Ođđasat
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
- Joatkkaoahput oahpaheddjiide boahtte giđa
- Sámi logut muitalit 16
- Prográmmaoahput 2025 čavčča
- Sámi allaskuvlla doavttirgrádahasat Rivdulis
- Sávvat buresboahtima oahpposuorgái
- Professor Harald Gaski vuostáiválddii Ubmi universitehta 2024 gudnedoavttirduođaštusa
- Várdduo 2023 dieđabálkkašumi geigen
- Eai lean dušše guokte davvisápmelačča
Professor Johan Lemet Hætta Kalstad almmuha odne ođđa dieđuid vuosttaš sámi riikačoahkkima birra.
Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo odne ja Troandimis leat stuora ávvudoalut, Tråante 2017.
Mii ávvudit ahte lea vássán 100 jagi dan rájes go dollui dat vuosttaš riikkaviidosaš sámečoahkkin. Lea čállojuvvon olu dan vuosttaš čoahkkima birra man Elsa Laula Renberg, Brurskankena sámi nissoniid searvvis lágidii Troandimis 1917. Čállagiin boahtá ovdan ahte čoahkkimii bohte guokte davvisápmelaččat muhto dasa lea Kalstad gávdnan ođđa dieđuid.
Sámi allaskuvllas odne eahkes son muitala eambbo dan birra.
– Eaba lean dušše Kárášjohkalaš Alet Lemet/Klemet Somby ja Unjárgalaš Johan Roska boahtán davvisámis Troandimii dalle guovvamánus 1917, dadjá Johan Lemet Kalstad. Guovdageaidnulaš Mathis Johansen Hætta lei nai ollen dohko ja okta Heika Ráneš-suolus eret. Oasseváldiid dieđut vižžoje Eanandoaludepartemeanta mátkerehkegiid rehketdoalus. Alet Lemet ja Johan Roska leigga oažžun mátkegolut gokčojuvvon muhto Hætta ja Heika eaba lean. Dat lea ge sivva manne eaba leat mielde čállagiin.
Sámi allaskuvlla ávvudoaluin sáhtát eambbo gullat Johan Lemet Kalstad muitaleamen dáid áššiid birra. Mii beassat maiddái gullat Mathis Johansen Hætta luođi.
Johan Lemehis lea nanu duogáš Sámi servvodateallimis, sámi ásahusain, dutkamiin ja hálddašemiin. Son šattai Sámi allaskuvlla professorin jagi 2015.