Studeantta; sámegiel mástergráda, sámi allaskuvla, sámegiela ja sámi girjjalašvuođa mastergráda
februar 14. beaivi 2024

Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu addá ođđa bargovejolašvuođaid

2024 čavčča álggahuvvo fas sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu. Guovvamánu rájes lea dus vejolašvuohta ohcat masterohppui. Sámi allaskuvla lea fállan dán oahpu badjelaš logi jagi ja álggu rájes leat nuppelohkái studeantta ožžon mastergráda. Dá lea buorre fálaldat sidjiide geat háliidit bargat sámegielain iešguđet surggiin ja dásiin. Jus dus lea bachelorgráda sámegielas ja sámi girjjálašvuođas, de áinnas oza min masterohppui.

Manne válljet masteroahpu?

Sámegiela mastergráda rahpá uvssaid iešguđet fágasurggiide ja bargguide. Earret eará beasat oahpahit sihke mánáid- ja nuoraidskuvllas, joatkkaskuvllas, bargat universitehta- ja allaskuvlasuorggis, kultuvra- ja lágádussuorggis, almmolaš hálddašeamis, mediaásahusain, fitnodagain ja eará surggiin. Go válddát mastergráda, de sáhtát ohcat Sámi allaskuvlla doavttirgráda prográmmii mas bálkkáin beasat lohkat sámegiela alimus dássái. Muđui leat otná bargomárkanis mastergráda gáibádusat eanas bargguide, earenoamážit jođiheaddjebargguide.

Maid don oahpat

Mastergrádaoahppu hukse nana fágalaš vuođu bargat sámegielain ja girjjálašvuođain vuosttažettiin oahpahus- ja dutkansurggiin, muhto maiddái iešguđetlágan servodat- ja fágasurggiin, main gáibiduvvo nana sámegielgealbu ja gos girjjálašvuohta buvttaduvvo ja gaskkustuvvo. Don sáhtát čiekŋudit gillii dahje girjjálašvuhtii, dahje váldit seaguhusa dán guovtti suorggi gaskkas. 

Mihttun mastergráda prográmmas lea ahte galggat oahppat analyseret ja máhttit dieđalaččat čilget sámegiela surggiid. Loahppaeksámen lea masterčálus ja dán ovdanbuktin.

Dáppe beasat lohkat ovddeš mastergráda bargguid (liŋkka). Fuomáš ahte siiddus leat maiddái mastergráda barggut eará fágasurggiin. 

Oahpahan ja oahppanvuogit

Oassi oahpahusas lágiduvvo fysalaš deaivvadeapmin Guovdageainnus, ja oassi neahttaoahpahussan. Dán oahpus oahpat čilget, analyseret ja geavahit guovddáš giella- ja girjjálašvuođadiehtaga doahpagiid, metodaid ja teoriijaid. Masteroahpus oaččut persovnnalaš bagadallama nu ahte sáhtát hábmet oahpu du fágalaš beroštumiid ja dárbbuid vuođul. Sámi allaskuvllas leat hui buorit fágalaš fálaldagat sámegiela masterstudeanttaide. Earret eará besset giellasymposiain ovdanbuktit iežaset bargguid. Masterprográmma koordináhtor lea Sámi allaskuvlla vuosttašamanueansa Johanna Johansen Ijäs.

Loga eanet oahpu birra dáppe: Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa mastergrádaoahppu | Sámi allaskuvla (samas.no)