Bilde av professor Johan Klemet Kalstad

Johan Klemet Kalstad. Foto: John Anders Sikku.

skábmamánu 30. beaivi 2015

– Nuppi karriearan ollejin geahčái, dadjá ođđa professor Sámis.

Johan Lemet Kalstad lea ođđa professor Sámi allaskuvllas.

Johan Lemehis lea nanu duogáš Sámi servvodateallimis, sámi ásahusain, dutkamiin ja hálddašemiin. Boahtte disdaga Sámi allaskuvla čalmmustahttá ođđa professoriid ja okta dain lea ge Johan Lemet Kalstad. Dan oktavuođas son logaldallá fáttás “Sugadit gaskal dieđamáilmmi ja álgoálbmotmáilmmi”. 

Sihke dieđamáilbmi ja álgoálbmotmáilbmi leat doahpaga ja duohtavuođat maid Johan Lemet dovdá bures. Go Johan Lemet Kalstad lei nuorra studeanta Oslo universitehtas, son beasai leat fárus pláneme Sámi Instituhtta álggaheami. Dát lei jagi 1974. Muhtun áigodaga son nuorran barggaige instituhtas. Ovdalgo Johan Lemet álggii dutkin son lei ollen bargat guovtti departemeanttas ja guovllu hálddahussan. Giđđat 1996 loahpahii son dr. grádabargguin UiT:s ja álggii Sámi Instituhttii direktevran.

– Mu áigodagas jođiheaddjin instituhtta rievdaduvvui ráinnas dutkanásahussan. Vuosttaš lei ođđasit organiseret, čállit dutkanplána ja ohcat ožžodemiin oahppan dutkiid, dadjá Johan Lemet Kalstad.

Kalstad muitala ahte go dat oasit lihkostuvve, de lihkostuvai gávdnat ruhtagálduid. Oktii buot lihkostuvai Sámi Instituhta nana dutkanásahussan. Instituhtta oaččui maiddái rámi Stuoradikkis go dat 2000-vuođđologu álggos meannudii stuorradiggedieđáhusa sámi alitoahpu ja dutkama birra. Instituhtta beasai fárrui stuorit doaimmain nugo Norgga olgoriikadepartemeantta barggus Árktalaš Ráđi ovddas, boazodoalu dili hárrái Ruoššas ja davvin muđui. Dehálaš doaimmaid leat boahtán johtui dan oktasaš barggu olis, muitala Kalstad.

Maŋil daid jagiid instituhtas Johan Lemet lei vuosttašamanueansan Álttás, dálá UiT ossodagas doppe. Sámi Instituhtta ja Sámi allaskuvla ovttastahttuide 2005, ja muhtun jagi maŋŋel časkuiga dat guokte ásahusa oktii.

Go Sámi allaskuvllas álggahuvvui boazodoalooahppu, Kalstad álggi dasa bargat jagi 2006. Son lea oahpahan boazodoallofágain, plánen ja oahpahan metodaoahpus, organisašunoahpus, servodatdieđaoahpuin ja earenomážit sámepolitihka birra Ofelaš-oahpus ja oahpaheaddjioahpus. Ovtta jagi Kalstad doaimmai servodatdieđagoađi dekánan. Maŋŋel lea moanaid jagiid leamašan fárus doaimmaheamen Sámi dieđalaš áigečállaga. Maŋemus jagiid lea almmuhan dutkanbargguid sámegillii, ja Johan Lemeha artihkkalat leat almmuhuvvon sámegillii earet go dáru- ja  eŋgelasgielaide.

– Mun lean beassan johtit earenomážit davvi guovlluin, ja lean leamaš dutkanguossin McGill universitehtas Montrealas, Kanadas ja Ilisimatusarfik universitehtas, Nuukas, Kallaalit Nunaatas/Ruonáeatnamis ja maiddái Camebridgas Englánddas, dadjá Johan Lemet Kalstad guhte lea hui movttet go professorin beassan.

– Dát professorámmát mearkkaša ahte mun iežan nuppi karriearan ollejin geahčái, seammás mearkkaša ahte mu dutkan barggut leat dohkkehuvvon bajimus dásis, dadjá Kalstad.


Sámi allaskuvlla čalmmustahttá maiddái professor Ánte Aikio ja WINU gudnedoaktára Jan Henry Keskitalo ávvudoaluin 8.12.2015.

Geahča prográmma:

PDF icon programma_08_12_15.pdf