Rektor Liv Inger Somby deattuhii iežas rahpansártnis ahte álgit studeantan lea okta dain gelddoleamos vásáhusain eallimis. Studeanta berre leat viššal, áŋgir, sáhkkii, snuoggi ja dárkilit doalahit áigemeriid, ja seammás lea maid studeantaeallin ráhkesvuođa áigi ja nuorravuođa somát.

Rektor muittuhii maid studeanttaid ahte Sámi allaskuvllas lea buorre lonuhallanortnet maiguin oažžu vejolašvuođa studeret eará eamiálbmot guovlluin maid nu go Hawaiʻis, Austrálias, Ođđa Selánddas/ Aotearoas, Kanadas, Ruonáeatnamis ja máŋgga eará riikkas.  

Ruoŧa Sámedikkestivrra várreságadoalli Nils Johan Labba lei okta sis gii celkkii dearvuođaid studeanttaide. Son muitalii dan ahte Sámi allaskuvllas álggii duođas su iežas sámegiela giellamátki go 12 jagi dassái ieš lei davvisámegiela álgokurssa oahppin. 

Son deattuhii ahte alit oahppu lea dehálaš vái min sámi servodat sáhttá ovdánit ja heivehit iežas dálá áiggi ovdáneapmái, ollašuhttit dárbbuid mat mis alddámet leat, vai Sápmi veadjá bures ja šaddat gievrrabun boahtteáiggis.

Ledje maid dearvuođat Norgga Sámedikki sámediggeráđis Maren Benedicte Nystad Storslettas, Guovdageainnu sátnejođiheaddjis Anders S. Buljos , várrerektoris UiT Norgga árktalaš universitehta Bente Haugas ja studeantastivrra nubbijođiheaddjis Ole Maths Gudmund Persenis.  Suoma Sámedikki presideantta Pirita Näkkäläjärvi sáddii maid digitála dearvvuođaid Anáris. 

Loahpas čađahuvvui Ofelaččaid soabbegeigenseremoniija, mas čalmmustahttá ahte dál leat ođđa Ofelaččat álgá sin barggu ja doaimma. Dán jagi ofelaččat leat Amund Magga Lode, Emil Johan Wernberg Thomassen, Jaahke Peder Dunfjeld-Mølnvik, Mats Solbakken, Evar Kristoffer Olaussen ja Tora Braaten Gaupseth 

Sámi allaskuvllas leat dán vahkku olu lágideamit studeanttaide mas besset oahpásmuvvat sihke mielstudeanttaide ja camppusii. Sámi allaskuvllas sávvat studeanttaide bures boahtima ja lihkku skuvlavázzimin!

Sártnit

Rektor Liv Inger Somby sárdni

Ráhkis ođđa studeanttat ja dálá studeanttat

Ráhkis ođđa ofelaččat

Buorit bargit, bovdejuvvon guossit ja Sámedikkiid njunnošat 

 

Lea duođaid stuorra gudnin ja  illun sávvat ođđa studeanttaide ja ođđa ofelaččaide bures boahtima Sámi allaskuvlii. 

Dán čavčča de bohtet viidát studeanttat deike Diehtosiidii, miehtá Sámi.  Norgga-, suoma-, ruoŧa ja ruoššabealde, davviriikkain ja olgoriikkain.

Bures boahtin maiddái daidda studeanttaide geat leat juo álggahan oahpuid min ásahusas.

Álgit studeantan lea okta dain gelddoleamos vásáhusain eallimis. Studeantaeallin lea maiddái friddjavuohta. Beasat ieš hábmet iežat eallima. Alcces olahit ođđa fágalaš bohtosiid. 

Leat studeantan lea gal dat buoremus ja somámus áigi, vásáhusaid áigi. Návddašehket fal dán!  Jagit bohtet golihit hui jođánit. Studeantaeallin lea maid skihpáraččaid áigi, somás jagit -  ollu ođđa olbmuide oahpásmuvvabehtet.  Studeantaeallin lea maid ráhkesvuođa áigi, nuorravuođa somát.

