Duoji ja hábmema bachelorprográmma
- 180 oahppočuoggá
- Ollesáiggioahppu, 3 jagi
- Diibmoplána ja deaivvadanplána:
- Jus leat jearaldagat mat gusket oahpposajeohcamii, ohcanvuogádahkii, sisabeassangáibádusaide jna., váldde oktavuođa oahppohálddahusain, oahppohalddahus@samas.no
Oahpu sisdoallu
Bachelorprográmmas lea vuolggasadji duddjon-, ja hábmenvugiin, estehtalaš vásáhusain ja teorehtalaš reflekšuvnnain. Bachelorprográmma deattuha duodjefágalaš čuolmmaid ja čovdosiid mat dorjot bistevašvuođa. Studeanttat sáhttet eanaš oahpuin iežaset beroštumi mielde válljet dipma- dahje garraduoji suorggi.
Oahppu addá vuođđodieđuid sámi ja eará álgoálbmogiid duodje- ja dáiddadieđus. Oahppu deattuha duodje- ja hábmenproseassaid main studeantta dovddiida duodjái, ja mas beassá ovdánahttit iežas duodjebuktaga ja ámmátlaš hálddašeami. Duddjon, reflekšuvdna, vásáhusat, duodje- ja dáiddalaš čehppodat ja buktagat deattuhuvvojit, ja teorehtalaš ákkastallamat ja jurddašeamit galget doarjut duddjon- ja hábmen bargguid. Oahppu addá studeanttaide hárjáneami geavahit sámegiela go galget buktit ovdan iežaset vásáhusaid duddjomis, ja go galget dieđalaččat ákkastallat bargguid.
Oahpahusgiella
Váldo oahpahusgiella lea davvisámegiella. DUO-1003 Knowledge of Indigenous Cultural Expressions and Arts oahppu lágiduvvo dábálaččat eaŋgalasgillii, ja čálalaš bargguid dán oahpus sáhttá buktit eaŋgalasgillii dahje sámegillii. Jus oassi logaldallamiin lea eará sámegielaide, dáro- dahje ruoŧagillii, de dat dulkojuvvo dárbbu mielde. Logaldallamat eaŋgalasgillii eai dulkojuvvo. Eará sámegielat studeanttaide geahččalit láhčit dili nu ahte sii sáhttet čállit bargguid ja oažžut oasi bagadallamis iežaset sámegillii.
Oahpahan ja oahppanvuogit
Bachelorgráda oahpu čađaheamis deattuhuvvo iešheanalašvuohta ja mielváikkuheapmi. Oahppan lágiduvvo studeantačoahkkananvahkuid, oahppomátkkiid, bagadallamiid ja daid gaskka neahttagulahallama bokte. Guđege oahppoovttadaga oahppoplánas leat dieđut fágaid oahppanvugiin.
Studeanttat sáhttet eanaš oahpuin (áigeguovdil earenoamážit DUO-1001, DUO-1004, DUO-1005, DUO-2001 ja DUO-2002 oahpuin) iežaset beroštumi mielde válljet dipma- dahje garraduoji suorggi. Oahpuin leat oktasaš logaldallan ja bagadallandiimmut. Studeanttat galget čađahit suodjaluskurssa ovdal go geavahišgohtet duodjelanjaid ja rusttegiid.
Bargo - ja joatkkaoahppovejolašvuođat
Bachelorgráda addá vuođđogelbbolašvuođa álgit Duoji masterii. Bachelorgráda addá vuođu bargat ásahusain main duodji, dáidda dahje hábmen lea guovddážis, e. e. museain, kulturskuvllain, ja teáhteriin, dahje jođihit iežas duodje- dahje dáiddafitnodaga. Oahppu addá gelbbolašvuođa ovdanbuktit sámi duodjeealáhussii guoski dieđuid, máhtuid ja bargovugiid obalohkái. Praktihkalaš pedagogalaš oahppu (PPO) lasseoahppun bajida oahpahangelbbolašvuođa duojis dahje hábmemis vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas ja bajit dási oahpahusas.
Lonohallan
Lea vejolaš čađahit oasi oahpus sihke olgoriikkain ja eará alitoahppoásahusain Norggas. Studeanttat geat háliidit vuolgit lonohallamii, ávžžuhuvvojit dan dahkat 5. lohkanbajis, mii lea várrejuvvon doarjjafágaide.
Entrance requirements
- Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga/gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta. Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat olgoriikkaohcciide bohtet ovdan NOKUTa GSU-listtus. Go oahppu lágiduvvo sámegillii, de olgoriikkaohcciide ii gusto dárogielagáibádus, vrd. Forskrift om opptak til høgare utdanning § 2-2 (6).
- Sámegielmáhttu.
- Duodje-, dáidda- dahje hábmengelbbolašvuohta
Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida.
Duodje-, dáidda- dahje hábmengelbbolašvuođa gáibádusa sáhttá duođaštit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas čađahan duodje-, dáidda- dahje hábmenoahpu, Suomas duodje-, dáidda- dahje hábmensuorggi artesánaoahpu, Ruoŧa gymnásas čađahan estehtalaš- dahje sámeprográmma. Duodje-, dáidda- dahje hábmengelbbolašvuođa sáhttá maiddái deavdit jus lea maŋŋel joatkkaskuvlla čađahan unnimusat jagi duodje-, dáidda- dahje hábmensuorggi oahpu ámmátskuvllas dahje fágaskuvllas, dahje universitehta- ja allaskuvladásis čađahan unnimusat 15 oahppočuoggá duodje-, dáidda- dahje hábmensuorggi oahpu.
Jus ohccis ii leat formála gelbbolašvuohta fágasuorggis, de sáhttá ohcci maiddái duođaštit duodje-, dáidda- dahje hábmenfágalaš gelbbolašvuođa iežas bargguid bokte. Dasto galgá juogo sáddet sisa ja oažžut dohkkehuvvot:
− Govaid unnimusat viđa duojis, dahje
− 2-3 duodje-, hábmen dahje dáiddalaš prošeavttain, mat čujuhit kreatiivvalaš proseassaide, ovdamearkka dihtii portfolio
Dárbbu mielde ovddiduvvo gelbbolašvuođa meroštallan fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul. Sáhttá nai čađahuvvot ságastallan duodjegelbbolašvuođa árvvoštallama doarjjan.