Ođđasat
- Oza giđa 2025 oahpuide
- Vuosttaš PhD Sámi allaskuvlla prográmmas: Historjjálaš ovdavázzi
- Gomiha ovdagáttuid dutkamiin
- Guovttegielatiskkadeapmi čakčat 2024
- Matematihkka ja álgoálbmogat - Makkár rolla gielas ja kultuvrras lea oahpahusas?
- Bovde Sámi Instituhta 50 jagi ávvudeapmái
- Inger Marie Gaup Eira joatká jođihit fágalaš analysajoavkku
- Rabas oahpposajit vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus- oza ovdal 01.09.24!
- Oahput maidda sáhttá ohcat 01.09.24 rádjai
Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab
Movt sáhttit ovdánahttit goansta jierpmi oahpahussii ávkin maiddái sámi skuvllaide dahje sámi dearvvašvuođasuorggis? Nabai movt sáhtášii AI reaidun ja ávkin sámi servodatovdánahttimis? Die leat čuolmmat maid Sámi allaskuvllas dál lea geahčadeame go leat hutkame ođđa dutkanprošeavttaid.
Diehtojuohkinteknologiija rahpá ollu ođđa vejolašvuođaid sihke gelbbolašvuođaloktemii ja bargosajiid háhkamii mat fas ovdánahttet servodagaid. Danin lea ge dehálaš ahte mii álgit defineret maid sámi AI galgá ja máid ii galgga bargat, ja mainna lágiin lea vejolaš ovdánahttit AI Sápmái ávkin. Nie álggahii Sámi allaskuvlla guvtteš professor Lars Ailo Bongo bargobaji gos sámi AI lea fáddán.
- Mii leat dál siskkáldasat Sámi allaskuvlla dutkanbirrasis geahčadeame ja definereme masa sáhtášii sámi AI ávkkálaš, makkár prošeavttaid mii sáhttit álggahit ja geainna sáhtášeimmet ovttasbargat. Lea hui álgodásis visot dát Sámi AI bargu, muitala Bongo gii galgá jođihit sámi AI lab prošeavtta allaskuvllas.
Ovttasbargu earáiguin dehálaš
Sámi allaskuvla ohcagoahtá ovttasbargoguimmiid dutkan- ja/dahje fierpmádatprošeavttaide miehtá Sámi ja maiddái olggobealde Sámi.
- Lea lunddolaš ahte mii bargat ovttas maiddái eará eamiálbmotbirrasiiguin, go mii han leat juo Winhec-fierpmádagas mielde ja mis leat sihke seammalágán vejolašvuođat ja hástalusat, mat maid leat áibbas earálágánat go oarjemáilmmis ja stuora gielain, dadjá Sámi allaskuvlla rektor Liv Inger Somby.