Berret leat viššal, áŋgir, sáhkkii, snuoggi ja dárkilit doalahit áigemeriid.  Jálu ii baldde mihkkige, ja nu lea akademiijas ge 

Muhtimat dis leat álgán bacheloroahpuide, nuppit ges masteroahpuide ja máŋggas ges leat ges válljen daid oanehat oahppofálaldagaid mat leat Sámi allaskuvllas.  Mis leat maiddái sii geat leat doavttergrádaiguin bargamin, válljen dutkama ja akademiija. 

Mus leat soames rávvaga didjiide- studeanttaide, muhto dat buot buoremus rávvagat gal datte bohtet Sámi allaskuvlla fágabargiin. 

• Bivddán din ráhkkanit studeanta eallimii ja árgabeaivái, ahte don bállet ja vuoruhat čiekŋudišgoahtit din fágasurggiide. 
• Oahppat čállit čállosiid.  Oahppat čoavdit fágalaš čuolmmaid, analyseret.  Reflekteret – jurddašit dan maid lehpet oahppan ja máhttit ges dan fágalaččat čilget. 
• Oahppat jearrat daid vuorddekeahtes fágalaš gažaldagaid ja fuomášit áššiid servodagas man birra háliida eanet oahppat.  Buoremus oahppanvuohki lea go ovttas earáiguin beassá fárrolagaid bargat, kollokvie - joavkobargguin

Servet doaluide, lehket áŋgirat studeantaservviin, fáddábeivviin ja doaluin. Servet nai áŋgirit servodatdigaštallamiidda. 

Bivddán din váldit ruoktun Diehtosiidda, geavahit buot daid vejolašvuođaid mat leat dáppe. Duodjeeahkedat leat hui geasuheaddji, go doppe studeanttaid ovttas bargiiguin duddjojit.  

Mus leat maid erenoamáš dearvvuođat min ođđa ofelaččaide, vihtta bártni ja okta nieida.  Dis leat hui dehálaš barggut vuordimin.  Vuos háhkat oahpu dáppe, ja dasto de vuolgit johtit skuvllaid mielde. Oahpahit ja čilget majoritehta nuoraide sápmelaččaid birra, sámi servodaga birra ja dii boahtibehtet jođánit fuomášit ahte diehtu ja máhttu lea unnán Norgga skuvllain sápmelaččaid birra.  Ofelaš prošeakta lea leamaš  21 jagi ja mii oaidnit hui buriid bohtosiid, ofelaččat ovdánit mearehis ollu gaskkusteamis jagis. Oaidnit maid ovddeš ofelaččaid ovdáneami, mo sii leat šaddan dálá áiggis sámi servodaga jođiheaddjit.  Illudan din čuovvut dán oahppojagi!

Midjiide Sámi allaskuvlla bargiide lea hui somá vásihit go nu ollugat háliidit  lohkat ja oahppat sámegiela.  Sámegiella easkaálgiide, SAAL oahput leat okta dain eanemus bivnnut/ geasuheaddji oahpuin ja danne leatge dál hábmegoahtán ođđa oahppofálaldaga bachelor dásis ja dát lea sámegiella easkaálgiide. Dát oahpu álgá boahtte čavčča.  Seanadeami proseassat mat leat boahttevaš logenár jagi, lea sámáidahttit iežamet álbmoga.  Oahpahit gielaid, kultuvrra ja árbevirolaš máhtu sidjiide geaid máttut masse dán dáruiduhttimis. Dán ferte vuoruhit dain guovlluin gos giella lea jávkan, ja maiddái doppe gos giella eallá (giellašaldit).  

Sámegielat oahpaheaddjit ja mánáidgárdeoahpaheaddjit, sii leat stuorámus skeaŋkan mánáide ja nuoraide.  Jurddaš buot skuvlamánát geat vurdet čeahpes sámegielat oahpaheddjiid ja mánáidgárddeoahpaheddjiid.  Seamma dehálaččat leat maiddái sámegiella-,  boazodoalo-, servodatfága-, duodje- ja buohccidivššárstudeanttat. 

