Ođđasat
- KIF-lávdegoddi finai Sámi allaskuvllas
- Sámi allaskuvla bovde boahtit gullat njuolggosáddaga “Mii guldalit”
- Ruvdnaprinseassa boahtá Sámi allaskuvlii
- Ođđa vejolašvuohta ohcat čavčča oanehisáiggeoahpuide
- Olgoriikastudeanttaid oahppodivat
- Čavčča deaivvadanplána ja diibmoplána
- Innspill på åpent høringsmøte i Stortinget
- Ohcciidlohku lassánan ollu moatti jagis
- Ruvdnaprinsa ságastalai studeanttaiguin
Lihkku beivviin!
Sárdni Sámi álbmotbeaivvi. Guovvamánu 6. beaivi 2024
Rektor Liv Inger Somby
Sávan buohkaide hui ollu lihku otná beivviin. Sámi álbmotbeaivvi, dan mii ávvudat nu viidát ja iluin. Ávvudeamit leat miehtá Sámis ja ja stuorra máilmmis.
Mii leat dál deike čoahkkanan Diehtosiidii ávvudit iežamet. Diehtosiiddas lea girjás biras gos leat máŋga sámi ásahusa.
Odne lea maid vuogas gudnejahttit iežamet máttuid, sin čehppodagaid, sin rávvagiid ja strategiijaid doalahit nana sámi iešdovddu- ja mo leat don doloža rájes rahčan iežamet vuoigatvuođaid ovddas.
Garra fámolaš vieris biekkat- dahje fámut leat čuđiid jagiid viggan hávkadit ja jávkadit min giela ja kultuvrra. Nu sii nagodedje máŋgga guovllus. Dáruiduhttin buktá nu ollu bákčasiid, ain odne ge.
Sápmelaš jurista, Ingeborg Larssen, gii lea bajásšaddan Salljavađas, Siellagis lea ikte čállán kronihka skuvlla ja gielladilis ja giellaválljemis. Ingeborg lea okta sis gii ii mánnán oahppan máttuidgiela. Maŋŋil láhkaoahpu máddin, de Ingeborg isidiinnis mearrideigga fárret mánáiguin Kárášjohkii. Dát lea 21 jagi dassái, jagis 2003. Váhnemiid dáhttu lei ahte buot njealje máná ohppet ja šaddet sámegielagiin.
Ingeborg Larssen čállá nu vuohkkasit: “Ethvert norsktalende barn som begynner i Karasjok skole er en potensiell samisk bruker».
Son maid ievttá kronihkas giitá buot oahpaheddjiid geat veahkehedje mánáid oahppat giela. Dákkár giittus lea vuogas min ásahussii, dannego Sámi allaskuvla oahpaha sámeskuvllaide oahpaheddjiid ja mánáidgárddiide mánáidgárdeoahpaheddjiid. Ná mun háliidan dás ge dál iežamet studeanttaide muitalit, ahte dis lea nu ollu váikkuheapmi skuvlasisdollui ja skuvlejumis. Dii lehpet boahtteáiggi láidesteaddjit!
Odne lea maid vuogas giitit din buohkaid geat bargabehtet Sámi allaskuvllas. Din nana ja erenoamáš čehppodat lea stuorra ávkin go mii dálá áiggis bidjat buori vuođu Sápmái. Din áŋgirvuohta, leaš dal oahpahusas, dutkamis, hálddašeamis ja prošeavttaiguin, dii lehpet válljen SÁ bargobáikin ja studerenbáikin. Dá lea okta dain Sámi deháleamos ásahusain – dáppe lea nana fágalaš dássi, máŋgga suorggis.
Dáppe, Diehtosiiddas, galgá maid dutkan bidjat agenda ja dutkit olahit guhkás go almmuhit ođđa vuorddekeahtes dehálaš bohtosiid. Dáppe hásttuhat ja láddadat studeanttaid guorahallat daid váttis čuolmmaid servodaga ja vuoigatvuođadiliin.
Mus leat dát dearvvuođat sámenuoraide, - Dii lehpet ovdavázzin! Nuorat leat maŋimuš jagiid duođaštan ahte akšuneren lea váikkuheaddjin, vaikko vel ráđđehus ii doahttal Alimusrievtti duomu Fovse- áššis. Dát nuorat leat bidjan iežaset áiggi, searaid ja garra dáhttu ovdánahttit sápmelaččaid vuoigatvuođa ja birgejumi, ja sin jietna gullo guhkás.
Dát nuorat ráfálaččat, muhto vuđolaš ákkastallamiiguin, bealuštit sámi eatnamiid ja duovdagiid, ja eiseválddit bohtet otne nai muittuhuvvot mediain, ahte sámis leat ollu čoavddekeahtes áššit.
Vuogas lea muittuhit Elsa Laula Renberg sániid guovvamánu 7. beaivvi 1917s: “Vi må stå sammen, ellers går vi under”.
Sámi allaskuvllas leat dearvvuođat sámiide buot njealje riikkas, ávvudeamit leat beaivvi miehtá. Odne lea illu beaivi, erenoamážit mánáide ja nuoraide. Bearrašat ja ustibat čoahkkanit ávvodoaluin.
Otne lea maid vuogas cealkit dearvvuođaid ruoššabeale Sápmái, ahte mis lea solidaritehta singuin. Sávvat ahte miehtá Sápmi fas nanosmuvvá, go rádjá rahpasa.
Mis leat doalut olles vahkku Diehtosiiddas. Ihttin galleda girječálli ja dáiddár Synnøve Persen Diehtosiidda. Dalle go ledje Álttá- Guovdageainnu eanu dulvadeami vuosttálastimat, de lei Synnøve okta njunuš aktivisttain. Háliidan dás loahpas dinguin juogadit moadde divtta mat leat su ođđaseamos girjjis “Balvvat bullet”. Bohtet áinnas ihttin maid diibmu 12.00 oahpásmuvvat Synnøve Persenin.
Illudehpet otná beaivvi iežadet lagamusaiguin, bearrašiin ja ustibiiguin ja Sámi álbmotbeaivi lea čohkkejeaddjin, viidu jagis jahkái.