Ođđasat
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
- Studeantačálus 2: “Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?”
- Studeantačálus: Don it leat beare boaris mánáidgárddis bargat
- Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide
Muitosánit gudneduojár Jon Ole Andersena eretvádjoleami oktavuođas
Mannan vahkus bođii midjiide diehtu ahte Sámi allaskuvlla gudneduojár Jovnna Ovllá, Jon Ole Andersen lea vádjolan. Min jurdagat leat Jovnna Ovllá lagamuččaid luhtte dál.
Giitevašvuođain muitit Jovnna Ovllá, go anii nu árvvus duoji ahte bijai searaid veahkehit sámi nuoraid beassat bargat dujiin ja maiddái váldit alit duodjeoahppu. Su buorredáhtolašvuohta lei ovdagovvan midjiide geat galggaimet huksegoahtit duoji boahtteáiggi Sámi allaskuvllas. Go Jovnna Ovllái bođii jearaldat ahte sáhttágo son mielde árvvoštallamin studeanttaid geat váldet duodjeváldofága mii lágiduvvui 1990-logu álggus Stáda hábmenoahpaheaddji skuvllas Oslos, de lei gearggus váldit dan doaimma, vaikko ieš čuoččuhii ahte iihan sus leat go 7 jagi vuođđoskuvlla oahppu. Son oinnii ahte jus mii galgat sáhttit hukset alit duodjeoahpu, de fertejit mis leat fágaolbmot geat sáhttet oahpahit doppe, ja mii oinniimet ahte leat dehálaš ahte min eallilan duojárat sáhttet leat alit oahpus fágačeahppin. Dát dáhpáhus lea darvánan velá Sámi skuvlahistorjjá girjái. Maŋŋil go mii allaskuvllas oaččuimet johtui duodjeoahpuid, de Jovnna Ovllá minge luhtte lei gearggus leat dárkkisteaddji.
Jovnna Ovllá álo juogadii, ja leat máŋggas mis geat leat galledan su ja beassan háleštit suinna, ožžon rávvagiid ja láidehusa, muhto maiddái su sáhkkiivuođa gullat mo mii nuorat buolva háliideimmet ovddidit duoji ja duodjejurddašeami. Sámi allaskuvla anii nu árvvus Jovnna Ovllá máhtu ja eallinviisodaga, ahte álggogeahčen 2000 nammadeimmet su vuosttas ja áidna gudneduojárin min ásahussii. Go mii leat allaskuvla, de mii eat beassan nammadit gudnedoaktára, de mii nammadeimmet gudneduojára, mii midjiide lei allaárvosaš namahus. Jagi 2003 lei Sámi allaskuvla verddeásahussan go Nordiskt Forum för Forskning och Utvecklingsarbete inom utbildning i slöjd (NordFo) doalai jahkásaš konferánssa, masa sullii 50 davviriikkalaš duodje- ja hábmenfágalaš allaskuvlla ja universitehta dutki ja oahpaheaddji oassálaste. Jovnna Ovllás lei sierra ja guovddáš rolla konferánssas, go mii leimmet plánen ahte oassi konferánssas galggai čađahuvvot meahcis. Son láidestit ovttas dalá Høgskolen i Telemark (dálá Universitetet i Sørøst Norge) giehtabargolektor Jostein Sandvenain duottarvázzima mas hábmen lei guovddážis. Dán vázzima ulbmil lei áddet duoji sámekultuvrras, ja váccedettiin oažžut ođđa estehtalaš vásáhusa mii boahtá ávkin hábmemii. Olles vahku šattai riggodahkan oasseváldiide, go Jovnna Ovllá lei nu vuohkkasit čilgen dutkiide oktavuođa gaskal duoji kulturárbbi ja mo dan ádden ođđa dilis ja oktavuođain, ja mo son rabas mielain guldalii maid oasseváldit oidnet mátkkis, ja sin válddii vuhtii. Midjiide allaskuvllas ge lei vuot čájehan mo gussiid vuostái váldá ja gulahallá. .
Midjiide lei mávssolaš go Jovnna Ovllá bođii guossái allaskuvlii ja searvvai min doaluide, ja maiddái go searvvai bargobájiide maid duodjeoahpuin čađaheimmet. Muitit erenoamážit 2009 čavčča go min vuosttas duodjebachelor joavku beasai searvat vahkku bargat suinna ja Riddoduottar museas/Gilišiljuin Guovdageainnus, prošeavttas njeaidit ja hukset ođđasit goađi. Ledje gávcci áŋgiris duodjestudeantta geat vahkku su litna bagadusaid mielde veahkehedje cegget goađi. Dáid studeanttaid gaskkas leat eatnašat joatkán dujiin, jogo joatkán duodjeoahpuid váldit dahje šaddan ámmátduojárin.
Giitu Jovnna Ovllá, min árjjálaš gudneduojár, go dus lei nu garra jáhkku duodjái ja alit duodjeohppui. Giitu du buorredáhtolašvuođas. Vuoiŋŋat ráfis.