NSI ávvudoalut
Sámi Instituhta ásaheamis lea dál gollan 50 jagi. Sámi allaskuvla, masa Sámi Instituhtta laktojuvvui 2005:s, áigu gudnejahttit ja čalmmustahttit Instituhta mávssolašvuođa sámi akademiija vuođđudeaddjin, ja lágida ávvudoaluid Guovdageainnus skábman 2024. Guovttebeaivásaš ávvudoaluin fuomášuhttit Sámi Instituhta mearkkašumi dálá sámi dutkamii. Ávvudoaluin ovdanbuktojuvvo dálá sámi dutkama dilli ja maiddái boahtteáiggi dutkandárbbut ja -áigumušat.
Skábmamánus guokte beaivvi, gaskavahkku 13.11 ja duorasdaga 14.11.2024 bovdet NSI ávvudoaluide, go ásahus lea doaibman 1974-2024. L
Doalut eai rávdnjejuvvo. Ovdanbuktimat leat sámegillii ja dulkojuvvojit eŋgelasgillii. Ovdanbuktimat ásahusaid bealis eat vuos dieđe giela, muhto dulkojuvvo sámegillii dahje eŋgelasgillii. Dasa mii máhccat ruovttoluotta go lea čielggaduvvon.
Fuomáš ahte sáhttet šaddat rievdadusat. Logaldalliin ii leat vuos tihttel iežaset ovdanbuktimiin. Loga vuolábeal prográmma eanet Sámi instituhtta birra.
- Dieđihanáigemearri lei biddjon 15.9.2024, muhto lea guhkiduvvon 01.10.24 rádjái. Seminára lea nuvttá.
- Dieđihanvejolašvuohta lea dán liŋkka bokte: https://nettskjema.no/a/nsi2024
Sáhtat maiddái sáddet eboastta postmottak@samas.no / 78 44 84 00
Prográmma duogáš jurdda
Doaluid prográmmas leat guhtta váldooasi.
Vuosttaš oassi lea geahčastat Sámi Instituhta historjái ja dutkamii mii Instituhtas dahkkui, ja dasa makkár mearkkašupmi sámegielas lea sámi dutkamii oppalaččat. Nuppi oasis bovdejuvvojit Sámi politihkalaš ásahusat – Sámiráđđi ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkit – muitalit makkár dutkandárbbuid sii oidnet Sámis. Dasto bovdejuvvojit Davviriikkaid ministtarráđđi ja Norgga Máhttodepartemeanta geat leat fásta sámi dutkama ruhtadeaddjit, muitalit makkárin oidnet iežaset mearkkašumi sámi dutkama ektui ja mo sámi dutkama ruhtadeami sáhtášii buoridit.
Nuppi beaivvi joatka dasto njealját oassi gos bivdit dálá sámi dutkanásahusaid muitalit dutkama stáhtusa ja boahtteáiggi áigumušaid birra iežaset ásahusain. Viđát oasis Sámi allaskuvla ovdanbuktá iežas dálá dutkanstáhtusa ja boahtteáiggi dutkanáigumušaid. Loahpas nuorra dutkit čájehit makkár sámi dutkan dán áigge dahkko. Sin dutkamušat leat dasto joatkka dálá áigái dan rájes go sámit ieža ceggejedje dutkanásahusa, namalassii Sámi Instituhta.
Prográmma Sámi instituhtta ávvuseminára
Gaskavahkku 13.11.2024
09:00-09:30 Álggaheapmi, rektor Liv Inger Somby
9:30–10:00 Sámi instituhta duogáš ja historjá, ovddeš NSI-ovttadatjođiheaddji Alf Isak Keskitalo
10:00–10:30 Sámi instituhtta riektedutkan, Phd Nils Johan Päiviö
10:30-11:00 Boddu. Gáffe ja šattut
11:00–11:30 Sámi instituhtta servodatdutkan, professor emeritus Johan Klemet Kalstad
11:30–12:00 Sámi instituhtta gielladuktan, Phd Nils Øivind Helander
12:00-13:00 Boddu. Boradeapmi
13:00-13:30 Sámi instituhta sámi dutkan, doseanta emerita Asta Mitkijá Balto
13:30–14:00 Politihkalaš ovddasteaddji dutkandárbbuid birra
14:00–14:15 Ruhtadeaddji 1 ovddasteaddji ovdanbuktin
14:15–14:30 Ruhtadeaddji 2 ovddasteaddji ovdanbuktin
14:30-15:00 Boddu. Gáffe ja gáhkku
15:00-16:00 Ságastallan
19:00 Ávvumállásat Sámi allaskuvlla kantiinnas
Duorasdat 14.11.2024
09:00-09:15 Álggaheapmi
09:15–09:30 Ovttasbargoásahus 1, sáhkavuorru
09:30–09:45 Ovttasbargoásahus 2, sáhkavuorru
09:45–10:00 Ovttasbargoásahus 3, sáhkavuorru
10:00-10:30 Boddu. Gáffe ja šattut
10:30–10:45 Ovttasbargoásahus 4, sáhkavuorru
10:45–11:00 Ovttasbargoásahus 5, sáhkavuorru
11:00–11:30 Sámi allaskuvlla dálá ja boahtteáiggi gielladutkan, professor Annika Pasanen
11:30-12:30 Boddu. Boradeapmi
12:30–13:00 Sámi allaskuvlla dála ja boahtteáiggi servodatdutkan, professor Nils Oskal
13:00–13:30 Sámi allaskuvla dálá ja boahtteáiggi riektedutkan
13:30–14:00 Sámi allaskuvlla dálá ja boahtteáiggi duodjedutkan, professor Gunvor Guttorm
14:00-14:30 Boddu. Gáffe ja gáhkku
14:30–15:00 "Várppiid čázevuole duovdagat", doavttergrádastudeanta Mikkel Rasmus Logje
15:00–15:30 Nuorra dutki: iežas dutkanbarggu birra, doavttergrádastudeanta Anni-Helena Ruotsala
15:30–16:00 Nuorra dutki: iežas dutkanbarggu birra, Phd Maarit Magga
16:00 Loahpaheapmi
Sámi Instituhta 50-jagiávvudoaluid fágalaš vuođustus
1920-logus evttohii sámi politihkkár, oahpaheaddji ja njunuš sámegiela ovddideaddji Per Fokstad ásahit sámi akademiija. Dan rájes ádjánii 50 jagi ovdal go Sámi Instituhtta ásahuvvui 1973:s, ja dan ruhtadeaddjin lei Davviriikkaid Ministtarráđđi. Instituhta ulbmilin lei buoridit ”sámiid dili sosiálalaččat, kultuvrralaččat, lágalaččat ja ekonomalaččat”.
Sámiid ledje dan rádjai eanas olggobeale olbmot dutkan iežaset beroštumiid vuođul, muhto Instituhta ulbmil lei ahte sámit galge ieža beassat dutkat sámi áššiid ja diliid, ja Instituhta dutkandárbbut bohciidedje sámi servodagas alddis. Sámi Instituhta guovddáš dutkansuorggit ledje servodat-, giella- ja riektedutkan, ja dutkamušaid almmuheapmái ásahuvvui máŋggadieđalaš čálaráidu Dieđut mii ain geavahuvvo sámi dutkama bohtosiid almmuheamis. Sámi Instituhta dutkan lea eahpitkeahttá huksen vuođu dálá sámi dutkamii ja alit ohppui. Dat dutkamušat mat leat almmuhuvvon sámegillii, leat dasa lassin huksen ja ovddidan sámegiela akademalaš giellan.