Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa mastergrádaoahppu

Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahpu ulbmil lea hukset ja nannet sámi álbmoga eatnigiela ja girjjálašvuođa fágamáhtu. 

• Oahpahusgiella: Oahpahusgiella lea dábálaččat davvisámegiella, muhto ovttaskas fáttáin sáhttá oahpahus leat eaŋgalasgillii, dárogillii, ruoŧagillii dahje suomagillii.
• Ollesáiggi, 2 jagi.
• 120 oahppočuoggá.
• Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit 

Oahpu birra
Mastergrádaoahppu hukse nanafágalaš vuođu bargat sámegielain ja girjjálašvuođain vuosttažettiin oahpahus-ja dutkansurggiin, muhto maiddái iešguđetlágan servodat-ja fágasurggiin, main gáibiduvvo nanasámegielgealbu ja gos girjjálašvuohta buvttaduvvo ja gaskkustuvvo.

Masteroahppu (120 oahppočuoggá) lea huksejuvvon sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bacheloroahpu ala ja addá studentii čiekŋalut áddejumi sámegielasja sámi girjjálašvuođas.

Sámi allaskuvlla sámegiellabirrasis lea nana fágalaš gealbu ja masteroahpuin lea vejolašvuohta váldit vuhtii ovttaskas studeantta fágalaš dárbbuid, go son vállje sierra kurssaid ja iežas masterbarggu fáttá. Studeanttat ožžot jeavddalaš bagadallama ja čuovvolahttima, mii veahkeha sin čađahit oahpu normerejuvvon áiggis. Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa master addá buori oppalaš vuođu bargat máŋggalágan giella-ja teakstagažaldagaiguin.

Oahpahusgiella
Oahpahusgiella lea dábálaččat davvisámegiella, muhto ovttaskas fáttáin sáhttá oahpahus leat eaŋgalasgillii, dárogillii, ruoŧagillii dahje suomagillii.

Oahpahan - ja oahppanvuogit
Prográmma lea normerejuvvon guovttejahkásaš ollesáiggioahppun. Mastergráda-prográmma sisttisdoallá geatnegahtton oahppooassi ovttas fágaspesiála osiin ja loahppabargun lea čállit iehčanas mastergrádadutkamuša.

Oahppooasi oahpahan-ja oahppanvuohkinleat logaldallamat, čálalaš barggutja seminárat. Logaldallamat addet oppalaš gova fágaid iešvuođainja ulbmiliin. Čállinbarggut, njálmmálaš ovdanbuktimat ja seminárat hárjehit studeantta hábmet iežas jurdagiid, ákkastallat teoriijaid ja perspektiivvaid válljemiid ja suokkardallat heivvolaš doahpagiid. Studeanttain lea alddiineaset ovddasvástádus čuovvut oahpahusa.

Bargo - ja joatkkaoahppovejolašvuođat
Oahppu addá gelbbolašvuođa bargat universitehta-ja allaskuvlasuorggis, vuođđo-ja joatkkaskuvllaid fágaoahpaheaddjin, máŋggalágan davviriikkalaš ja almmolaš hálddahusain, kultur-ja girjelágádusain, fitnodagain,mediaásahusain,ja eará sajiin gos dárbbašuvvo alladási áššedovdamuš sámegielas ja sámi girjjálašvuođas. Maiddái priváhta surggiin ja fitnodagain lea dárbu allaoahppan sámegielat olbmuide.

Mastergráda ovttasjagi praktihkalaš-pedagogalaš oahpuinaddá lektorgelbbolašvuođa. Mastergrádaoahppu addá gealbbu ohcatdoavttirgrádaohppui.

Olgoriikalonohallan
Lea vejolaš čađahit ovtta dahje guoktekurssa olgoriikkas erenoamážit 2. dahje 3. lohkanbaji áigge dain universitehtain dahje allaskuvllain, maiguin Sámi allaskuvllas lea lonohallanšiehtadus.