Rektor Laila Susanne Vars geigii bálkkašumiid Kristine Nystadii ja Ole Henrik Maggai. Vuokko Hirvonenas ii lean vejolašvuohta searvat bálkkašumi geigejupmái. Govven: Inger Anne S. Triumf / Sámi allaskuvla.

njukčamánu 23. beaivi 2022

Circle of Honours bálkkašupmi golmma sámi dutkái

Bálkkašumi geigen lei Sámi allaskuvllas duvle, dan sivas go diibmá ii lágiduvvon fysalaš čoahkkin WINHECas. Sámi allaskuvlla rektor deattuhii dan dehálaš barggu maid sii leat doaimmahan

- Sámi allaskuvlla fágabiras dat lea evttohan ahte máilmmi eamiálbmotásahusat WINHEC fierpmádaga bokte galggašedje dán golbmasa gudnijahttit go juohke okta sis lea árjjalaččat dorjon Sámi allaskuvlla ja sámi- ja eamiálbmotakademiija ovdánahttima. Lean ilus go eará eamiálbmotásahusat dorjo dán ja nammadedje ge sin gudnemiellahttun eamiálbmogiid iežamet alitoahpu ja dutkanfierpmádahkii, dadjá Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars.

 

Vuokko Hirvonena bargu
Professor emeritus Vuokko Hirvonen lei vuosttaš gii doavttergráda disputása čađahii sámegillii, ja lea ollu dutkanartihkkaliid čállán sámegillii ja nu ovddidan sámegiela dutkangiellan. Hirvonen lea maid lokten sohkabeali ja postkoloniála perspektiivvaid sámi girjjálašvuođadutkamis. Su dutkan čájeha earret eará ahte sámi nissonolbmuid girjjálašvuođas lei mearkkašahtti dehálaš rolla etnopolitihkalaš mobiliseremis 1970-logus Sámis. Ja seammás leat sámi nissonat leamaš unnán oidnosis girjjálašvuođa oktavuođain ja muđui servodagas. Su dutkan čájeha viidodaga sihke humaniora ja servodatdiehtaga siskkobealde.

 

Ole Henrik Magga bargu
Nubbi gii oaččui bálkkašumi lei professor emeritus Ole Henrik Magga. Magga lea sámegiela, suoma-ja ugralašgielaid professor, ja lea guhkit áiggi jođihan davvisámegiela čállinvuogi bargojoavkku. Maiddái eará sámegielaid čállinvuogi ovddidanbargguid lea doaimmahan. Son lea maid earenomážit áŋgiruššan eamiálbmot politihkalaš jiena oažžut oidnosii stuoraservodagas, ja lea ge leamaš jođiheaddji Norgga Sámi Riikkasearvvis, ja lea maid guokte áigodaga leamaš Norgga Sámedikki presideanta. Son lei mielde ásaheame eamiálbmogiid  máilmmiráđi (WCIP Canadas 1976:s), ja lei miellahttu ON kulturlávdegottis ja dasto vel jođihii ON eamiálbmogiid bistevaš foruma vuosttaš áigodaga.

 

Kristine Nystad bargu
Kristine Nystad lei goalmmát gii oaččui bálkkašumi. Son lea sámi oahpahusain bargan guhkitáiggi. Álggos barggai Sámi oahpahusráđis gos váikkuhii sihke sámi oahpponeavvuid ja oahpahusvuogádaga ovdánahttimii. Nystad lea maid Sámi allaskuvlla leamaš sihke vuosttašamanueansa ja prorektor. Dan áigodagas lea earenoamážit áŋgiruššan Sámi allaskuvlla oažžut eamiálbmotásahussan. Iežas doavttirgrádabarggus lea dutkan nuoraid Guovdageainnus, ovttas riikkaidgaskasaš dutkanjoavkkus mat dutke sullasaš dutkama Alaskas, Canadas ja Sibiras. Dán dehálaš barggus lea čohkken, systematiseren ja analyseren nuoraid strategiijaid servodagain mat johtilit rivdet.

Buot golmmas ožžo bálkkašumi kategoriijas bargit geat earenoamážit leat ovddidan eamiálbmotoahpahusa.

Rektor rámis go WINHEC gudnejáhttá sámi dutkiid mat leat bargan earenomáš dehálaš barggu

- Vuokko, Ole Heandarat ja Ristiinna ánssášit dákkár gudnijahttima go sii leat sin fágalaš čehppodaga ja bargguid bokte ovddidan sámegiela dieđalaš giellan ja nannen sámi oahpahusa buot dásiin. Sii leat maid nannen Sámi allaskuvlla sajádaga eamiálbmotásahussan. Sin dutkamušat leat olahan sihke stuoraservodaga ja eará eamiálbmogiid ja leat sidjiide maid stuora ávkin. Lean giitevaš sin áŋgiruššamiid ovddas, mat vissásit bohtet ávkin boahttevaš sámi buolvvaide ja sámi gielaid seailluheamis, ja anán hui árvvus dan ahte sii buorredáhtolašvuođain dorjot ain allaskuvlla ovdánahttima,  loahpaha rektor Laila Susanne Vars.

Circle of Honour bálkkašumit ja skeaŋkkat. Govven Inger Anne S. Triumf / Sámi allaskuvla.

Mii lea Circle of Honours?

WINHEC juohká Circle of Honours bálkkašumiid olbmuide guđet leat earenomážit áŋgiruššan bargguid mat ovdánahttet WINHEC ulbmiliid ja mihtuid, nu go

  • Eamiálbmotoahpuid ja eamiálbmogiid oahpahusrivttiid dehálašvuođa atnit árvvus
  • Ovdánahttit eamiálbmogiid epistemologiijaid (jurddašeapmi, oahpaheapmi, filosofiija ja dutkan)
  • Gáhttet ja nanusmahttit eamiálbmogiid vuoiŋŋalaš osku, kultuvrraid ja gielaid alit oahpahusa bokte.

Leat njeallje kategoriija WINHECa Circle of Honours bálkkašumiin:

  • Jođiheaddjit geat jođihit eamiálbmogiid
  • Vuorrasat geain lea eamiálbmotmáhttu
  • Dutkit geat dutket eamiálbmotfáttáid
  • Bargit geat ovddidit eamiálbmotoahpahusa