Ođđasat
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
- Studeantačálus 2: “Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?”
- Studeantačálus: Don it leat beare boaris mánáidgárddis bargat
- Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide
Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars lea válljejuvvon UHR Samisk ođđa jođiheaddjin
Lea vuosttaš geardde go Sámi allaskuvla jođiha UHR Samisk. Laila Susanne Vars álggii UHR Samisk jođiheaddjin čakčamánus 2019, ja galgá leat doaimmas gitta čakčamánnui 2021. Nubbinjođiheaddjin válljejuvvui Sonni Olsen gii lea dekána UiT Norgga Árktalaš Universitehtas. Sámi allaskuvllas leat guokte láhtu UHR Samisk:as, prorektor Ylva Jannok Nutti lea allaskuvlla nubbi láhttu.
Fágastrategalaš oassi UHR vuogádagas
UHR Samisk lea fágastrategalaš oassi Universitehta ja allaskuvlaráđi vuogádagas ja das leat láhtut Nuortauniversitehtas, UiT Norgga Árktalaš Universitehtas ja vel Sámi allaskuvllas. Sámedikkis, Máhttodepartemeanttas, Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanttas ja Norgga Dutkanráđis lea áicistáhtus UHR Samisk čoahkkimiin. UHR Samisk doaibma ásahuvvui 2014 ja lea oassin Butenschøn-lávdegotti evttohusaid čuovvoleamis.
Dárbu nannet ovttasbarggu
Rektor Laila Susanne Vars lohká UHR Samisk doaimma dehálažžan nannen dihte ovttasbarggu gaskkal alit oahppo- ja dutkanásahusaid geain leat sámi oahput ja sámi dutkan. Su jođihanáigodagas galgá UHR ođasmahttit iežas doaibmaplána.
- Lea dárbu ságastallat mot sáhttit nannet min golmma ásahusa ovttasbarggu buorrin sápmelaččaide ja sámi servodagaide. Muhto mun háliidivččen maid ahte Sámi allaskuvla, UiT ja Nuorta Universitehta nannejit ovttasbarggu eará álgoálbmotuniversitehtaiguin birra máilmmi vai mii sihkkarastit ain alla dási min oahppofálaldagain ja dutkamis, dadjá Vars.
Dehálaš gulahallat sámi servvodagaiguin
Sámi allaskuvlla rektor oaidná maid dehálažžan ahte lea gulahallan sámi servvodagaiguin, eiseválddiiguin ja iešguđet máhttobirrasiiguin vai leat dieđut makkár dárbbut leat iešguđet servodatsurggiin.
- Mis lea oktasaš hástalussan mot mii galgat lasihit studeantaloguid sámegielat oahppofálaldagain ja sihkkarastet ahte studeanttat čađahit oahpuideaset. Mis leat ain beare unnán studeanttat oahpaheaddjeoahpuin, ja mii fertet gávdnat vuogi mot oahpaheaddjioahpuid dahkat eanet geasuheaddjin, dadjá Vars.
Sámi mánáid vuoigatvuođaid váldit vuhtii
Riikarevišuvnna varas raporta sámi mánáid oahppodili birra maid čielgasit hástala oahppoásahusaid vel beaktileappot bargat vai lassánivčče sámegieloahpaheaddjit ja oahpponeavvut. Riikarevišuvnna cuiggodeamit leat duođalaččat ja dás fertejit sihke guovddáš eiseválddit ja Sámedikkit árvvoštallat stuorit rievdadusaid oahpahuspolitihkas vai sámi mánáid vuoigatvuođat eai rihkkojuvvo.
Sámi allaskuvlii eanet ovddasvástádus buot sámi giellaguovlluin
Sámi allaskuvla lea gearggus váldit eanet ovddasvástádusa ovdamearkka dihte sámi oahpaheaddjeoahpuid nannema ja sámegielat oahpponeavvuid ja oahpponeavvopedagogihka hárrái.
Dat eaktuda earret eará ahte dálá oahpponeavvoportála Ovttas.no ja Sámi lohkanguovddáš mat gullet Sámi allaskuvlla vuollái, oččošedje arvat buoret vejolašvuođaid fállat dárbbašlaš bálvalusaid buot sámi giellaguovlluin.
- Sámi allaskuvlla bealis oainnán ahte Sámi lohkanguovddáža nannen čoavddášii olu čuolmmaid maidda raporta čujuha. Allaskuvla lea gearggus dutkama bokte veahkkin eiseválddiide buktit vástádusaid makkár rievdadusat galggaše vai sámi mánáid oahpahusvuoigatvuođat ollašuvaše, dadjá rektor Laila Susanne Vars .
Ođđa doaibmaplána guovvamánu čoahkkimis
Boahtte UHR Samisk čoahkkin lea Sámi allaskuvllas Guovdageainnus guovvamánu 26.-27. beivviid 2020. De galgá UHR Samisk earet eará gieđahallat ođđa doaibmaplána. Riikarevišuvnna raportta bohtosat leat maid áššin UHR-Samisk guovvamánu čoahkkimis.