Dáppe leat maid ođđa studeanttat geat leat álgán viidáset ohppui- PPO- Sámi praktihkalaš pedagogalaš ohppui.  Dáinna vugiin máŋggas dis guhkes bargohárjáneamis ja máŋggalágan oahppoduogážiin ožžot pedagogalaš oahpu ja duođaštusa bargat oahpaheaddjin. 

Háliidan dás rábmot Sámedikki go lea ordnen nu buriid stipeandaortnegiid min studeanttaide. 90 000 ruvnnu oahpaheaddjestudeanttaide, ja viđa jagis lea dát 450 000 ruvnnu stipeanda.

Iežamet bargiide háliida dán dadjat:  Min barggus gáibiduvvo juohke áidna beaivvi dahkat dan buoremus barggu.  Mii eat galgga dušše oahpahit, muhto movttiidahttit, doarjut ja hásttuhit studeanttaid fágaáššiide ja servodatdigaštallamiidda.  Min mihttun lea ja galgá leat ahte studeanttat ožžot daid buoremus eavttuid lihkostuvvat, go de gerget oahpuin, de leat sii min buoremus ambassadevrrat!

Ráhkis studeanttat, dan botta go lehpet Sámi allaskuvllas de mannet viidábut Sámis ja máilmmis.  Vuoruhehket oahpásmuvvat máŋga guvlui Sámis, oahppat eará sámi guovlluid árbevieruid, gielaid ja eallindiliid.  Geahčastehket nai viidábut- dis lea vejolašvuohta studeret eará álgoálbmot guovlluin, Hawai`ias, Austrálias, Ođđa Selánddas/ Aotearoas, Kanadas, Ruonáeatnamis ja máŋgga eará riikkas.  

Sápmelaš girječálli ja dramatihkkár Kathrine Nedrejord, gii ássá Pariissas, son nu vuohkkasit čállá gelbbolašvuođa háhkama fámus: 

“Gávdnat fas daid dieđuid, daid muitalusaid ja giela mii nanne min olmmožin ja seammás de  duostilvuođain váldit saji máilmmis/ Det handler om å finne tilbake til det språket og de fortellingene som gjør oss hele, og tørre å bruke dem til å ta plass i verden.”

• Váldit dii nai saji!  Sámi servodagas leat mearehis stuorra barggut ja áššit ovddabealde ja danne lea dárbu eambbo allaoahppan nuoraide.
• Dáppe Sámi allaskuvllas oahppabehtet sámiid geahčastagaid  ja lea duođaid dárbu oidnot ja gullot váldoservodagas. 
• Sámi allaskuvla lea dat áidna ásahus mas árbevirolaš máhttu lea vuoruhuvvon ja lea hui nanus buot oahpuin maid mii fállat.  

Loahpas velá veaháš dálá áiggi politihkalaš dili birra. Sápmelaččat leat máŋga čuohte jagi vásihan assimilerema, dáruiduhttima. Dál gerget buot golmma riikkain, Norggas, Suomas ja Ruoŧas guorahallamiin dáruiduhttima, suomaiduhttima ja ruoŧaiduhttima váikkuhusaid mii bistiid máŋggaid čuđiid jagiid.  Mun diibmá ge dadjen dán ná : Min gielat, kultuvra, eallindábit, árvvut, min oahput, min máhtut ja gelbbolašvuohta, dain ii lean árvu.

Dát mearkkaša ahte dál go golbma Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnnat gerget guorahallamiiguin, de stáhtain ja eiseválddiin lea geatnegahtton ovddasvástádus nannet sámi servodagaid, sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja addit vejolašvuođaid iežaset eavttuid vuođul bargan seanademiiguin. Alitoahppu lea rájáid rasttildeaddji, man stáhtat fertejit vuoruhit ja ovdánahttit. Jos dát ii dahkko, de behttet sámi álbmoga!  

