SÁM 213 Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelora bachelorbargu
- Oahpu lágideapmi: Oahpahus lágiduvvo neahttaoahpahussan.
- Oahppokoda: SÁM 213
- 10 oahppočuoggá
- Oahppoplána ja lohkanmearri
- Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit
Oahpu sisdoallu
Studeanta čállá sámegillii dieđalaš dutkanbarggu fáttás, man lea válljen ovttasráđiid nammaduvvon bagadalliin sámegiela dahje sámi girjjálašvuođa čiekŋudanfáttáid siskkobealde. Čállinbarggu vuođđun lea dutkanplána, man bagadalli lea dohkkehan.
Oahppan - ja oahpahusvuogit | Bargonoađđi |
Seminárat (3) ja bagadallan | 50 dii. |
Girjjálašvuhtii oahpásmuvvan ja lohkan (1000 s.) | 100 dii. |
Čállinbargu (15 siiddu) |
100 dii. |
Oahppoprográmma gullevašvuohta
Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorprográmma.
Oahpahusgiella
Davvisámegiella.
Gáibadusat beassat eksámenii
Studeanta sáhttá čálligoahtit bachelorbarggu go bagadalli lea dohkkehan dutkanplána ja lohkanmeari evttohusa. Bagadalli bidjá áigemeari, goas dutkanplána ja lohkanmearri galget buktojuvvot dohkkeheapmái.
Studeanta galgá oassálastit aktiivvalaččat golmma oktasaš bagadallanseminárii: ovdanbuktit iežas barggu ja opponeret unnimusat ovtta mielstudeantta barggu.
Eksámen
Eksámen lea oktagaslaš bachelorbargu. Dat galgá leat 12–15 siiddu viidosaš (24000–30000 mearkka) ja hábmejuvvon dieđalaš čállinprinsihpaid mielde.
Árvosátni bachelorbarggus addojuvvo ECTS vuogádaga mielde, mas A lea buoremus árvosátni ja E lea vuolimus ceavzinárvosátni. Árvosátni F mearkkaša ahte ii leat ceavzán.
Sisabeassangáibádusat
- Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga) dahje realagelbbolašvuohta. Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat olgoriikka ohcciide bohtet ovdan NOKUTa GSU-listtus.
- Sámegielmáhttu.
- Čađahan 60 oč sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorprográmma fágaoahpuin dahje vástideaddji oahpui.
Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellanja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.
- Dasa lassin galgá studeanta leat čađahan 60 oč sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorprográmma fágaoahpuin dahje vástideaddji oahpuin.