Ođđasat
- Joatkkaoahput oahpaheddjiide boahtte giđa
- Sámi logut muitalit 16
- Prográmmaoahput 2025 čavčča
- Sámi allaskuvlla doavttirgrádahasat Rivdulis
- Sávvat buresboahtima oahpposuorgái
- Professor Harald Gaski vuostáiválddii Ubmi universitehta 2024 gudnedoavttirduođaštusa
- Várdduo 2023 dieđabálkkašumi geigen
- Dutkanráđđi juolludii ruđa Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde prošektii
- Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku Johan Mathis Turi WINU bálkkašumiin
čakčamánu 07. beaivi 2018
Sivdnideamis nákkáhallá
Sivdnideapmi – Oassin stuorit oktavuođas dálá oskkueallimis Sámis.
Allaskuvlalektor Lovisa Mienna Sjöberg lea guhkes áiggi bargan oahpaheaddjin Sámi allaskuvllas, oahppofálaldagain main lea osku, etihkka ja eallinoaidnu fáddán.
Go girjjálašvuođas oinnii váilevašvuođa, dasa mii guoská movt galgá oahpahit iešguđet osiid birra, dálá oskkueallimis Sámis de fuobmái dan fáttás dutkat.
– Dávjá bohtet sivdnideapmi ja sullasaš árgabeaivválaš ságat ovdan oahpahettiin ja muđui. Dalle jurddahišgohten hábmet prošeavtta mas diet lea fáddán, dadjá Mienna Sjöberg.
Son lea iežas nákkosgirjjis gávnnahan ahte sivdnideapmi lea oassin stuorit oktavuođas masa gullet ollu bealit eallimis. Lea sáhka das nugo makkárin olmmoš lea sivdniduvvon ja movt buoremusat berret leat oassin sivdnádusas go galgat meannudit ja gulahallat birrasiin mas eallit.
– Go sivdnidit iešguđetlágán diliin, de sáhttá dat čilgejuvvot leat vuollegašvuohtan, iežas ovddasvástádusa muittuhussan ja rádjin, ja giitevašvuohtan dan ovddas maid sivdnádus addá midjiide, muitala Mienna Sjöberg.
Sivdnidit lea vuoiŋŋalaš vierru.
Sátni sivdnidit sisttisdoallá mearkkašumiid mat leat nuppi dáfus sánis sárrat ja nuppi dáfus sánis buressivdnidit. Dát vierru gávdno miehtá Sámi ja doalahuvvo ollu iešguđetlágán dilálašvuođain. Mienna Sjöberg dutkamuš čájeha ahte dan sáhttá juohkehaš dahkat, dat ii lea čadnon dasa leat go dievdo- vai nissonolmmoš, ii ahkái, iige dasa ahte galget leat sierralágán attáldagat. Dávjjimusat dahkko dainna lágiin ahte cealká dahje dušše jurddaša sániid. Muhtomin sáhttet dasa gullat smávit meanut, nugo ahte russe iežas dahje muhtuma/juoidá, dahje eará dagut mat gullet daidda sániide maid jurddaša dahje cealká.
– Sivdnideapmi lea dahku mii gullá árgabeaivái, dadjá Lovisa Mienna Sjöberg. Sáhttá leat vuohki rohkadallat eahkedis, ovdal ja maŋŋel borramuša, go vuolgá mátkkoštit dahje go áiggošii soabadit eatnamiiguin ja dohko gulli sivdnádusaiguin. Dávjá gullá dasa golmmaoktalašvuohta ja risttalaš Ipmil, muhto ii álot. Sivdnidit lea vuohki atnit vuollegašvuođa ja giitevašvuođa seammás go muittus atná iežas ovddasvástádusa ja soabalaš eallima earáiguin.
– Analyseret sivdnidanvugiid ja guorahallat sivdnideami jurddavugiid, lean veahkkin geavahan teavsttaid mat leat čállon Sámis maŋemus čuohtejagi, muitala Mienna Sjöberg. Oassi dáin teavsttain eai leat ovdal guorahallojuvvon dutkamiid olis.
Eará go doavttergráda barggut ja oahpaheaddjin Sámi allaskuvllas, Lovisa Mienna Sjöberg ja professor Jon Todal leaba čállime biografiija Edvard Masoni birra. Masoni lei sápmelaš riegádan Muoffis, guhte lei vázzán teologalaš oahpu ja barggai miššonearan. Son lei miššonearan Kiinnás guhkit áiggi, muhto searvvai maid sámepolitihkalaš bargguide álggus 1900-jagiid.
– Mun illudan bargagoahtit ođđa prošeavttaiguin, dadjá Lovisa Mienna Sjøberg.
Rabas doalut
Bearjadaga čakčamánu 14. beaivvi Mienna Sjöberg bealušta iežas nákkosgirjji teologiijas Diehtosiidda Sáhkaskáiddis.
Doavttirgrádadutkamuša namma:
"Att leva i ständig välsignelse – en studie av sivdnidit som religiös praxis "
- Geahččalanlogaldallan dii. 10:15-11:00 - «Redegjør for hvordan samisk kildemateriale kan bidra til utviklingen av indigenous methodology og til en samisk urfolksteologi.»
- Nákkáhallan dii. 12:00-15:00 - Diehtosiidda Sáhkaskáiddis, Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus dii. 12:00 - 15:00.