Ođđa dutkanprošeakta ohcá boazosámi nuoraid geat searvvaše dutkamii

Illustrašuvdnagovva. Govven: Mai-Lis Eira

Dutkanprošeavttas galget geahčadit movt nuorat gaskal 13 ja 30 jagi, geain lea gullevašvuohta boazodollui, vásihit rasismma. Ulbmil prošeavttain lea loktet gelbbolašvuođa rasismma birra ja evttohit mearrediđolaš doaibmabijuid mat eastadit rasismma ja vaššiságaid.

- Rasismma lea duođalaš servodatváttisvuohta ja boazosámi nuorat leat suojehis dilis go šaddet vásihit ollu cielaheami ja vaššisániid. Dán prošeavtta ulbmil lea čalmmustahttit rasismma man boazosámi nuorat vásihit ja evttohit mearrediđolaš doaibmabijuid mat eastadit rasismma ja vaššiságaid, loahpaha prošeaktajođiheaddji Ketil Lenert Hansen.

Sámediggi ja Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji leat ruhtadan dutkanprošeakta. Prošeavtta boađus lea raporta, mii almmuhuvvo 2024 álggus.

Movt searvvat dutkamii?

Dutkan dahkko kvalitatiiva vuogi mielde, mas leat guokte váldooasi: i) fokusjoavkojearahallamat ja ii) individuála čiekŋudan jearahallamat. Jus searvvat joavkojearahallamii, de oassálastet fárrolaga 7-9 eará nuoraiguin. Fokusjoavkojearahallan bistá gaskal 2-2.5 diibmu, ja individuála jearahallan ges bistá diimmu. Jearahallan báddejuvvo jietnabáddenrusttegiin.

Guokte dutki čađaheaba fokusjoavkojearahallamiid, nubbi gii jearahallá ja nubbi gii fas čuovvola gažaldagaiguin. Muđui čađaha okta dutki individuála jearahallama. Ovdal jearahallama oaččut sierra joavkojearahallan bagadusa. Jearahallan čađahuvvo ságastallamin makkár vásáhusat leat rasismma ja neahttacielaheami ektui. Lea vejolaš searvat goappašat jearahallamiin.

Prošeavttas lea mihttu kártet čuovvovaččat:

• Movt boazosámi nuorat gieđahallet rasismma vásáhusaid?
• Váikkuhit go servodatlaš dilálašvuođat ja rievdamat nuoraid rasismma vásáhusaid?
• Movt lea boazosámi nuoraid skuvladilli, dahje go oassálastet astoáiggedoaimmain?
• Makkár guottut leat sis geat hálddašit almmolaš bálvalusaid?
• Gii dahje makkár joavku vuortnuha, čállá vaššiságáid ja ciellá boazosámi nuoraid?

Mii dáhpáhuvvá du dieđuiguin go prošeakta loahpahuvvo?  

Leat dušše dutkit geat barget dutkanprošeavttain geat oidnet du dieđuid. Jietnabáddi vurkejuvvo elektrovnnalaččat Sámi allaskuvlla sihkkaraston dihtor vuogádahkii, mii gáibida čoavddasáni. Go jearahallan lea čađahuvvon, de jietnabáddi čállo teakstahápmái ja báddi sihkkojuvvo. Go jearahallan lea šaddan teakstahápmái, de ii leat vejolaš identifiseret du dieđuid.

Dieđiheapmi

Dieđihanskovvi eaktodáhtolaš dutkanoasseváldiide (deaddil liŋkka dás).

Buohkat geat oassálastet, leat mielde vuorbádeamis guokte Swarovski giikana (15.000 r. árvu ovtta giikanis) ja 20 skeaŋkakoartta (500 r. árvu ovtta koarttas) bensinstašuvdnii.

Praktihkalaš dieđut

Jearahallamat čađahuvvot dárogillii, davvi-, lulli- ja/dahje julevsámegillii. Oasseváldi sáhttá sávvat guđe gillii jearahallan gálga dáhpáhuvvat. Dat lea eaktodáhtolaš searvat prošektii. Jus don válljet searvat, de sáhtát vaikko goas geassádit prošeavttas eret.

Jus dat orro miellagiddevaš, de váldde oktavuođa juogo prošeaktajođiheddjiin Ketil Lenert Hansen (ketill@samas.no, tlf. nr. 907 91 116) dahje dutkanassisteanttain Inga Anne Karen Sara (ingaaks@samas.no, tlf. nr. 784 48 480).