NSI ávvudoalut
Sámi Instituhta ásaheamis lea dál gollan 50 jagi. Sámi allaskuvla, masa Sámi Instituhtta laktojuvvui 2005:s, áigu gudnejahttit ja čalmmustahttit Instituhta mávssolašvuođa sámi akademiija vuođđudeaddjin, ja lágida ávvudoaluid Guovdageainnus skábman 2024. Guovttebeaivásaš ávvudoaluin fuomášuhttit Sámi Instituhta mearkkašumi dálá sámi dutkamii. Ávvudoaluin ovdanbuktojuvvo dálá sámi dutkama dilli ja maiddái boahtteáiggi dutkandárbbut ja -áigumušat.
Skábmamánus guokte beaivvi, gaskavahkku 13.11 ja duorasdag 14.11.24 bovdet NSI ávvudoaluide, go ásahus lea doaibman 1974-2024.
Doalut eai rávdnjejuvvo. Ovdanbuktimat leat sámegillii ja dulkojuvvojit eŋgelasgillii. Ovdanbuktimat ásahusaid bealis eat vuos dieđe giela, muhto dulkojuvvo sámegillii dahje eŋgelasgillii. Dasa mii máhccat ruovttoluotta go lea čielggaduvvon.
Fuomáš ahte sáhttet šaddat rievdadusat. Logaldalliin ii leat vuos tihttel iežaset ovdanbuktimiin. Loga vuolábeal prográmma eanet Sámi instituhtta birra.
Dieđihan vejolašvuohta lea dán liŋkka bokte: https://nettskjema.no/a/nsi2024
Sáhtat maiddái sáddet eboastta postmottak@samas.no / 78 44 84 00
Prográmma
Doaluid prográmmas leat guhtta váldooasi.
Vuosttaš oassi lea geahčastat Sámi Instituhta historjái ja dutkamii mii Instituhtas dahkkui, ja dasa makkár mearkkašupmi sámegielas lea sámi dutkamii oppalaččat. Nuppi oasis bovdejuvvojit Sámi politihkalaš ásahusat – Sámiráđđi ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkit – muitalit makkár dutkandárbbuid sii oidnet Sámis. Dasto bovdejuvvojit Davviriikkaid ministtarráđđi ja Norgga Máhttodepartemeanta geat leat fásta sámi dutkama ruhtadeaddjit, muitalit makkárin oidnet iežaset mearkkašumi sámi dutkama ektui ja mo sámi dutkama ruhtadeami sáhtášii buoridit.
Nuppi beaivvi joatka dasto njealját oassi gos bivdit dálá sámi dutkanásahusaid muitalit dutkama stáhtusa ja boahtteáiggi áigumušaid birra iežaset ásahusain. Viđát oasis Sámi allaskuvla ovdanbuktá iežas dálá dutkanstáhtusa ja boahtteáiggi dutkanáigumušaid. Loahpas nuorra dutkit čájehit makkár sámi dutkan dán áigge dahkko. Sin dutkamušat leat dasto joatkka dálá áigái dan rájes go sámit ieža ceggejedje dutkanásahusa, namalassii Sámi Instituhta.
Sámi Instituhta 50-jagiávvudoaluid fágalaš vuođustus
1920-logus evttohii sámi politihkkár, oahpaheaddji ja njunuš sámegiela ovddideaddji Per Fokstad ásahit sámi akademiija. Dan rájes ádjánii 50 jagi ovdal go Sámi Instituhtta ásahuvvui 1973:s, ja dan ruhtadeaddjin lei Davviriikkaid Ministtarráđđi. Instituhta ulbmilin lei buoridit ”sámiid dili sosiálalaččat, kultuvrralaččat, lágalaččat ja ekonomalaččat”.
Sámiid ledje dan rádjai eanas olggobeale olbmot dutkan iežaset beroštumiid vuođul, muhto Instituhta ulbmil lei ahte sámit galge ieža beassat dutkat sámi áššiid ja diliid, ja Instituhta dutkandárbbut bohciidedje sámi servodagas alddis. Sámi Instituhta guovddáš dutkansuorggit ledje servodat-, giella- ja riektedutkan, ja dutkamušaid almmuheapmái ásahuvvui máŋggadieđalaš čálaráidu Dieđut mii ain geavahuvvo sámi dutkama bohtosiid almmuheamis. Sámi Instituhta dutkan lea eahpitkeahttá huksen vuođu dálá sámi dutkamii ja alit ohppui. Dat dutkamušat mat leat almmuhuvvon sámegillii, leat dasa lassin huksen ja ovddidan sámegiela akademalaš giellan.