Sámi allaskuvllas leat ja galget leat  ambišuvnnat seanadeamis. Mii áigut ja dáhttut viiddidit fálaldagaid ja cegget guovddážiid mat nannejit sámi gelbbolašvuođa seailluheami.  Dán dahkat mii Sámi – ja álgoálbmot geahčastagas mas árbevirolaš máhttu lea vuođđun. 

Oktii vel, bures boahtin studeantan Sámi allaskuvlii, ja sávan duohtaváimmus ahte lihkostuvvabehtet oahpuin dáppe Diehtosiiddas. 

Ruoŧa Sámedikki várreságadoalli Nils Johan Labba sárdni

Vuosttažettiin háliidan giitit go lean bovdejuvvon deike  oassálastit Sámi allaskuvlla ođđa skuvlajagi allaáiggálaš rahpamii.  

Munnje persovnnalaččat lea hui somá fas boahtit deike. Dat lei áigá go maŋimuš geardde mun ledjen dáppe. 

Dáppe Sámi allaskuvllas álggii duođas mu iežan sámegiela giellamátki. Lea dál 12 jagi dassái go mun ieš ledjen davvisámegiela álgokurssa oahppin dáppe. 

Mun lean nai leamaš moddii dáppe gaskaboddosaš oahpaheaddjin garraduoji oahpus.

Muhto odne mus lea eará doaibma dáppe.  

Mun lean Kárena-Joná-Nils Gustu-Nils Johan, dahje Nils Johan Labba, ja lean Ruoŧa Sámedikki stivrra várreságadoalli. Ruoŧa Sámedikki ovddasteaddjin háliidan sávvat lihku ođđa lohkanbadjái Sámi allaskuvllas. 

Lea hui dehálaš ahte Sámis leat ásahusat, main fállojuvvojit alit oahppofálaldagat. 
Alit oahppu lea dehálaš vái min sámi servodat sáhttá ovdánit ja heivehit iežas dálá áiggi ovdáneapmái, ollašuhttit dárbbuid mat mis alddámet leat, vái Sápmi veadjá bures ja šaddat gievrrabun boahtteáiggis. 

Dat ahte gávdnojit dákkár ásahusat, gos sámi kultuvra ja giella ii leat dušše oassin árgabeaivvis, muhto gos jurddašanvuohki ja árvvut leat, ja mat dasto sirdašuvvet ohppiide. Studeanttat geat dasto váldet virggiid Sámis, ovdamearkka dihte oahpaheaddjin, duojárin. Dát leat hui dehálaš vuostefámut dáhpáhusaide maid mii dál vásihit eanetlohkoservodagas, gos dávjá barget álgoálbmotkultuvrra vuostá ja atnet dan hehttehussan ja juoga mii hehtte servodatovdáneami. Sámis mii fertet gáhttet iežamet árvvuid ja iežamet giela, dáid haga lea boahtteáigi seavdnjat.  

Muhto mun dieđán, iežan vásáhusaid bokte, ahte dáppe dat dáhpáhuvvá aiddo nu. Dáppe Sámi allaskuvllas lea lunddolaš geavahit sámegiela. 
Dan ovddas lean hui giitevaš. 

Seammás lea dát buorre ja vuogas deaivvadanbáiki, dáppe oahpásmuvvabehtet ođđa olbmuiguin ja oažžubehtet ođđa ustibiid. Mus leat alddán olu oahppásat dan rájes go ledjen oahppin dáppe.  

Ja mu ávžžuhus Sámi allaskuvlii lea: Joatket dainna maid dii juo bargabehtet. Dii lehpet hui dehálaš oassi sámi servodagas. 

Ja mii Sámedikki stivrras illudat joatkit buriin ovttasbargguin, vai sámi oahpahus ovdána ain ja ahte šaddá álkit beasat dohko riikarájiid badjel. 

Giitu.