BA - Sierra kursa

SÁM-1000 Láidehus gielladiehtagii

  • Oahpu lágideapmi: Neahttadoarjjaoahpahus, oassi oahpahusas lágiduvvo fysalaččat Sámi allaskuvllas ja oassi neahttaoahpahussan. Ii leat vejolaš searvat fysalaš deaivvademiide neahta bokte.
  • Fágalaš latnjalasvuohta: Oahppu vástida fágalaččat SAM 100 Gielladieđa ja fonetihkka (10 oč) oahpu.
  • Oahppokoda: SÁM-1000
  • 10 oahppočuoggá
  • PDF icon Oahppoplána
  • Lohkanmearri
  • Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit 

Oahpu sisdoallu
Oahppu oahpásnuhttá studeantta gielladiehtagii, ja das deattuhuvvojit davvisámegiela morfologiija, syntávssa ja fonologiija guovddášdoahpagat. Oahppu ráhkkanahttá studeantta sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorprográmma fágaoahpuide. Oahpahusa vuođđun leat suoma-ugralaš ja germánalaš gielaid ráhkadusat.

Oahpu gullevašvuohta
Oahppu gullá sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorprográmma geatnegahtton vuođđooahpuide.

Oahpahusgiella
Oahpahus- ja eksámengiella lea davvisámegiella.

Oahpahan - ja oahppanvuogit
Oahpahan- ja oahppanvuogit leat logaldallamat, čálalaš ja njálmmálaš hárjehusat, joavkobarggut ja iešheanalaš barggut.

Ovdal beassá eksámenii, studeanta galgá:

  • Leat searvan 80 prosentii oahpahusas
  • Leat ožžon dohkkehuvvot golbma (3) geatnegahtton barggu:
    • Čilget 7–10 gielladieđalaš doahpaga maid fágaoahpaheaddji lea válljen, ja addit ovdamearkkaid čilgedettiin
    • Ovdanbuktit njálmmálaččat gielladieđalaš doahpagiid maid fágaoahpaheaddji lea válljen
    • Čállit 2–3 siiddu čállosa gielladiehtagii gullevaš fáttá birra. Fáddá sohppojuvvo ovttas fágaoahpaheddjiin

Eksámen

Guđa (6) diimmu oktagaslaš čálalaš skuvlaeksámen. Árvosánit addojuvvojit ECTS vuogádaga mielde, mas A lea buoremus árvosátni ja E lea vuolemus ceavzinárvosátni. F árvosátni mearkkaša ahte ii leat ceavzán.

Oza ohppui

Sisabeassangáibádusat

  • Dábálaš sisabeassangáibádusat alitohppui. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla, logahaga dahje gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta. Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat olgoriikkaohcciide bohtet ovdan GSU-listtus. Go oahppu lágiduvvo sámegillii, de olgoriikkaohcciide ii gusto dárogielgáibádus, vrd. Forskrift om opptak til høgare utdanning § 2-2 (6).
  • Sámegielmáhttu.

Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200–300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.