamiálbmogiid eavttuiguin. 

Dán pionerabarggus de gárttai ge The International Steering Committee of Education in Circumpolar North váikkuheaddjin mo eamiálbmogiid ođđa alitoahppoásahusat álggahuvvoje Canadas, USAs, Skandinavias ja Kalaallit Nunanatas.

Odne dás lea vuogas muittašit dahje muittuhit dan barggu man Keskitalo dagai dalle 1975s. . Dát dáhpáhuvve 16 jagi ovdalgo sámegiella šattai virggálaš giellan Norggas. 14 jagi ovdalgo Sámediggi ásahuvvui ja 4 jagi ovdalgo Kalaallit Nunaat oaččui ruovttustivrra. 

Dát lea duođaštussan man árrat Keskitalo lei ovdánahttimin áigumušaid mat maŋŋil ollašuvve, ja mo nagodii Árktalaš eamiálbmogiid  rámmaeavttuid rievdadit.

 Go ođđa sámi oahppoásahusat ásahuvvoje, de lei Keskitalos guovddáš doaibma. Son lea iežas ámmáhiin leamaš mielde ásahusaid ollašuhttimis. 1977s go Sámi oahpahusráđđi álggahuvvui, de virgáduvvui  Keskitalo konsuleantan. 

Go sámi ossodaga ásahedje Álttá oahpaheaddjeallaskuvllas, de válljejuvvui Keskitalo vuosttaš jođiheaddji. 

Loahpas 1980-logus de jođihii Keskitalo guorahallama ásahit sierra allaskuvlla.  Nu šattai duohtan jagis 1989s, go Sámi allaskuvla ásahuvvui, seamma jagi go Sámediggi rahppui. Jan Henry Keskitalo lei vuosttaš rektor ja sus lei dát virgi gitta 1996 rájaid. Dán čieža jagis hábmejedje dalá jođiheaddjit ja bargit nana fágalaš ja strategalaš buori vuođu mii dál lea dán ásahusas. 

 Dan áiggis go lei rektorin, de bohte ođđa politihkalaš áiggit. Ruošša rádjá rahppui.  Nu šattai Sámi allaskuvla miehtá Sámi ásahussan, Guoládagas boahtigohte studeanttat. Ovdánahttit «Miehtá Sámi» perspektiivvaid šattai dehálažžan ja Keskitalo lei guovddážis dás.   

Sámi fágalaš, strategalaš ja organisatuvrralaš oahpahusovttasbargi eará eamiálbmogiiguin máilmmis lei maid ođas, ja dás šattai Keskitalo dehálaš iežas internationála fierpmádagain. Dát internationála vuođđu lea Sámi allaskuvlla mearkan leamaš dan rájes. Keskitalo viiddidii internationála fierpmádagas nu ahte ii lean aivvefal davviguovlluin, muhto maiddai eará eamiálbmogiiguin miehtá máilmmi.

 Jagis 2002, de World Indigenous Nations Higher Education Consortium, WINHEC vuođđuduvvui. Keskitalos lei álggu rájes njunuš doaibma WINHECas ja jođihii dan 2008 gitta 2011 rádjai. Dás maid barggai erenoamáš buori barggu, ja lei čohkkejeaddjin dán organisašuvnnas. 

 Son lea nammaduvvon gudnedoavttirin WINU, World Indigenous Nations University

 Sámi allaskuvla lea ožžon stuora saji sámegielaid ovdánahttimis. Dan áiggi go Keskitalo lei rektorin, ásahuvvui davvisámegiella sihke hálddahusgiellan ja oahpahusgiella allaskuvllas, ja dasa lassin šattai sámegiellafága čielga návccastansuorgin. Ii ovttage eará almmolaš ásahusas lea dál nu čielga sámegielat profiila go Sámi allaskuvllas. Dát lea buorre muitalus sámegielat álbmogii eatnigiela dehálašvuođa ja árvvu birra, ja Sámi allaskuvla lea nannosit váikkuhan dasa ahte olbmot leat beassan oahppat giela. 

 Maŋŋil rektoráigodaga, de virgáduvvui Keskitalo vuosttaš direktevran SEAD Sámi earenoamášpedagogalaš doarjalussii ja maŋŋil de jođihišgođii Lohkanguovddáža. 

Keskitalos leat leamaš ollu guovddáš doaimmat. Stivrajođiheaddjin Sámi joatkkaskuvllas, Oahpahusráđis ja Gáldus, eamiálbmogiid gelbbolašvuođaguovddážis.  Lei maiddái University of the Arctic várrepresideanta.

Jan Henry Keskitalo lea 1970-logu rájes leamaš guovddážis barggus ahte hábmet buori oahpahusvuogádagaid eamiálbmogiidda. Son lea leamaš njunnošis dán barggus sihke fágaolmmožin internationála dásis ja ásahusceggejeaddjin - sihke sámi nationála dásis. Norggas ja Sámis lea son eahpitkeahttá leamaš guovddáš olmmožin dán suorggis.

Dehálaš sámi ásahusat maid Jan Henry Keskitalo lea leamaš mielde álggaheame ja ovdánahttime dahket guhkes ja nanu ráiddu. Ja go diehtit ahte čađat lea leamaš pionerabargu, oalle unnán lea leamaš dahkkon ovdal man ala sáhtii hukset viidásit, de áddet ahte man dehálaš barggu lea bargan. Su barggus lea nu stuora árvu sámi servodagaide. Ollu, ollu giitu Jan Henry – odne mii illudit,  rámidit ja ávvudit du.