Ođđasat
- Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu addá ođđa bargovejolašvuođaid
- Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagas
- Lihkku beivviin!
- Sámi allaskuvllas lea girjás ja miellagiddevaš prográmma Sámi vahkkus
- Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab
- Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
- Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
Sámi allaskuvla Giela-, duoji ja servodatdiehtaga(GDS) goahti bargágoahtá lagabui ovttas Kunstakademietin. GDS goađi duodjesuorgi lea leamaš guossis Kunstakademietis gos leat geahčadan mo nannet ovttasbarggu. Allaskuvllas lea ovttasbargošiehtadus Kunstakademietin.
- Ovttasbargu boahtá njuolgut ávkin min studeanttaide go sii e.e. besset čuovvut logaldallamiid maid Kunstakademiet fállá. Áiggi mielde sáhttit háliidat fállat lonohallanvejolašvuođai maiddái, lohká veahkkegoahtejođiheaddji Lájlá Helene Eira.
Ovttasbargu mihttun lea fállat hospiterenvejolašvuođaid studeanttaide ja bargiide, lonohallat fágagelbbolašvuođa, láhččet dili oahppomátkkiide, bargobájide, semináraide ja muđui ovttasbargu lanjaid ja rusttegiid geavaheamis.
Govas leat gurot bealde vuollin:Inga Elisa Påve Idivuoma, Lájlá Helene Eira
Gurotbealde badjin:Instituttleder Kunstaakademiet Julie Leding, Maaret Magga, professor i kunsthistorie Hanne Hammer Stien, førsteamanuensis i landskapsarkitektur Kjerstin Elisabeth Uhre.