Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Oahpaheaddjeoahpuin ealáskahttá sámegiela
Muhtin mearrádusat leat ealli dehálaččat, ii dušše alcces muhto olles servodahkii. Oahpásnuva oahpaheaddjestudeanttain Ann Charlott Hanseniin guhte geavaha oahpus ealáskahttit sámegiela Mátta-Várjjagis.
Geahča filmmaža su birra dás.
- Mun in leat dušše sámegieloahpaheaddji, mun lean sámi oahpaheaddji. Dat mielddisbuktá ahte válddán vuhtii sámi kultuvrra, sámi árvvuid, perspektiivva ja árbevieruid, son muitala.
Ann Charlott Hansen bargá mánáidskuvlla gulahallanoahpaheaddji Mátta-Várjjagis. Seammás lohká Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5-10 ja 1-7 ceahki mastergráda Sámi allaskuvllas.
Sámi oahpaheaddjit dehálaččat
- Lea buoremus bargu mii gávdno. Go mánát ovdánit, áddejit ja máhttet dan maid oahpahan ja go moddjájit duinna, de lea dat buoremus dovdu mii gávdno, čilge Ann Charlott.
Ollu báikkiin lea váttis gávdnat sámegieloahpaheddjiid. Nu maiddái Mátta-Várjjagis. Ann Charlotte skuvllas ii gávdnon sámegielfálaldat ovdal go son álggii bargui mannan čavčča. Muhto su mielde ii čuvvon dušše sámegiella.
- Mánáid mielas lea hui somá oahppat sihke luonddugeavaheami, sámi borramušaid ja sámi gárvvuid birra, Ann Charlott muitala.
Son čilge ahte sámi pedagogihkka maid lea lohkan Sámi allaskuvllas lea stuora ávkin sámevuođa ealáskahttinbargui.
- Go álgen lohkat sámi pedagogihka de ohppen maid olu sámi kultuvrra ja árbevieruid birra eará guovlluin. Sámegiel diimmuiguin oahpahan giela ja seammás bárgidan sámi kultuvrra oahpahussii. Ii dušše sámegiel diimmuiguin, muhto eará fágaiguin maid. Ovdamearka dihte bohtet sámi árbevirolaš mihtut ja doahpagat ovdan matematihkkadiimmuin, son čilge.
Sámevuođa ealáskahttime
Dáruiduhttinproseassa časkki hui garrasit Mátta-Várjjagii, sihke sápmelaččaide ja kvenaide. Maŋemus logi jagis lea ollu aŋkke ovdánan sihke sámegiela dáfus ja maiddái oaidnu sámevuođa hárrái.
- Mun dovddan iežan sápmelažžan dáppe dal. Logi jagi áigi ii lean nu. Sámi ealáskahttinproseassa lea šaddan dehálaš fáddán dáppe. Skuvllat ja kultuvrralaš ásahusa barget hui garrasit ahte mii galgat čalmmustahttit sámevuođa dáppe Mátta-Várjjagis.
Ann Charlotte lea iežas masterbarggus dutkame Mátta-Várjjaga sámi ealáskahttinproseassa.
- Mun háliidan leat mielde fievrrideame sámevuođa viidáset, earenoamážit dain báikkiin gos lea jávkan.
Oahpahus sihke neahta ja deaivvademiid bokte
Sámi vuođđoskuvllaoahpaheaddjeoahpu mastergrádaoahppu lágiduvvo geabbilisoahppun Sámi allaskuvllas. Dat mearkkaša ahte oahppu lágiduvvo sihke deaivvademiid ja neahta bokte. Dat heive Ann Charlottii hui vuohkkasit.
- Sámi allaskuvla lea heivehan nu ahte osiid sáhtán neahta bokte čuovvut go munnje heive. Oaččun maid ollu veahki Skype ja e-poastta bokte. Dáppe ádjána Guovdageidnui badjelaš guhtta diimmu vuoddjit ja de leage hui buorre ahte sáhtán osiid čuovvut neahta bokte.
Loga eambbo Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahpuid birra dás.